Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään

kuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka
Lapin Matkailuparlamentti 2018 kokosi liki kolmesataa matkailualan ammattilaista pohtimaan arktisen matkailun uusia haasteita. Ensimmäisenä täyspitkänä seminaaripäivänä käsittelyssä olivat arktisen matkailun tulevaisuusnäkymien lisäksi mm. digitaalisuus, matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen, vaikuttajamarkkinointi ja kestävyyden turvaaminen.
Jokaisen näkökulman puheenvuoroissa nousi esiin tavalla tai toisella uusien kuluttajasukupolvien – millenniaalien ja zetojen – vaatimukset matkailupalveluiden markkinoinnille ja ostopolulle. He ovat  ympäristötietoisia, aktiivisia ja kriittisiä palveluiden käyttäjiä.
Miten Lapin matkailu vastaa näihin kasvun haasteisiin?

 

Kestävyyshaasteiden taustalla nopea kasvu

Lapissa matkailun kasvu on ollut viime vuosina vahvassa myötätuulessa – viimeisen kolmen vuoden aikana kansainvälisten yöpymisten kasvu on ollut peräti 44%. Lapissa kasvu on tullut juurikin kansainvälisiltä markkinoilta. Ja kasvu jatkuu: kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa kansainvälisten matkailijoiden yöpymisten kasvuprosentti on Lapissa 4,7 %, kun se on koko maassa 1,9 %. Suomen Lappi on miljardibisnes, ja kasvu näyttää vain kiihtyvän.

Vaikka kiinalaiset ovat nousseet otsikoihin matkailijoista uutisoitaessa, saapuvat ulkomaalaiset turistit Lappiin edelleenkin Euroopan lähialueilta: tilastoa johtaa vahvasti nelikko

  • Saksa
  • Ranska
  • Britannia
  • Alankomaat

 

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

 

Kasvua haetaan myös tulevaisuudessa, sillä Lappiin tavoitellaan jopa kymmentä miljoonaa matkailijaa

kasvuennuste Lapin matkailu
Kasvuennusteiden kaksi skenaariota. Ylempi pohjatuu osin Islannin toteutuneisiin kasvulukuihin. Kuva: Lapin materiaalipankki

 

Rajulta kuulostaviin kasvulukuihin pyritään Lapin matkailuväen omien ponnistelujen lisäksi Visit Finlandin luotsaamalla suuralueyhteistyöllä.  Neljän suuralueen mallin tavoitteena on

  • luoda mielikuvaa Suomesta monipuolisena matkakohteena ja
  • tukea kestävää kasvua ja tasata kysyntäpiikkejä  hyödyntämällä eri alueiden vetovoimatekijöitä

Valitut suuralueet ovat

  1. Lappi
  2. Järvi-Suomi
  3. Rannikko- ja saaristoalueet
  4. Helsinki

 

Lukujen takana on aina ihminen. Matkailija on aina joku.

Kymmenen miljoonaa Lappiin – ketä sieltä sitten on tulossa? Ja miten heidät Lappiin saadaan?

Missä he ovat? No siellä missä kaikki muutkin.

Somessa.

 

Lappi linssin läpi – #LaplandBucketList vaikuttajamarkkinoijan silmin

Seminaarin paneelikeskustelujen yhteenvetona voitiin todeta, että ympärivuotisen matkailun kehittämisen reseptinä voisi olla vahva yhteinen markkinointi, uudet tuotteet ja jaettu riskinotto.

Yhteinen markkinointi ei tarkoita tänä päivänä enää yhteistä kassaa, jonka turvin matkustetaan yrittäjäporukalla markkinoimaan omaa destinaatiota matkamessuille, jonne painetaan kauniita neliväriesitteitä jaettavaksi.

Lapin Matkailuparlamentissa nähtiin vilahduksia siitä, miltä Lapin kesä näyttää vaikuttajamarkkinoijan linssin läpi, kun valokuvaaja Eeva Mäkinen @eevamakinen / Instagram esitteli House of Laplandin #LaplandBucketList – kampanjan tuloksia.

Kampanja onnistui loistavasti: kokonaisnäkyvyys oli yli 3 miljoonaa joista USA:ssa yli miljoona katselukertaa. Reaktioita postaukset keräsivät yli 300 000.

Eeva kertoi etsineensä hakukoneilla kesäkuvia Lapista. Niitä ei juuri ollut, ainakaan tasokkaita ja jotka tekisivät oikeutta destinaatiolle. Nyt kuvia on kiitos #LaplandBucketList -kampanjan, joten tilanne on jatkossa jo parempi.

Tulee mieleen, miten alussa kesän online-markkinoinnissa ja löydettävyydessä olemmekaan?

Eeva Mäkinen edustaa iältään ja elämäntyyliltään millenniaalien ja zetojen sukupolvia.  Matkailupalvelujen myynti ja markkinointi on murroksessa – viimeistään zetat haastaa jopa edelläkävijät.

 

”Lapin kesän potentiaali on äärimmäisen suuri. Eräänä yönä vaelsimme valokuvausretkelle kansallispuiston kupeeseen, sinne missä sai ja pystyi yöpymään turvallisesti. Kuvasimme,  ja nukuimme teltassa. Miksi tällaisia matkailupalveluita ei järjestettäisi?”

 

Mäkinen muistutti myös vaikuttajamarkkinoinnin arvopohjaisuudesta. Lappi haluaa kasvaa kestävästi, vastuullisesti ja hallitusti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Lappiin halutaan vastuullisia matkailijoita, jotka haluavat kunnioittaa Lapin haurasta luontoa omilla valinnoillaan ja matkustuskäyttäytymisellään:

 

”Vaikuttajamarkkinoijat – bloggaajaat ja valokuvaajat – kannattaa hyödyntää. Pitää valita vaikuttajamarkkinoija, jolla on haluttu arvomaailma. Me voimme itse valita mitä asioita kuvilla näytetään! Vaikuttajien arvomaailma on sama kuin seuraajien. Kun seuraajista tulee tilaajia, saadaan Lappiin niitä matkailijoita, joita halutaankin.”

 

View this post on Instagram

Almost that time of the year again.

A post shared by Eeva Mäkinen (@eevamakinen) on

 

Eevan osuuden loppupuolen näkemyksen arvo on se 10 miljoonaa matkailijaa: ostopolku on saatava kuntoon. Lapin kesästä voi tulla joko viraalihitti tai  maailmaan parhaimmin varjeltu salaisuus.

Lappi – ja etenkin Lapin kesä – täytyy olla ostettavissa parilla-kolmelle klikkauksella. Mutta: silloin et voi enää myydä pelkkiä markkinointikampanjan ääniä #soundoflapland  tai kuvia #laplandbucketlist.  Klikkauksen takaa täytyy päästä ostoskoriin.

 

Lappi ostoskoriin kahdella klikkauksella – zetat ja millenniaalit vaativat vaivattomia ostopolkuja ja autenttisia elämyksiä

Uuden sukupolven kesämatkailija haluaa ostaa aidot elämykset helposti online. He myös matkustavat paljon ja satsaavat elämyksiin.  Kristiina Kukkohovi /Finnair Holidays viittasi jenkkitutkimukseen, jonka tulosten mukaan Z-sukupolvi matkustaa noin kuukauden vuodesta.

 

Zetat ovat tarjouksia arvostavia budjettimatkaajia, mutta nimenomaan niin, että rahaa kulutetaan elämyksiin. Lentomatkan osuus on vain neljännes lomamatkan budjetista. 90% zetojen päätöksiin vaikuttaa sosiaalinen media: Snapchat, Instagram ja Facebook. 86% kertoo haluvansa mennä minne vain, missä voi ulkoilla ja harrastaa aktiviteetteja.

 

Bingo! Lapin kesämatkailija löydetty! Ai niin, se monikanavainen ostopolku….Instagramissa klik klik ja tuote ostoskoriin.

Onneksi asia on jo vireillä: Visit Finlandin Kaisa Kosonen kertoi, että Suomesta halutaan älykäs matkakohde.

 

Visiona on, että Suomi tarjoaa edelläkävijänä sujuvimman polun haaveilusta matkalle.

 

Aikaa hankkeella on kaksi vuotta, joten kiirettä pitää. Suunnitelma on kaksivaiheinen:

  1. toteutus rajatulla ryhmällä
  2. skaalaus kansalliseksi malliksi

Tavoitteena on, että matkailutuotteet ovat ostettavissa monikanavaisesti online. Eli siellä missä matkailija haaveilee, olipa hänen somekanavansa mikä vaan, siellä on myös Suomi online, ja sitä myötä Lappi.

Käytönnössä, jos ihana kuva ja tarjous houkuttaa tilaamaan matkan, täytyy somekuvan klikkauksen takaa löytyä helppo reitti varmistaa tarjouksen uskottavuus ja luotettavuus hakukoneelta – ja siirtyä sujuvasti ostamaan.

 

Nail Your bucket list!  Nightless night Pike Fishing, including White Night bonfire- dinner at Midnight. Incredible scenery, light and sharing spots. Click now and get -50% off when bringing two friends! 
Lapin Materiaalipankki | Juha Kauppinen
Lapin Materiaalipankki | Juha Kauppinen

 

”Meillä on valo. Meillä on kuva. Meillä on valokuva.”

– Sanna Kärkkäinen /Visit Rovaniemi kysyttäessä keinoja saada Z-sukupolvi kiinnostumaan Lapin kesästä ja ruskasta.

 

Lapissa on maaginen valo ja mahdollisuus kuvan jakamiseen.  Nyt täytyy vielä ottaa se yksi askel. Tehdä kesästä aktiivisen outdoor -zetan ja millenniaalin paratiisi ja luoda monikanavainen myyntikanava joka ulottuu heidän mobiililaitteisiinsa saakka.

Mutta se edellyttää astumista epämukavuusalueelle – sillä jonkin täytyy viedä ulkomailta tuleva neito seurueineen kokeilemaan hauen kalastusta ja nauttimaan myöhäisillallista nuotiolla. Keskellä kesäyötä.

 

Kasvu tapahtuu epämukavuusalueella

Seminaarissa Madventures / Riku Rantala painotti, että kasvu tapahtuu epämukavuusalueella. Ajatus on suoraan sovellettavissa Lapin kesän tuotteistamisen haasteisiin.

Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Mika Laasonen muistutti, ettei kasvua saada talvellekaan ilman kesää. Investoijat eivät ole halukkaita investoimaan enempää, mikäli tiedossa on, että sijoitettu pääoma ei tuota lumettomina kuukausina.

Keskustelua herätti myös lappilaisten matkailutoimijoiden oma halukkuus panostaa täysillä kesään.  Miten käy pienyrittäjien jaksamisen jos sesonki kestää 12 kuukautta? Vilauteltiin useammaltakin taholta sitäkin vaihtoehtoa, että mitä jos Lappi onkin kiinni toukokuun ja kesä alkaa vastaa kun on kuukausi ladattu akkuja? Tuonkaltainen Lapin kesäsesongin määrittely voi sopia yksinyrittäjille ja pienille ohjelmapalveluyrityksille, mutta ajatus tuskin viehättää seiniin ja kattoihin investoneita suurempia matkailutoimijoita.

Kesän kasvu edellyttää palveluja JA aktiviteetteja. Ei riitä, että paikat ovat auki ja maisemat kauniit. Matkailijoilla täytyy olla syy tulla Lappiin kesällä. Pelkkä maisema ei riitä. Kovin kauaa ei tarvitse miettiä elämyksiä, jotka saavat meidän suomalaistenkin sielut kipinöimään ja suut muikeiksi.

Mitä elämyksiä sinä keksisit?

 

Houkuttimeksi tarvitaan erikoisia mutta autenttisia elämyksiä, ohjatusti ja turvallisesti: mustikoiden poimimista metsästä, keskiyön vaellus tunturinlaelle juomaan lasi hillasamppanjaa, matsutake-metsästystä tuohikorien kanssa, savusaunaa  vastoineen ja pulahdus luonnonveteen, pyöräilyä metsäreiteillä, matkailukalastusta ja napatun kalan grillausta nuotiolla…..ja tämä keskikesällä tietenkin parhaaseen keskiyön auringon sometusaikaan klo 21 – 03!

 

Kymmeneen miljoonaan mahtuu myös paljon lisää aasialaisia. Sanna Kärkkäinen tietää kertoa, että kysyntää olisi palvelulle, jossa paikallinen naisopas vie aasialaisen naisen kokemaan turvallisesti luontoa metsäretkelle tai tunturiin.

Kysymys kuuluukin: onko Lapin elämyksiä tarjoavilla matkailuyrittäjillä halua ja mahdollisuuksia astua mukavuusalueen ulkopuolelle? Toki osa matkailuyrityksistä pitää jo nyt kesän palveluita saatavilla vaikkakin tappiolla.

Kyseessä on muna-kana ilmiö. Kysyntää ei tule jos ei ole tarjontaa. Toisinpäin ei ole varaa ajatella, jos tavoitellaan 10 miljoonaa matkailijaa ympäri vuoden, sillä nyt on se hetki kun Lappi näkyy, kuuluu ja kiinnostaa.

 

kuva: Susanna Jänkälä
kuva: Susanna Jänkälä

(Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka)

Kaikki parlamentin esitykset pääset lukemaan ja lataamaan tästä: Lapin Matkailuparlamentti 2018 esitysmateriaali

 

PS: Haluatko saada hyödyllisen tärpin ja työkalun paremman johtamisen tueksi maksutta kerran kuussa sähköpostiisi?

Et sitoudu mihinkään, ja voit kirjautua listalta pois millon vain. Tilaajalahjaksi saat maksuttoman Yrityksen Kilpailuetu – testerin! Tilaajana saat myös pääsyn maksuttomaan Yrityksen KilpailuEtu – materiaalipankkiin, josta saat maksutta käyttöösi hyödyllisiä työkaluja paremman johtamisen tueksi.

Kirjaudu tästä mukaan kasvavaan joukkoon!

Lataa Kilpailuetu Testeri ja hyödy maksuttomista työkaluista!

* indicates required





 

bloggasi

Anne Lukkarila, tietokirjailija ja yritysvalmentaja

AK Lukkarila

Missiona yritysten kilpailuedun parantaminen

www.aklukkarila.com

(Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka)

 

Valokuvamatkailusta Lapin ympärivuotinen vetonaula

kuva: Terhi Tuohinen, Lapin materiaalipankki

Lappi elää matkailun kultakautta. Turisteja tulvii suosituimpiin matkailukeskuksiin joulun kahta puolta enemmän kuin majoituspaikkoja on tarjolla.  Kuvia räpsitään miljoonittain ja niitä jaetaan somessa ympäri maailmaa. Miksi? Koska revontulet. Koska lumi. Koska kaamos. Koska pakkanen joka terävöittää maiseman ja huurustaa hengityksen. Voisiko valokuvamatkailusta tulla Lapin ympärivuotinen vetonaula?

Lapin matkailu on menestyksensä aallossa myös haasteen edessä: miten saadaan matkailijamäärät jakautumaan tasaisemmin? Kysyntää tulisi riittää investoinneille myös sitten, kun lumet sulavat ja revontulet taipuvat taustalle yöttömän yön valloittaessa pohjolan.

Olen kaipaillut jo monta vuotta sitä, että valokuvamatkailu konseptoitaisiin. Kirjoitin tästä syksyisessä artikkelissani Suomen Lappi on miljardibisnes. Ihmiset ovat aina halunneet kuvata matkamuistojaan. Alkuun kodak-kameroilla, sitten järjestelmäkameroilla ja nykyään mobiilisti puhelimilla, tableteilla tai jopa kuvaavilla google-laseilla.

 

Ympärivuotisella valokuvamatkailulla ei investointeja kuoleteta, jos kohderyhmänä ovat ammattikuvaajat tai pro-harrastajat. Mutta jos joku pitää  kahden tunnin kurssin kaupunkikävelyllä, ja opastaa miten saada komeimmat kuvat omalla älykännykällä, veikkaan että osallistujia riittää.

 

Ilahduin, kun luin  taannoin Lapin Kansan artikkelista, että asiaan on Rovaniemellä jo tartuttu ja vieläpä niin, että konseptista tehdään isompi ja liiketoiminnasta skaalattava. Loistavaa!

 

Sesonkina valo

Lapin matkailuväki on jo havahtunut sesonkien  pidentämiseen. Entä jos pidennetäänkin yöttömän yön kesää molemmista päistä? Myydään pimenevää syys-ja lokakuuta revontulimatkailjoille ja valossa kylpevää toukokuuta yöseikkailijoille. Mikä näitä yhdistää? Valo.

Lapissa on kahdeksan erilaista vuodenaikaa – jos jokainen niistä osataan teemoittaa oikein, tarjolla on kahdeksan erilaista sesonkia. Lapissa valo käyttäytyy ja näyttäytyy erilaisena jokaisena kuukautena. Se, jos mikä on hyvä syy palata Lappiin, aina uudelleen.

Lapissa valo käyttäytyy eri tavoin eri vuodenaikoina. Kaamos taittuu siniseksi hetkeksi vuoden alussa, kunnes antaa periksi maalis-ja huhtikuun timanttihangille. Valoa tarjotaan jo syyksi tuotantoyhtiöille tulla kuvaamaan Lappiin.

 

Voisimmeko viedä palvelutarjonnan valon varjolla vielä pidemmälle? Voisimmeko tuotteistaa valon, sen kahdeksan vuodenajan eri sävyt ja ulottuvuudet?

 

Matkailuyrittäjä  – tuotteista valo!

 

Heitän haasteen matkailuyrittäjille, kehittäjille ja hankesuunnittelijoille: tuotteistakaa valo matkailuelämykseksi ja tuotteeksi. Yhdistäkää siihen oppimisen ilo niin, että matkailija oppii vangitsemaan Lapin lumoavan valon omaan päätelaitteeseensa. Tai maalaamaan se kankaalle. Tai kuvaamaan siitä minielokuvan. Tai kirjoittamaan siitä runon.

Valo voi olla syy tulla Lappiin tai Suomeen siinä missä lumi, joulu tai revontulet. Lumi ja revontulet ovat sitäpaitsi jo osa valoa. Mutta valoa on muinakin aikoina ja se on kaunista, erilaista.

 

Matkailussa on pähkäiltu pitkään keskiyön auringon tuotteistamista. Ehkäpä sen menestyminen vaatiikin isompaa ajattelua? Tuotteistetaan valo ja taivaankatselu kaikille vuodenajoille, keskiyön aurinko yhtenä huippukokemuksena.

 

Sanotaan, että Suomessa on neljä vuodenaikaa. Lapissa elävät ja asuvat tunnistavat niitä enemmän, toiset kahdeksan ja jotkut jopa tusinan.  Joka kuukauden erilaisuutta kuvasi pitkän linjan leviläinen matkailuyrittäjä  Päivikki Palosaari muistelmateoksessaan Kioskinpitäjä ja keisarinna

 

Tammikuun puolivälin jälkeen aurinko pilkahtaa näkyviin ensimmäistä kertaa. Aurinko kajastaa tunturin takaa matalalla ja värjää lumen pinnan pastellinväriseksi. 

Helmikuu on pumpulinpehmeä kuukausi, jolloin sataa paljon pehmeää ja pöllyävää lunta. 

Maaliskuussa yön ja päivän vaihtelevat lämpötilat luovat meille hankikannon ja kristallinomaisen lumen.

 

tammikuinen taivas Rovaniemellä, kuva: Jamita Lehtosaari
tammikuinen taivas Rovaniemellä, kuva: Jamita Lehtosaari

 

Huhtikuussa tiet sulavat ja ensimmäiset pälvet ilmestyvät puiden juurille. Tunturissa voi lasketella t-paita päällä ja nautiskella auringonpaisteesta pitkälle iltaan. 

Toukokuussa on jo miltei yötön yö. Lumi sulaa tuntureilla, joiden rinteiltä vedet virtaavat alas. Jäät sulavat järvissä ja lähtevät joista rytinällä kohti etelää. Ensimmäiset vihreät kasvit orastavat kivijalkojen vieressä talojen seinustalla. Koivusta lasketaan mahlaa.

 

Arktikum kylpee kirkkaudessa, kuva: Jamita Lehtosaari
Arktikum kylpee kirkkaudessa, kuva: Jamita Lehtosaari

 

 

Kesäkuussa voi kävellä metsässä ja kuulla, kuinka koivunsilmut napsahtelevat auki. Puolessa kuussa leinikit ja voikukat kukkivat, ja loppukuusta keltaiset kullerot ilmestyvä rantatörmälle. Ensimmäiset saunavastat valmistetaan ja rantasauna lämpiää, kullerot kerätään kukkamaljakoihin. Kesäkuussa kerätään metsästä korvasieniä. Oi tätä kesän ihanuutta!

 

Lato Rovaniemen Saarenkylästä, kuva: Jamita Lehtosaari

 

Heinäkuussa siniset kellokukat avautuvat ja metsästä poimitaan ensimmäiset mustikat.    

Elokuu on horsman kukinnan aikaa. Puolukkametsissä ja hillasoilla aherretaan, kerätään tatteja ja rouskuja. Loppukuusta valmistuvat ensimmäiset Lapin puikulaperunat. Tien pientareita koristaa koiranputki kuin hentona pitsikuviona.

Syyskuu on ruskan loistoa. Silloin tunturissa voi tuulettaa, nauttia raikkaasta säästä ja punaisena hehkuvista tunturin rinteistä. 

 

kuva: Markku Välitalo, Lapin materiaalipankki

 

Lokakuussa joen päälle tulee ohut jääriite. Vesipisarat jäätyvät vaivaiskoivujen oksille ja loistavat sieltä kuin tuhannet timantit.

Marraskuussa nautitaan ensilumesta, kuutamoöistä, revontulista, paukkupakkasista ja lumen tuomasta riemusta. Revontulia katsellessa voi kävellä villasukissa pihapiirissä ja kuunnella ja tuntea lumen narskuvan jalkojen alla. Marraskuussa voi nauttia myös yöhiihdosta kuutamon valon loisteessa.

 

Joen rantaa Rovaniemellä, kuva: Jamita Lehtosaari

 

Joulukuu on Lapissa joulupukin odottelua, joulun koristelua, tonttuja, lumilinnoja ja taika-aikaa. Avantoon voi pulahtaa. Joulukuussa on ihana harrastaa taivaankatselua. Taivas voi olla oranssi, keltainen, roosan punainen tai täynnä revontulten loimua. Taivaalla loistaa iso tai  pieni kuu, voi nähdä tähtitaivaan eikä pilkahdustakaan auringosta.

 

kuva: Marko Junttila, Lapin materiaalipankki

 

Voisiko sinusta valo ja valokuvamatkailu olla Lapin ympärivuotisuuden vetonaula? Saataisiinko sillä kilpailuetua Lapille, Suomelle, matkailukeskuksille ja -yrityksille?

 

PS: Jos kilpailuetu ja sen parantaminen kiinnostaa sinua, kirjaudu kuukausikirjelistalleni! Saat liittymislahjana KilpailuEtu-testerin, jonka avulla voit kartoittaa yrityksesi laatu- , innovaatio- ja strategiakunnon. Lisäksi saat pääsyn maksuttomaan KilpailuEtu-materiaalipankkiin ja joka kuukausi uuden tärpin&työkalun kehittämisen avuksi.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

KIRJAUDU TÄSTÄ!

Joko muuten olet tutustunut sivuuni

MATKAILUYRITYKSILLE

tärppiterveisin

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjailija