Ketterät ja kestävät polut Lappiin – matkailustrategia tienhaarassa

kestävän matkailun strategiakestävän matkailun strategia

Lapissa on käynnissä Lapin matkailustrategian päivitystyöpajat syksyllä 2018. Asialla on Lapin Liitto, jonka projektiväki kiertää Lapin keskuksia. Käsittelyssä on Lapin arktinen matkailuekosysteemi ja sen kehittämisen tahtotilan mylläys aina vuosille 2022 ja 2025 saakka. Mikä suunta valitaan?

Lapista halutaan ainutlaatuinen arktisen alueen matkailun innovaatiokeskittymä Lapin älykkään erikoistumisen ohjelman mukaisesti. Kuulostaa hienolta. Osallistuin yhteen työpajoista, Mitä työpajassa Rovaniemellä teimme ja mitkä asiat nousivat esiin?

 

 

Missä mennään Lapin matkailussa?

Suomessa matkailulla menee lujaa. Lappi ei ole yksin menestyksessään. Suomen kv-matkailun kasvu on tällä hetkellä nopeampaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Edellisen strategian mukaisesti Lappi on vuonna 2025 elinvoimainen, kansainvälinen, helposti saavutettava ja ympärivuotinen matkailukohde. Tähän on vielä matkaa, mutta paljon on myös saavutettu.

Lapin kansainvälinen matkailu on merkittävässä kasvussa. Lappi on miljardibisnes ja viidennes Lapin kokonaisviennistä tulee matkailusta. Viimeisen vuosikymmenen kehitystä mittaavat kasvuprosentit rekisteröidyissä yöpymisissä ovat kesän osalta + 9% ja talven osalta +39%. Kesä siis laahaa vielä jäljessä ja tulevaisuuden kasvu kulminoituu nyt juurikin lumettomaan aikaan.

Lapin talvimatkailijoista kv-matkailijoita on jo enemmistö, 62%. Kesää sen sijaan kannattelevat toistaiseksi suomalaiset kesämatkailijat, 69%. Talvimatkailun vuosikasvu on lisäksi 3 kertaa voimakkaampaa kuin kesän, sekä viimeisen 3 että 10 vuoden keskiarvojen mukaan.

Kestävän kasvun varmistamiseksi kaikki kulminoituu yhteen sanaan: ympärivuotisuuteen.

Kenelle kesää kehitetään?

Suomesta halutaan kestävän kehityksen mallimaa ja Lappi haluaa olla siinä edelläkävijänä. Koska kasvu tulee kesästä, kysymys kuuluukin, miten kesää halutaan kasvattaa? Kestävästi, varmaankin.

Kasvu kulminoituu saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Ketterät polut tarkoittavat myös ostopolkuja. Miten Lappi digisuoriutuu tästä kun kuluttajiksi nousevat uudet sukupolvet, diginatiivit? Ostopolun pitää olla suora ja helppo. Ylimääräiset layerit täytyy poistaa markkinointiviesinnästä. Uuden strategian peruskysymyksiä onkin : mitä ja millaisia ovat kasvatettavan kesän avainasiakkuudet?

 

Kesä ei anna armoa. Aikarauta takoo vastaan. Digitie – ikitie on alkanut.

Sanna Kärkkäinen, Visit Rovaniemi

 

#Arctic summer osana matkailustrategiaa

 

Kesän kasvattaminen ja kasvaminen edellyttää myös muutoksia. Se tulee vaikuttamaan yritysten työvoimapolitiikkaan, mutta myös asennemuutosta tarvitaan.

 

Kesä ei ole chillailukausi vaan vakavasti otettava matkailusesonki

Sanna Kärkkäinen, tj. Visit Rovaniemi

 

Aiempi Lapin kesämatkailija on katoava luonnonvara

Rami Korhonen, Lapland Hotels&Safaris

 

Lapissa on totuttu saksalaisiin bussiryhmiin ja ruskassa humppaaviin eläkeläisiin. Asiakassegmenttien kohdalla ollaan nyt suuressa murroskohdassa, kun tutut kohderyhmät katoavat ja uutta pitäisi saada tilalle.

Mitä se tarkoittaa tuotekehityksessä, että tulevaisuuden kesä-ja ruskamatkailijat ovatkin niitä millenniaaleja? Haluavatko he ketteriä ja kestäviä polkuja Lappiin, niin että samalla matkalla voi siirtyä helposti paikasta toiseen ja nähdä usempia kohteita, somettaa kuruja ja tuntureita, jakaa kokemuksiaan?

Tällä hetkellä Lapin sisäinen liikenne on tästä näkökulmasta haaste. Ja viimeistään seuraavassa strategiassa raideliikenne tulisi nostaa vahvaan rooliin. Lentoliikenteelle tullaan tarvitsemaan vaihtoehtoja nykytrendien valossa.

 

Talvella voidaan mennä kohde edellä, kesällä kilpailemme muiden kiertomatkailukohteiden kuten Norjan kanssa. Uskon useamman kohteen tuotteeseen. Kysymys kuuluu, miten liikkuminen kohteiden välillä järjestetään.

Rami Korhonen, Lapland Hotels & Safaris

 

Ketterät asiakkaan polut, ostopolut ja työpolut

Strategiatyö jatkuu ja valmista tulee ensi kevääseen mennessä. Työpajojen tuloksena Rovaniemen osalta voidaan nostaa esille ketterät polut kaikissa muodoissaan. Strategiatyössä haetaan vastauksia ja keinoja kysymyksiin, miten ketterät ja kestävät polut luodaan.

 

Miten asiakas saadaan Lappiin nopean ja helpon digitaalisen ostopolun kautta?

Miten varmistetaan laadukas ja kestävällä tavalla tuotettu asiakkaan polku destinaatioissa ja niiden välillä?

Miten varmistetaan sesonkityöntekijöiden polku Lappiin, olisiko Working Holiday yksi ratkaisu?

 

Vai tuottaako uusi strategia Lapille niin paljon uutta kansainvälistä vetovoimaa ettei meillä ole pulaa sen enempää asiakkasta kuin työntekijöistä – ympäri vuoden?

Jäämme odottelemaan innolla päivitetyn matkailustrategian valmistumista, voit kurkata aiemmat Lapin matkailustrategiat tästä.

Lisää käynnissäolevasta strategiatyöstä ja yhteystiedot tästä.

PS: joko sinulle tulee kuukausikirjeeni, joka tarjoilee tilaajilleen joka kuukausi Tärpin & Työkalun johtamisen tueksi? Kirjaudu mukaan – voit liittyä ja poistua listoilta milloin vain!

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja, tietokirjailija

AK Lukkarila

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

kuva Inka Hyvönen Lapin Materiaalipankki
Kansainvälinen matkailu kasvaa Suomessa erityisesti Lapissa ja pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla matkailu painottuu kesään, Lapissa talveen. Miten Lapin ja pääkaupunkiseudun voimien yhdistäminen voisi palvella tulevaisuudessa matkailun kasvua ja sesonkien tasoittumista?  Tätä pohdittiin heinäkuussa 2018 Suomi Areenalla, House of Lapland  halusi avata keskustelun ja järjesti matkailualan vaikuttajatapaamisen.

 

Lapin matkailun kasvuennusteista maltillisempi pohjautuu Lapin matkailun pitkän aikavälin trendiin. Hurjempi skenaario pohjautuu vuoden 2016 kasvuun sekä Islannin keskimääräiseen kasvuun viimeisin 10 vuoden aikana (huom: skenaariossa 10 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä)

 

kasvuennuste Lapin matkailu

Kasvuennusteiden kaksi skenaariota. Ylempi pohjatuu osin Islannin toteutuneisiin kasvulukuihin. kuva: Lapin materiaalipankki

Katso lisää infograafeja ja tietopaketteja TÄSTÄ

 

Islannin matkailun kasvu on ollut hurjaa. Vuodesta 2010 kasvu on 266%. Vaikka Islanti on kylmä ja kaukana, on matkailu silti jo 39% maan viennin kokonaisarvosta.

On puhuttu jopa Islannin ihmeestä.

”Matkailussa ei ole ihmeitä! On vain vetovoimaa”

– Pekka Mäkinen, Icelandair:in Suomen maajohtaja.

 

Mäkinen löysi syitä Islannin kasvulle ketterästä toimintatavasta. Islannissa tapa toimia on vahvasti operatiivinen, yrityslähtöinen ja reagoiva. Suomessa on edelleen vahvana strateginen ja suunnitelmallinen toimintatapa. Islannissa julkinen puoli tukee matkailubisnestä, mutta ei vedä sitä. Islannilla on myös oma matkailuministeri, jonka tehtävänä on tukea ja edistää maan matkailutoimintaa.

Islannissa yksi vetonauloista on Blue Lagoon  – ulkoilmakylpylä, jonka alkuinvestoinnista lentoyhtiö Icelandair kustansi 30%. Yhtiö sitoutui myös markkinoimaan kohdetta.

Matkailuponnistelut ovat tuottaneet tulosta, turisteja lentää Islantiin jatkuvalla syötöllä. Hotellit eivät enää riitä majoittamaan kaikkia, ja Reykjavikissa onkin tarjolla jo viitisentuhatta Airbnb- asuntoa.

Tulevaisuuden strategioissa Islanti tähyää merelle – saapuvatko tulevaisuuden asiakkaat sieltä?

 

Tulevaisuuden vetovoimatekijä – matkailun vihreä kulta

Kristiina Helenius Nordic West Office:sta haastoi osallistujia kysymällä, miten Suomen matkailu voi hyötyä tulevaisuuden talouden menestys- ja kysyntätrendeistä? Näköpiirissä on Heleniuksen mukaan  metsäteollisuuden tulovaikutusten arvon merkittävä globaali kasvu.  Miten metsäteollisuuden kasvu voidaan kääntää hyödyksi matkailussa? Kuten tiedämme, kysyntä on jo kasvussa seuraavilla sektoreilla:

  • luomukosmetiikka
  • lähiruoka
  • paikallinen ravinto
  • terveysturismi
  • puurakentaminen

 

puurakentamista
Puurakentaminen on mahdollisuus matkailulle. Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

 

Helenius listaa Suomen vetovoimatekijöiksi laajemmin muutaman asian, joiden merkitys nousee mitä hullummaksi ja globaalimmaksi maailma menee. Samaan aikaan ihmiset etsivät merkitystä elämälleen, eivätkä matkoillaankaan tyydy enää pelkän turistin rooliin . Sen sijaan halutaan löytää oma matkailuidentiteetti. Elämäntapakokeilijoita Suomessa voisi vetää useampiakin asia:

  • ei ihmisvirtoja
  • kieli, jota ei osata
  • Euroopan viimeinen bussipysäkki
  • etätyön mahdolliuudet; digitaalinen ja muu infra toimii
  • puhtaus, turvallisuus

 

 

Tuhansien Suomi-brändien kakofonia hämmentää kansainvälistä ostajaa

 

Kuinka monta pääbrändiä Suomessa pitäisi olla? Tuhansien brändien kakofonia hämmentää kansainvälistä matkailuostajaa, etenkin jos myyntitapahtumissa saman ostajan luona käy peräjälkeen Suomesta edustajia milloin minkäkin maakuntabrändin asialla.

Entä matkailija? Mitkä brändimielikuvat hänen mielessään ovat vahvimmilla?

 

Meillä oli ulkomaalaisia vieraita ja veimme heidät viikonlopuksi mökkeilemään eteläiseen Suomeen.  He olivat haltioissaan. Lähtiessämme pois he kysyivät: ”Oliko tämä nyt se Lappi?”

– Kristiina Helenius, Nordic West Office

 

Tilaisuudessa brändeistä vahvimmiksi nostettiin Lappi ja Helsinki. Viestinnässä tulisi sopia yhteiset päänostot ja strategia. Matkailijat täytyy houkutella kirkkaiden brändien avulla ensin alueelle – sen jälkeen voidaan asiakkaita ja hyötyjä jakaa laajemmin.

Tilaisuudessa penättiin useammassakin puheenvuorossa Suomen matkailun viestinnän punaista lankaa.

Visit Finland markkinoi Suomea äärimmäisyyksien maana ja alueellisesti  Suomi on jaettu neljään strategisesti profiloituun alueeseen:

  1. Helsinki
  2. Lappi
  3. Järvi-Suomi ja
  4. rannikko- ja saaristoalueet.

Tarjonta on teemoitettu. Tämän kautta tavoitellaan tuotteisiin elämyksellistä sisältöä ja ohjataan matkailijaa kiinnostuksen mukaisiin aktiviteetteihin.

Visit Finland (www.visitfinland.fi) tarjoaa kulttuurimatkailutoimijoille teemakohtaista tukea Culture Finland-ohjelman kautta. Muita kehitettäviä teemoja ovat kesäaktiviteetit ja ruokamatkailu. Matkailu 4.0 -ohjelman projektien kautta edistetään täysin uusia, kasvupotentiaalia omaavia niche-teemoja, kuten koulutuksellista matkailua, urheilumatkailuaterveysmatkailua ja luksusmatkailua.

Tästä huolimatta – tai juuri siksi – tilaisuudessa useampikin penäsi:

 

”Mitkä ovat Suomen matkailun pääviestit?”

 

 

 

Lapin arktinen kesä esittelyssä kansainvälisillä matkailumarkkinoilla

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen kertoi, että Lapin tavoitteena on saada kesä näppeihin. Laatu, ympärivuotisuus ja työvoiman saatavuus ovat kriittisiä menestystekijöitä.  Kärkkäisen mukaan pääkaupunkiseudun ja Lapin tiiviimpi yhteistyö, merkittävät majakkateot ja ulostulot yhdessä toisivat mahdollisuuksia entistä parempaan Suomi- näkyvyyteen kansainvälisillä markkinoilla.

Lappiin on investoitu valtavasti. Kapasiteettia löytyy joka segmentille luksusasiakkaita myöten. Talvi ei ole ongelma mutta kesällä on liikaa tilaa.

 

”Meillä on kesäteatterisomisteet valmiina. Nyt voitaisiin aloittaa lipunmyynti”

–  Sanna Kärkkäinen, Visit Rovaniemi

 

Joulupukin maja
Pukin maja Levillä, kuva: Lapin materiaalipankki

 

Yleisesti tilaisuudessa peräänkuulutettiin isompaa ajattelua ja rohkeampia valintoja markkinoinnin teemoihin ja sisältöihin: kampanjoiden aika meni jo.

Suomen matkailunäkyvyyden tehostamiseksi Lapin ja pääkaupunkiseudun yhteistyön mahdollisuudet nostettiin tilaisuudessa tapetille. Yhteistyöhalua tuntui olevan.

Suomi on saanut elokuvakomission pitkäjänteisen työn tuloksena kannustinjärjestelmän av-tuotannoille useiden muiden maiden tapaan. Pääkaupunkiseudulla kuvataan valtaosa tuotannoista – voisiko yhteistyö Lapin kanssa antaa lisäarvoa? Lapissa on ympärivuoden tarjolla valo, jota ei eteläisemmästä Suomesta löydy.

Lapin kesän ja Helsingin talven myynnin kehittäminen yhteistyössä tarvitsee uudentyyppistä strategiaa ja yhteistyötä. Tarvitaan myös muiden alueiden ymmärrystä siitä, että brändikakofonialla ei ehkä saavuteta saman mittakaavan hyötyjä kuin kirkkaalla viestillä,  jolla asiakkuudet saadaan ensin Suomeen ja sitten alueille. Ymmärrettävästikin tässä on omat haasteensa.

Maakunnalliset brändit ovat oleellisen tärkeitä kotimaan matkailun kehittämiseksi ja matkailijoiden houkuttelemiseksi valita oma kotimaa etelän rantojen sijaan. Ehkä kv-asiakas kuitenkin tarttuisi paremmin kirkkaampaan brändihaaviin?

Enää jäi jäljelle yksi kysymys:

Mikä on se tapa jolla tämä tehdään?

 

Anne Lukkarila, yritysvalmentaja ja tietokirjailija

PS:  Haluatko saada 

  • tiedon viimeisimmistä bloggauksistani
  • hyödyllisen tärpin ja työkalun paremman johtamisen tueksi

maksutta kerran kuussa sähköpostiisi?

Et sitoudu mihinkään, ja voit kirjautua listalta pois millon vain. Tilaajalahjaksi saat maksuttoman Yrityksen Kilpailuetu – testerin! Tilaajana saat myös pääsyn maksuttomaan Yrityksen KilpailuEtu – materiaalipankkiin, josta saat maksutta käyttöösi hyödyllisiä työkaluja paremman johtamisen tueksi.

Kirjaudu tästä mukaan kasvavaan joukkoon!

Lataa Kilpailuetu Testeri ja hyödy maksuttomista työkaluista!

* indicates required





 

 

Joko muuten olet lukenut tämän artikkelin?

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Miten arvot löytyvät

arvot
Arvojohtaminen on parhaimmillaan tehokasta ja pahimmillaan tuhoavaa. Elämysbisneksessä kuten vaikkapa matkailussa arvojen hyödyntäminen luo parhaillaan sen fiiliksen ja matkailualueen vetovoiman, jonka vuoksi ihmiset palaavat aina uudelleen ja uudelleen. Mutta miten arvot syntyvät ja miten tietää että valitsee oikein?

 

Yksinyrittäjillä ja yritystoiminnasta haaveilevilla arvojen tunnistaminen lähtee aina omasta itsestä. Silloin voi kysyä itseltään, mikä minulle on tärkeää? Mille asialle olen uskollinen huonoinakin aikoina? Mitkä ovat ne lahjomattomat periaatteet, joista en luovu silloinkaan, kun periaatteideni pyörtäminen tarkoittaisi isoa tukkua rahaa ja ehkä firmani pelastumisen perikadolta?

Heti kun kuvioon tulee enemmän ihmisiä, asia mutkistuu. Jos kyseessä on perheyritys voi arvomaailmaa etsiä yhteisistä juurista. Muutama vuosi sitten olin mukana suunnittelemassa sisältöjä ja syntytarinaa Leville Tonttulan Elämyskylään. Silloin ohjaajamme Allan Owens ja Anne Pässilä johdattivat ryhmätyötä tehneen luovan tiimimme yrittäjän suvun historiaan ja tarinoihin. Sieltä löytyikin paitsi syntytarina, myös monta tarinaa vahvistavaa asiaa syntyvän elämyskylän arvomaailmaan.

 

Arvot tehdään yhdessä

 

arvokeskustelua nuotiolla
Käykää arvokeskustelua muualla kuin tylsässä toimistossa tai kabinetissa

 

Kun omistaja on kasvottomampi, on yrityksen arvojen määrittely johtoportaan hommaa.

Yleensä mennään metsään siinä, että arvot naulataan kiinni strategiaan ja henkilöstölle ne tiputetaan niskaan ilmoitusasiana. Sanomattakin on selvää, että sitouttaminen ja jalkauttaminen on kuin nilkuttamista, ensin kun on tullut ammuttua itseään jalkaan.

 

Jalkauttamisessa olisikin aina hedelmällisempää, että arvoista annetaan henkilökunnalle vain aihiot, pelkät otsikot tai sanat.  Ja kysytään sitten:

  • Mitä kukin arvo meille merkitsee?
  • Miten se käytännössä näkyy töissämme ja asiakaskohtaamisissa?

Niiden tulosten pohjalta ollaan jo askel lähempänä yhteisiä palveluperiaatteita, palvelupausta  ja lopulta asiakkaan kokemaa fiilistä.

 

Arvoja voidaan mitata

Kun arvoja käsitellään henkilöstön kanssa, on hyvä käydä läpi arvomäärittelyjä useammastakin eri näkökulmasta. Avuksi voi ottaa vaikka tuloskorttijaottelun: miltä tämä arvo näyttäytyy

  1. Asiakkaan
  2. Henkilöstön
  3. Talouden
  4. Kehittymisen näkökulmista?

Arvojen toteutumista voidaan myös  mitatata ja seurata.

 

Entä jos selvittäisitte tulevassa henkilöstökyselyssänne, miten hyvin arvot tunnetaan ja miten hyvin ne vastaajan mielestä toteutuvat käytännössä?

 

Sillä: mitä ei voi mitata, sitä ei voi johtaa.

 

Miten arvoja voidaan hyödyntää?

Arvot ovat erittäin käyttökelpoinen ihmisten johtamisen väline. Niitä voidaan hyödyntää hyvin sekä rekrytoinnissa että perehdyttämisessä.

Rekrytointi

Jo rekrytoinnissa arvojen hyödyntäminen prosessin sopivissa kohdissa voi aiheuttaa sen, että työpaikkaan hakeutuu juuri halutunlaista porukkaa. Työpaikkailmoituksessa kannattaakin miettiä teksti siten, että se heijastelee yrityksen arvomaailmaa – näin henkilö, jota juuri tuo arvomaailma puhuttelee, hakeutuu varmemmin rekrytointiputkeen.

Haastatteluissa on vaarana, että haastateltava tukeutuu omiin tuntemuksiin ja ”tuo naama miellyttää, tuo ei” – ratkaisuihin, mikäli valintaa ei ole ohjaamassa yrityksen vahva arvomaailma.

Kun sitten henkilö on jo töissä, pitäisi arvojen näkyä päätöksentekoa helpottavan elementtinä. ”Näin meillä toimitaan, tämä on meille tärkeää, emme koskaan toimi näin”, ovat merkkejä toimivasta arvomaailmasta. Tiedetään, mitkä asiat yrityksessä ovat selkeitä pelisääntöjä ja ne koskettavat kaikkia.

Perehdytys

Perehdytyksessä arvot ovat kultakaivos. Etenkin jos yrityksen toiminnan ydin on asiakaskohtaamisissa tai jopa elämysten tuottamisessa, ovat arvot hyvä pohja ponnistaa kohti palvelun tunnelmaa ja fiilistä.

Millään strategian pelivälineellä ei päästä yhtä lähelle ihmisen mieltä, sydäntä ja yleensäkin metatasoa kuin arvoilla.

 

Yhteiset arvot yhdistää – luo arvoilla hyvä fiilis yritykseen!

 

Ota siis arvot kilpailueduksi yritykseesi! Se on vieläpä aivan ilmasta – mutta vaivaa pitää nähdä ja sitoutua itse koko sydämellään.

Lue myös nämä artikkelit:

Voiko arvoilla johtaa?

Resepti strategiseen rekrytointiin ja perehdytykseen

PS: Haluatko minulta joka kuukausi uutta tietoa ja maksuttomia Tärppejä&Työkaluja kehittämisen tueksi? Tervetuloa kuukausikirjeen tilaajaksi! Saat heti tilaajalahjaksi KilpailuEtu-testerin hyödyksesi. Liity mukaan kasvavaan joukkoon tästä!

 

terveisin

 

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

AK Lukkarila

 

 

Matkailija edelläkävijänä alustataloudessa – digiasiakas haastaa yritysjohdon

Matkailija digiajassa
Matkailun sanotaan olevan edelläkävijä alustataloudessa. Niinpä matkailija toimii edelläkävijänä käyttäjänäkökulmasta. Tämä näkyy digitaalisilla alustoilla toimivien matkailun jakelukanava-, myynti- ja markkinointiratkaisujen räjähdysmäisenä kasvuna.
Tekoäly  tulee osaksi palvelubisnestä halusimme tai emme. Se on jo täällä. Tiedätkö sinä varmuudella avatessasi jonkun palvelutarjoajan chatin, onko sinua palvelevan etunimen takana oikeasti ihminen vai automatisoitu tekoäly, chatbot?

 

Strategia ja osaamisen johtaminen haasteiden edessä

E-bookers, AirBnB, TripAdvisor, Booking.com, Bokun  ja monet muut digitaalisesti toimivat alustat vievä toimialan myynnin verkkoon kaukaisintakin pikkukylän matkailuyritystä myöten.

Digitaalisten ympäristöjen kehittyminen luo paineita yritysten strategioille ja osaamisen johtamiselle. Lapissa kasvu matkailussa on ollut rajua. Miten nämä kasvujen kehityspolut hoidetaan hallitusti? Näitä aiheita pohditaan muun muassa #LapinDigiStep-hankkeen työpajoissa. Hankkeen tavoitteena on edistää digitalisaatiota ja tätä kautta työn tuottavuutta sekä yritysten kilpailukykyä Lapissa.

Aina oman osaamisen kehittäminen ei ole se kustannustehokkain ratkaisu. Digiosaamista voidaan ja sitä pitää kehittää omassa yrityksessä, mutta joskus se kannattaa ostaa ulkoa.

Työntekijän ikä ei ole sinällään tae digiosaamisesta, vaikka Z-sukupolven kohistaan murtavan monet meille tutut markkinoinnin ja myynnin nykyrakenteet.  Ahkerasta somenotkumisesta huolimatta nuoremmissakin ikäryhmissä on vielä noin neljännes niitä, joiden digiosaamisen tekninen taso on vajaata.

 

Jos yrittäjä rekrytoi kaksikymppisen, ei kannata olettaa tämän osaavan koodata yritykselle uuden toiminnanohjausjärjestelmän. Voi olla että tämä nuori ei osaa käyttää edes wordia.  – Vesa Kokkonen, Oxford Research

 

Kaikenkokoisten yritysten johdolla on itsellään oltava visio ja ymmärrys siitä, millainen on meidän digiosaamisen vaje ja miten se vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan kehittymiseen ja strategiaan. Ilman tätä ymmärrystä on vaarana yli-tai ali-investoinnit digitaaliseen laitteistoon, softaan ja-/tai osaamiseen. Monikanavaisuus on otettava haltuun.

Kuluttajat eivät ole enää paikassa X. Ne ovat myös paikassa D, F, B, N, M ja Ö.

 

Yli puolet USA:n 500:stä menestyvimmäistä yrityksestä vuonna 2000 on hävinnyt markkinoilta. Ne ovat niitä, joiden johto ei reagoinut digitaalisuuden haasteeseen.

Yritysjohtaja, reagoitko sinä NYT?

 

Tekoäly vai ihminen edelläkävijänä

LapinDigiStep-seminaaripäivän alustuksessa ennakoitiin tekoälyn (AI Artificial Intelligence) voimallisemman tulemisen kestävän vielä 7-8 vuotta. Tekoäly ei ole ole uusi asia: IBM:n shakkitietokone Deep Blue voitti Garri Kasparovin shakissa jo vuonna 1997. Googlen Alpha Go voitti vastustajansa haastavassa strategiapelissä vuonna 2016. Tämän ero edelliseen oli se, että Alpha Go oppi virheistään ja opetti itse itseään.

Tekoäly oppii kiihtyvällä vauhdilla eikä väsy koskaan, se voi opiskella 24/7 loputtomiin. Tekoälyllä on ihmiseen verrattuna muitakin etuja: ohjatessaan liikennevälinettä se ei nukahda rattiin tai lähde kännissä ajamaan. Tekoäly ei saa raivareita muille tiellä liikkujille tai heristele keskisormea.

Ihminen on vajavainen johtajana. Kielimuuri on tällä hetkellä todellinen ongelma joissain Lapin matkailuyrityksissä. Kokeista on pula ja ulkomailta olisi tulossa ammattitaitoista henkilökuntaa matkailukeskusten keittiöihin. Paha vaan, että kaikki keittömestarit eivät hyväksy sellaisia alaisia, jotka eivät puhu suomea. Englantikin voi olla liian kova vaatimus keittiön esimiehelle työskentelykieleksi.

 

Kokit keittiössä
Monikulttuuriset keittiöt haastavat päivittäisjohtamisen käytänteet

 

Voisiko tekoäly voi tulla avuksi monikulttuurisiin työyhteisöihin?Toivottavasti jo lähitulevaisuudessa kun mobiilisovellukset kehittyvät.

Nappi korvaan ja simultaanitulkkaus päälle: keittiömestari voi puhua suomea ja kylmäkkö persiaa, mutta silti keskustelu sujuu kiitos reaaliaikaisen tulkin joka kääntää vastapelurin puheen vastaanottajan haluamalle kielelle, puheena suoraan korvanappiin.

 

Bulvaanit iskeneet majoitusbisneksen myyntialustoille – palvelun laatu vaarantuu

Alustatalouden kirkkaimmat tähdet majoitusmyynnissä  ovat tällä hetkellä AirBnB ja Booking.com. Nämä verkkopalvelut eivät tavoita kuitenkaan koko maailmaa.  Joissain maissa pääsy länsimaisiin Internetverkkoihin on joko estetty tai ainakin osittain rajoitettu.

Tämä näkyy käytännössä mm. siinä, että kiinalaiset matkailijat käyttävät majoitusvarauksissaan bulvaaneja, toimijoita jotka pääsevät näille länsimaiselle varaussivustoille. Bulvaani tekee halutun varauksen, ottaa rahat ja goodbye.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos vuokraaja yrittää olla yhteydessä varauksen tehneeseen, hänen sähköpostinsa ja tekstiviestinsä menevät kankkulan kaivoon tai minne bulvaani ne nyt sitten ikinä on ohjannutkaan. Varsinaisia matkustajia viestit eivät koskaan tavoita. Vuokraajalla ei myöskään ole matkustajien puhelinnumeroita tai sähköpostiosoitteita, vain bulvaanin jättämät tiedot, joista ketään ei saa kiinni koskaan .

 

Tämä aiheuttaa ongelmia palvelun laadulle. Muutoin asiansa hyvin hoitava vuokraaja huomaa, ettei matkailijoita näy oikeaan aikaan tai he tulevat milloin sattuu, eivät puhu mitään yhteistä kieltä eikä heihin saa yhteyttä.

 

Tällainen toiminta vaarantaa palvelun laadun kohdemaassa. Tuotanto ei tiedä mitä myynti on luvannut. Asiakas on ostanut jotain mitä ei voida tuottaa.  Ja niin edelleen.

 

Matkailijan tyytyväisyys mitataan mobiilissa

Matkailija on yhä enemmän online. Hän etsii tietonsa verkosta, tekee varauksensa siellä, hakee tietoa kohteesta ennakkoon ja jatkaa tiedonhakua verkosta myös paikan päällä. Mobiililaite tallentaa valokuvat, selfiet ja videot matkamuistoiksi. Mukaan voisi tarttua muitakin digituotteita Diginaiset ja Villit Indiet-tyyliin. Myös asiakastyytyväisyys, arviot ja kokemukset jaetaan maailmalle digitaalisesti.

Facebook palauteaslustana
Matkailija jakaa asiakaspalautteensa verkostoilleen

 

Enää ei ole yrityksen käsissä, saako se palautetta. Matkailija päättää itse, miten ja minne hän palautteensa antaa.

 

TripAdvisor on matkailualan jättiläinen, mitä tulee tiedon hankintaan, asiakaspalautteeseen ja myyntimahdollisuuksiin. Mitään konstikkaita asiakaspalautejärjestelmiä ei tarvita TripAdvisorin lisäksi.

 

Jokaisen matkailuyrityksen täytyy olla TripAdvisorissa. Olla esillä, olla ostettavissa, olla arvioitavissa, seurata palautetta.

Jos et ole, mene.

 

Suomessa Business Finland rahoittaa tekoälyä ja alustataloutta 160 miljoonalla eurolla. Alustatalous leviää vauhdilla – Amazon on ottamassa haltuunsa Skandinavian markkinoita. Muotialan yhden nimen alle brändätyt verkkokaupat ovat yhä useammin  todellisuudessa digialustoja tuhansille ja taas tuhansille globaaleille rättikauppiaille.

Informaatiotulvan ja sähköisten viestien ylitarjonnassa valta siirtyy yrityksiltä asiakkaille. Yritysten on tehtävä yhä enemmän dataohjattuja päätöksiä ja strategisia valintoja sekä kohdennettava viestintä niiden mukaan.

Huomataanko sinun viestisi?

 

PS: Haluatko minulta joka kuukausi uutta tietoa ja maksuttomia Tärppejä&Työkaluja kehittämisen tueksi? Tervetuloa kuukausikirjeen tilaajaksi! Saat heti tilaajalahjaksi KilpailuEtu-testerin hyödyksesi. Liity mukaan kasvavaan joukkoon tästä!

 

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjaiija

AK Lukkarila – bloggaa yritysten kilpailuedun parantamisesta

AK Kustannus –bloggaa luovasta kirjoittamisesta ja luovasta kustantamisesta

Henkilöstö ja strategia – Case Santa´s Hotels

Henkilöstö toteuttaa strategiaa, selvä. Mutta miten henkilöstö voi osallistua strategiaprosessiin? Entä jalkauttamisen suunnitteluun? Vastaus kuuluu: monellakin tapaa.

 

Santa´s Hotels on lappilainen perheomisteinen hotelliketju, jonka pitkäntähtäimen strategisena päämääränä ja visiona on olla tunnustettu edelläkävijä elämysmajoituksessa.

 

Kun ketjun strategisia linjauksia tehtiin, taustalla oli jo pitkä kokemus majoitus- ja ravintola-alan yrittämisestä muutamalla pohjoisella paikkakunnalla. Sitten toiminta laajeni maantieteellisesti ja volyymiltään sen verran suureksi, että tarve kaikille yksiköille yhteisiksi toimintatavoiksi kävi ilmeiseksi.

 

Tarvittiin ketjustrategia ohjaamaan johtamista samaan suuntaan – ja myös luomaan ketjulle yhteinen identiteetti ja palvelukonsepti.

 

Liikkeelle lähdettiin perustamalla strateginen johtoryhmä, joka työsti strategisen viitekehyksen. Mutta sen sijaan, että linjaukset olisi nuijittu kabinetissa ja tiedotettu sellaisenaan läpi organisaation, lähtivätkin johdon strategiset linjaukset kierrokselle neljään eri yksikköön, satapäisen henkilöstön käsittelyyn.

 

KUVA: strateginen johtoryhmä esittäytyy ketjun ensimmäisessä henkilöstön strategiapäivässä

 

Ihan ensiksi tyrmättiin missio

Alueellisissa strategiatyöpajoissa keskityttiin arvosisältöjen läpikäyntiin, mutta otettiin palaute myös kaikkiin strategisiin linjauksiin. Strategisen johtoryhmän työstämä versio missiosta ei kelvannut henkilöstölle, se ei auennut kaikille ja tuntui jotenkin vieraalta. Niinpä missio lähetettiin kaikista alueyksiköistä bumerangina takaisin – toki muutosehdotuksin varustettuna.

Se, mikä missio alkujaan oli, ei ole merkittävää. Sen sijaan se, että henkilöstön näkemys mission eli elämäntehtävän sisällöstä oikeasti pani strategisen johtoryhmän uudelleen töihin, on.

Syntyi missio, jossa näkyy ison joukon panos kiteytettynä kahteen sanaan

 

 

Arvotyöpajoissa luotiin sisältöjä

Ensimmäisellä henkilöstötyöpajakierroksella keskityttiin arvosisältöihin. Kaikki neljä arvoa olivat kyllä tuttuja entuudestaan otsikkotasolla, mutta syvällisempi jumppaaminen tarvittiin nyt, kun ne tulivat käyttöön ketjutasoisina.

 

Usko joulupukkiin merkitsee meillä Santa’s Hotels -ketjussa sitä, että hyvä tahto, huolenpito ja leikkisyys kuuluvat joulutarinaamme vuoden jokaisena päivänä.

 

 

Prosessien kimppuun Santa´s Symposiumissa

 

Kun strateginen kivijalka oli saatu paalutettua arvotyöpajakierroksen jälkeen, eteni strateginen johto kohti prosessien mallintamista ja tavoitteellista visiotyöskentelyä. 

 

 

Yrityksen pääprosessikartan avulla tunnistettiin ne strategiatyölle kriittiset prosessit, joihin henkilöstö olisi arvokas sisällöntuottaja.

 

Vuosikelloon piirtyi jokasyksyinen henkilöstön strategiapäivä, joka olisi tuiki tärkeä areena toisiin tutustumiselle mutta myös strategian sisältöjen tuottamiselle.

 

Ensimmäisen symposiumin  ideatyöpajojen aiheiksi valikoitui strategiatyön pohjalta

  • ketjun kehityskeskustelukäytäntö
  • edelläkävijyys elämysmajoituksessa
  • #santasvaltaasomen

Liki sata työntekijää yhdeksässä ryhmässä uurasti pitkän iltapäivän – ja tulosta syntyi. Strateginen johtoryhmä sai muhkean fläppiläjän käsiteltäväkseen seuraavaan kokoukseensa.

 

 

Job well done Santa´s Hotels!

 

Entä sinä – oletko kiinnostunut työkaluista, jotka auttavat yrityksesi strategiatyössä, laadun parantamisessa tai innovaatiotyössä?

Tilaa Tärppejä &Työkaluja kuukausikirje, niin saat maksuttomat vinkit käyttöösi heti!

Kuukausikirjeen tilaajana saat liittymislahjaksi KilpailuEtu testerin.

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

Jos strategiatyö on ajankohtaista, nappaa oppaat verkkokaupasta

Joko muuten luit artikkelini

5 Syytä miksi Yritys tarvitsee Strategian

 

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja, tietokirjailija

Resepti strategiseen rekrytointiin ja perehdytykseen

Miksi lähden aamulla töihin?

Näinhän siinä yleensä käy

Kun henkilö hakee työpaikkaa ja pääsee haastatteluvaiheeseen, hän puhuu intoa ja taistelutahtoa. Haluan tämän pestin! Haastattelussa kerrotaan yrityksestä saman verran, kuin hakija jo ehkä tietääkin, onhan hän kaivanut tietoja verkkosivuilta ja kysellyt kavereilta.

Hakija kertoo innokkaana omista kokemuksistaan ja siitä, miten hyvin juuri hän soveltuisi vapaana olevaan paikkaan ja mitä hän voisi yritykselle antaa. Yrittäjän edustaja maalailee haastavia mutta palkitsevia kuvia työtehtävästä ja kehittämishaasteista ja kertoo millainen työyhteisö ja kehitystiimi häntä olisi odottamassa. Toki liikunta- ja kulttuurisetelitkin löytyy.

Haastattelu menee hyvin, kättä paiskataan ja hymyillään. Menee tovi, ja henkilö tulee valituksi. Hän aloittaa työt innolla.

 

Mihin me ollaan menossa ja millä periaatteilla?

Kuluu pari viikkoa ja työtehtävä alkaa hahmottua. Perehdytyksessä keskitytään käytännön työvälineisiin, tehtäviin ja vuosineljännestavoitteisiin. Palaverit alkavat tulla tutuiksi, siellä käsitellään päivänpolttamia asioita päivittäisjohtamisen näkökulmasta.

Epämääräinen tyytymättömyys kuitenkin hiertää. Jotkin toimintatavat näyttäytyvät vieraina, ja se ”ettei meillä tehdä noin” näyttäytyy järjenvastaiselta toiminnalta.

Aamuisin töihin lähtiessä mielessä risteilevät päiväksi suunnitellut työtehtävä.

Mutta mihin minä niillä tähtään ja mitä me niillä haluamme saavuttaa?

 

Itseä suurempi tavoite motivoi

Suurinta osaa työntekijöistä motivoi itseä suurempi tavoite. Olen vetänyt kehittämissessioita, joihin on osallistunut henkilökuntaa organisaation eri tasoilta. Kun yhdessä käydään arvojen ja mission kimppuun, heräävät takapenkin pojatkin. Siinä vaiheessa, kun myllätään visiota on täysi tohina päällä.

Väitän, että työssä kuten muussakin elämässä itseä suurempi tavoite motivoi. Mutta se edellyttää yritysjohdolta sen, että on määritelty

  • elämäntehtävä eli missio
  • itseä suurempi tulevaisuuden tahtotila eli visio
  • toiminnan henkinen selkäranta eli arvot
  • strategiset valinnat ja päämäärät jotta henkilöstö tietää mihin asioihin meidän firmassa voi aina luottaa

 

JA on osattu myös sitouttaa henkilöstö niihin.

Toistaiseksi en ole löytänyt henkilöstötyöpajaa toimivampaa ratkaisua tähän. Enpä usko löytävänikään.

 

Sido strategia rekrytointiin ja perehdytykseen

Epäonnistuneet rekrytoinnit ja jo kuukauden päästä yrityksen toimintaan kyllästyneet työntekijät ovat signaali siitä, että rekrytointi- ja perehdytysprosesseissa mättää jokin pahasti. Ainakin jos yrityksen toiminta on muuten kunnossa ja päivittäisjohtaminen kestää kohtuullisenkaan tarkastelun.

Tässä resepti, jonka avulla voi parantaa rekrytointi- ja perehdytysprosesseja niin, että jo rekrytointivaiheessa tunnistetaan puolin ja toisin ihminen, joka on valmis niihin tavoitteisiin, toimintatapoihin ja haasteisiin, joita juuri meidän firma hakee.

 

Resepti strategiseen rekrytointiin

  • Laadi rekrytointi-ilmoitus niin, että listaat haettavan henkilön ominaisuuksia peilaten niitä yrityksen arvoihin. Jos yrityksen arvoissa on edelläkävijyys, niin ehkäpä haette idearikasta henkilöä tiettyyn tehtävään
  • kerro rekrytointi-ilmoituksessa myös missio. Eli mikä on se elämäntehtävä, jonka pitäisi motivoida työntekijää aamuisin töihin? Jos missionne ei motivoi hakijaa, ehkäpä hän jättää hakuprosessin kesken jo siinä vaiheessa. Ja hyvä niin!
  • kerro myös visio. Mitä aiotte olla 2025? Haaveet pitävät meidät käynnissä ja hakuprosessiin hakeutuu henkilöitä, joita asettamanne tavoite innostaa omien kehittymistoiveiden valossa
  • Haastatteluvaiheessa käy myös nämä  kaikki läpi. Kartoita keskustelun avulla – ei mitenkään edes suoraan kysymällä – onko tämä henkilö sellainen, jonka on työssään helppo sitoutua meidän strategiamme toteuttamiseen?

Työtehtävällä ei ole väliä. Sillä strategia toteutetaan aina prosesseilla. Ja prosessit eivät toimi ilman jokaikistä työntekijää.

 

Resepti strategiseen perehdytykseen

 

  • Perehdytä hyvin yrityksen strateginen viitekehys työntekijälle
  • Näytä ja kerro, miten teidän organisaatiossa kaikki toimivat saman päämäärän puolesta. Näytä mittarit, arvojen mukaisen asiakaspalvelun pelisäännöt ja sen, miten arvojen mukainen toiminta näkyy työyhteisössä ja siinä, miten kaveria kohdellaan.
  • Kerro, miten juuri hänen työpanoksensa vie teitä eteenpäin kohti teidän visiotanne ja miten hän voi käytännön työssä viedä yritystä askeleen eteenpäin kohti sitä Itseä suurempaa päämäärää.

 

Kysy se suuri kysymys – näin NASA sen teki

Tosielämän case benchmarking-matkalta: Orlando, NASA, bussikierros, kymmenkunta vuotta sitten:

NASA:n bussiopas kertoi kierroksella, miten jokainen heidän työntekijöistään – olipa siivooja, astronautti, insinööri, huoltomies tai palkanlaskija – on aina osannut vastata kysymykseen : Miksi lähden aamulla töihin?

Puoli vuosisataa sitten syy oli Man on the Moon.

Nyt se on Man on the Mars and Beyond.

 

Siinä onkin syytä kerrakseen!

Tiedätkö sinä, miksi menet töihin aamuisin? Entä sinun alaisesi? Osaatko tiivistää sen yhteen lauseeseen? Kokeile!

Lataa myös maksuton KilpailuEtu testeri hyödyksesi! Testeristä sanottua

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Joko muuten luit artikkelini

Voiko Arvoilla Johtaa?

 

Muita artikkeleitani:

Olipa kerran Strategia ja Johtaminen

Miksi Yritys tarvitsee Strategian?

Tarvitseeko Yksinyrittäjä tai Yhdistys Strategian?

 

Olen saanut olla vuosien saatossa mukana useissa rekrytointiprosesseissa substanssiasantuntijana henkilöstöosaajan rinnalla, kun on valittu asiantuntijoita projektitehtäviin. Tälläkin hetkellä työskentelen edelleen asiantuntijana kehittämässä rekytointi- ja perehdytysprojekteja.

Jos haluat minulta kuukausittain maksuttomia Tärppejä ja Työkaluja yritysten kilpailuedun parantamiseksi, liity postituslistalleni!

 

 

Kilpailuetuterveisin

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja, tietokirjailija

 

Tarvitseeko Yksinyrittäjä tai Yhdistys Strategian?

Toiminimi, ammatinharjoittaja, yksinyrittäjä, mikroyritys tai vaikkapa yhdistys – kaikkia näitä yhdistää vahva henkilöityminen yhteen tai maksimissaan muutamaan henkilöön. Strategia on tärkeä työkalu kaikenkokoisen yritys- tai yhdistystoiminnan toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa.

 

Miksikö?

Koska strategia antaa suunnan ja auttaa erottamaan oleellisen tekemisen ylenpalttisesta puuhastelusta. Näkemykseni perustuu parilta vuosikymmeneltä kertyneisiin kokemuksiin työskentelystä kaikenkokoisten yritysten ja yhdistysten kanssa.

 

Ympärivuotisesti toimiva parisataa työtekijää työllistävä yritys voi ajelehtia tuuliajolla ja törmätä jatkuviin johtamisongelmiin ja tehottomuuteen ilman strategiaa. Toisaalta kirkkaan strategisen ajattelun ja tahtotilan omaava toiminimiyrittäjä tai yhdistyksen vetäjä saa aikaan uskomattomia asioita samassa ajassa – yksin.

Strategia on valintojen tekemistä. Artikkelissani Olipa Kerran Strategia ja Johtaminen mainitsinkin jo, miten strateginen ajattelu juontaa juurensa sodanjohtamisen saloihin.

 

 

Strategia on valintoja

Suomalaisille tuttu sotasankari, eversti Johan August Sandels sattui tarinan mukaan kerran paikalle, kun keittiömieheltä lipesi täyteen lastattu työntökärry käsistään. Sandels vähät välitti muusta maahan leviävästä kuormatusta tavarasta, mutta nappasi kiinni oluttynnyreistä: ”Strategia on taito valita taistelut, jotka taistelee”.

Tämä Sandelsin viisas huomio on yksi asia, jota pienenkin yrityksen tai yhdistyksen vetäjän tulee miettiä: mitä me teemme, mitä emme? Mihin kehittämispuuhiin lähdemme, mihin emme? Olemmeko pelkästään kivijalkakauppa, vai lähdemmekö aggressiivisesti verkkoon? Onko jalkapalloseuramme tarkoitus tarjota liikkumisen iloa kaikille osaamistasosta huolimatta, vai onko tähtäimessämme Suomen sarjajoukkueiden eliittitaso?

Näillä strategisilla valinnoilla on suuri merkitys siihen, paljonko aikaa kuluu turhaan tuhraamiseen. Jos olet tehnyt kirkkaat strategiset valinnat ja lisäksi visiosi on kirkas, toimit todennäköisesti tehokkaasti eikä aika mene tulipalojen sammutteluun.

 

 

Visio johtaa kohti unelmaasi

Vision merkitys onnistuneelle strategialle on vähintään yhtä tärkeä kuin strategisten valintojen. Visiosta voit ottaa tukea silloin, kun et ole varma minkä polun tienhaarassa valitsisit. Kun olet uskollinen tulevaisuuden tahtotilallesi, helpottuu myös päätöksenteko.

 

Hyvä visio ei ole hahmoton, eikä se ole liian lähellä. Se ei ainakaan ole pelkkä nykytilaan paalutettu toiminta-ajatus. Hyvä visio haastaa ja antaa sinulle voimaa, panee adrenaliinin virtaamaan ja antaa potkua jokapäiväiseen puurtamiseen. Yhdessä strategisten valintojen kanssa se kirkastaa ajatuksesi ja vapauttaa sinulta aikaa siihen oleelliseen: oman yritys – tai yhdistystoiminnan menestyksekkääseen harjoittamiseen.

 

 

Visioportaat avuksesi

Parhaiten pääset käsiksi visioon, kun purat sen pienemmiksi tavoitteiksi. Vuosittaiset visioportaat helpottavat kehittämisähkyä: tänä tilikautena keskityn tähän, seuraavana tuohon. Strategiakoulutuksissani teetän ryhmätöitä, joissa luovuus pääsee valloilleen ja visioportaiden käyttö kirkastuu. Jos ryhmällä on visio – haavekuva, tahtotila, että jokaikinen maapallon ihminen syö maailmankuulua suomalaista mämmiä vuonna 2025, niin miltä visioportaat näyttäisivät? No tältä!

 

 

 

Jos aihe puhuttelee sinua, ja haluat nopeasti päästä alkuun, lataa maksuton KilpailuEtu Testeri avuksesi. Sillä pääset jo hyvin alkuun. Samalla liityt Tärppejä & Työkaluja- kuukausikirjeen saajaksi. Kuukausikirje ilmestyy joka kuun ensimmäisellä viikolla sisältäen vaihtuvia työkaluja ja tärppejä yrityksesi kilpailuedun parantamiseksi.

 

Ole siis rohkea ja ota strategia avuksesi. Se ei ole vaikeaa, kun työkalut ovat oikeat. Lisää tärppejä, työkaluja ja  apua saat vaikkapa e-oppaistani. Toimiva strategia ja kirkkaampi käsitys tulevaisuudesta on vain 7 askelen päässä.

Valitse taistelut, jotka taistelet!
Mukavia hetkiä strategiatyön parissa – oletko muuten jo lukenut artikkelini Miksi Yritys tarvitsee Strategian?

PS: Joko olet ladannut avuksesi maksuttoman KilpailuEtu Testerin? Lataa se tästä. 

 

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Joko muuten olet tutustunut tähän?

PIENYRITTÄJILLE

kilpailuetuterveisin

Anne
yritysvalmentaja, tietokirjailija
Partner Edelläkävijät- verkoston vetäjä

Onko Hankkeesi Pro?

Hankkeet ja projektit ovat pahimmillaan kehittämisen kirosanoja, mutta parhaimmillaan kehitystä eteenpäin vieviä työkaluja. Miten teet oikeita valintoja hankkeesi teemoiksi kun haluat olla edelläkävijä? Riittääkö luontainen ”pro-asenne” ja intuitio, vai olisiko sittenkin niin, että tähänkin löytyy systematiikkaa.

 

Strategian, megatrendien ja hankkeen yhteys

Kukaan ammattilainen ei halua tehdä hankkeita hankkeiden vuoksi. Valtaosa suunnittelee hankkeita, joiden teemat ovat pinnalla juuri nyt. Edelläkävijät sen sijaan katsovat koko ajan 5-10 vuotta eteenpäin ja valitsevat tuotekehityksen ja hankkeiden teemat strategiat huomioiden.

Nyt laaditaan kattostrategioita vuoteen 2030, ja pidemmälle. Meitä kaikkia koskevia muutoksen tuulia voi vilkaista vaikka Kunta-alan Trendikorteista. Huomioiko sinun tuleva hankkeesi siihen liittyvien toimialojen pitkäntähtäimen linjaukset? Palveleeko hankkeesi lopputulos tulevaisuuden haasteita?

 

Yhdistele ajan trendit ja asiakastarpeet

Uudet konseptit lähtevät asiakkaan tarpeesta ja palvelee muuttuvaa toimintaympäristöä. Parhaimmillaan voi yhdistellä monta ajan tarvetta yhteen pakettiin kuten jo viisi vuotta sitten lanseerattu SyöHyvin palvelu on tehnyt. Tässä konseptissa yhdistyvät arjen helpottaminen, perheen yhteisen ajan lisääminen, ekologisuus, lähiruoka, helppous ja terveellisyys.

Ennen hankkeen sisällön lukkoonlyömistä onkin hyvä tehdä esiselvityksiä tai vähintään sitouttaa asiakas tai muu potentiaalinen sidosryhmä mukaan suunnitteluun. Yhteisillä trenditreffeillä vaikkapa kahvikupposen ääressä voit saada kullanarvoisia vinkkejä siihen, mihin hankkeessa kannattaa panostaa.

 

Tästä maailma ei tiedä

Meillä Suomessa on uskomattomia viennin menestystarinoita eri toimialoilla. Konepajateollisuus, IT-osaaminen, matkailu… näissä meillä ei ole ongelmia rakentaa myyntikanavia ja jakeluteitä ja saada isoja onnistumisia suurilla markkinoilla.

Samaan aikaan meillä on Suomessa maailman puhtain maaperä, maailman puhtaimmat sisävesistöt ja maailman puhtain ilma. Silti turvallista elintarviketuotantoamme ei osata viedä ulkomaille, vaan kaikki markkinointiponnistelut tehdään kotimarkkinoille, jonka koko on pääluvultaan pienempi kuin Lontoo tai Istanbul!

Ehkä elintarviketeollisuuden jehujen pitäisi kilauttaa toisen toimialan kaverille ja kysyä miten temppu tehdään? Onneksi tähän liittyviä projekteja on jo käynnistynyt, kuten Food from Finland.

 

Ajattele kuten edelläkävijä

Hankeyhteistyö, niche-osaaminen, kumppanoituminen, koalitiot ja uudet konseptit – yhteistyön merkitys on tänä päivänä suuri. Jos me osaamme jotain tosi hyvin ja te jotain muuta vielä paremmin, niin miksi emme löisi hynttyitä yhteen sen sijaan että puuhaamme kukin tahollamme?

 

Kenen kanssa sinä voisit tehdä pioneeriluontoista yhteistyötä niin, että loisit jotain aivan uutta markkinoille?

Ajattele kuten edelläkävijä:

katso ympärillesi ja bongaa toimija tai toimiala, joka on mahdollisimman kaukana omastasi

– mitä uutta siitä syntyisi?

 

 

Tarvitsetko apua uusiin konsepti-ideoihin ? Kiinnostaako edelläkävijyys?

Lataa maksuton KilpailuEtu Testeri. Samalla liityt Tärppejä & Työkaluja- kuukausikirjeen saajaksi. Kuukausikirje ilmestyy jokaisen kuukauden ensimmäisellä viikolla, ja sisältää työkaluja tai vinkkejä yrityksesi tai hankkeesi kilpailuedun parantamiseksi.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Joko muuten luit artikkelini

Miten paketoida Innovaatiot ja Konseptit

 

Parhain terveisin
Anne
yritysvalmentaja, tietokirjailija

Partner Edelläkävijät verkoston vetäjä

Perässä tullaan sanoi Edelläkävijä

Edelläkävijyys on rohkea valinta ja se vaatii asennetta, etenkin silloin, kun se nostetaan tietoisesti kilpailutekijäksi tai muualle strategiseen viitekehykseen – vaikkapa arvopohjaan. Rohkea linjaus kuitenkin monesti kannattaa, sillä edelläkävijyys pakottaa uskaliaampaan ideointiin, tuoreiden innovaatioiden testaamiseen, joskus onnistumisiin mutta myös takapakkeihin.

 

Edelläkävijät verkostoituivat

Vuonna 2012 perustimme uudenlaisen vapaamuotoisen verkoston Partner Edelläkävijät, jonka jäseniä yhdistää edelläkävijyys.

Verkoston missiona on edistää ja levittää edelläkävijyyttä avoimesti Suomessa. Olemme yhdessä huomanneet, että parhaiten meillä synkkaa niiden kanssa, joita ajaa eteenpäin tahto kehittyä. Toisilta oppiminen on myös yksi verkoston anneista.

 

Partnereissa toimii ihmisiä jotka konseptoivat, testaavat ja vievät uusia asioita omaan liiketoimintaansa. Näistä voi oppia. Ehkä ei tarvitse tehdä samoja virheitä itse uudelleen. Etenkin kun verkostossa on korkea luottamussuhde ja asioista voidaan puhua ns niiden oikeilla nimillä”

Teemu Koho, toimitusjohtaja, Kids Factory Oy

 

 

Uskomme, että edelläkävijyys ei ole sattumaa, vaan sitä voi rakentaa yhdessä nopeammin ja tehokkaammin kuin yksin. Mukana on yli 20  yritystä tai muuta toimijaa, jotka tavalla tai toisella ovat osoittaneet edelläkävijyytta omassa toiminnassaan.

Edelläkävijät tapaavat kaksi kertaa vuodessa pari päivää kerrallaan. Tapaamista isännöi aina vuorollaan joku verkoston jäsenistä, joka saa myös innovatiivisen joukon käyttöönsä vaikkapa oman konsepti-idean tai muun edelläkävijyyteen liittyvän teeman ideointiin.

Tapaamiset ja niiden innovaatio-ja verkostoitumissessiot ovat Edelläkävijöiden tärkein työkalu uusien innovaatioiden ja kumppanuuksien synnyttämiseen.

 

Hienoa on avoin ja positiivinen  yhdessäolo, joka jatkuu tsemppaamisena ja yhteydenpitona myös tapaamisten välillä.

Partner- verkosto on todella mielenkiintoinen yhdistelmä eri alojen ihmisiä, joista kumpuaa innovatiivista intoa, toisinaan lähes luovaan hulluuteen saakka. Verkosto sopii minkä tahansa alan toimijoille; ratkaisevaa on omata avoin halu jakaa omaa osaamistaan ja ottaa vastaan uutta.

Verkosto on nimenomaan ihmisten kohtaamisen verkosto, jonka toiminnan tuloksena myös liiketoimintaa on mahdollista kehittää.

Anu Nylund, Perho Liiketalousopisto, Kehittämispäällikkö / Matkailu

 

Matkija on vain hiukan myöhästynyt edelläkävijä

Tietenkään kaikki eivät ole edelläkävijöitä, eikä tarvitsekaan. Yritys voi tehdä kukoistavaa bisnestä sillä, että on eturintamassa – mutta vain riittävästi.

Aiheesta totesi osuvasti taannoin yksi Partner Edelläkävijät- verkostomme jäsenistä, Hullu Poro Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjäneuvos Päivikki Palosaari:

 

”Edelläkävijä on se, joka ensimmäisenä haistaa uudet tuulet ja vaihtaa suuntaa. Matkija on vain hiukan myöhästynyt edelläkävijä.”

 

Voiko edelläkävijäksi oppia?

Jos haluat olla edelläkävijä, keneltä voit oppia? Suomessa voidaan nichemarkkinoilla olla ”pro” ja hakea edelläkävijän eväät maailmalta. Tämä ei vaadi edes suuria resursseja, ainoastaan aitoa innostusta ja palavaa halua omaksua uutta.

Matkustaminen paikan päälle on toki avartavaa, mutta riippuen toiminnan luonteesta benchmarkingia voi tehdä koneenkin ääressä: bisnesblogeista saa hyviä neuvoja ja ohjeita suoraan asiantuntijoilta. Ja mikä parasta, ne ovat ilmaisia!

 

Kirjoita hakukenttään esimerkiksi sana ”blog” tai ”blogi” (kielestä riippuen) valitsemasi hakusanan eteen ja saat melko hyvän kattauksen siitä, mitä maailmalla sinun haasteestasi kirjoitetaan.

 

 

Haaste – ole pro!

Jos strategisissa valinnoissanne on elementtejä edelläkävijyydestä tai haluat edistää oman yrityksesi tai organisaatiosi edelläkävijyyttä, kurkkaa enemmän Partner ohjelmasta ja jaa blogiani omissa verkostoissasi!

Tai ehkä tiedät verkostostasi jonkun, joka on todella Pro? Kun tunnistat pioneerin, tai sinulla on ideoita tulevien blogien edelläkävijyys-teemoiksi, ota yhteyttä anne@aklukkarila.com

PS: jos edelläkävijyys, innovaatiot ja johtaminen kiinnostavat,  tilaa Tärppejä & Työkaluja – kuukausikirje, jossa autan sinua parantamaan yrityksesi kilpailuetua vaihtuvin työkaluin ja vinkein.  Samalla saat kaikille Edelläkävijöille hyödyllisen maksuttoman KilpailuEtu Testerin!

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

Tilaa maksuton testeri tästä hyödyksesi!

 

Joko muuten luit artikkelini

Apua Mihin Nämä Edelläkävijät Ovat Menossa?!

 

Parhain terveisin
Anne
yritysvalmentaja, tietokirjalija
Partner Edelläkävijät verkoston vetäjä

 

Liikeidea vai Liibalaabaa?

Liikedea vai Liibalaabaa

Jotta tulevaisuuteen tähyileminen olisi helpompaa, on ensin tiedettävä missä seisotaan. Strategiatyö voi alkaa vasta kun perusta on kunnossa. Onhan toiminnan perustehtävä – yrityksillä liikeidea – määritelty kirjallisesti ja riittävän selkeästi?

 

 

 

Yhdistyksillä, osuuskunnilla ja säätiöillä muun muassa löytyy perustehtävä jo perustamiskirjasta.

Yrityksillä voi nähdä käytettävän sekalaista valikoimaa kun toimintaa kuvataan. Liikeidea, toiminta-ajatus ja missio menevät monesti iloisesti sekaisin.

Onko sinun liikeideasi liibalaabaa?

 

 

 

Millainen on hyvä liikeidea?

Tehokkaan strategian luomiseksi on tärkeää, että perustoiminta on kuvattu selkeästi auki. Keep it simple and stupid – on hyvä sääntö tässäkin kohtaa. Liikeidea-kirjausta tarvitaan strategiatyössä, korulauseet voi säästää sitten muihin yhteyksiin.

Vastaa siis kirjallisesti vähintäänkin kysymykseen
MITÄ KENELLE MITEN

Liikeideasta tulisi voida lukea
• missä bisneksessä yritys toimii
• kuka sen laskut viimekädessä maksaa (millainen asiakas)
• mikä on tarjoaman jakelukanava

 

Vähemmän on enemmän

Liikeidean luominen on yllättävän vaikeaa, vaikka ohje näyttää näennäisen helpolta. Moni sortuu maalailemaan bisnestään korulausein ja sitten ollaankin jo toiminta-ajatuksen ja mission viidakossa.

Nasevaa liikeideaa tarvitaan strategiatyön useissa eri vaiheissa, joten ei ole aivan sama, miten liikeideansa kirjaa. Monia askarruttaa strategiatyössä mm. nämä asiat:

• miten kirjaan nasevan liikeidean?
• miten liikeidea, perustehtävä ja toiminta-ajatus eroavat toisistaan?
• miten visio ja missio eroavat toisistaan?
• miten rakennan liikeidean, vision, ja mission jotka ovat helppo viestiä?
• miten rakennan johtamisen välineiksi arvot, jotka eivät ole pelkkää sanahelinää?
• mikä ero on strategisella valinnalla ja päämäärällä? Miten niitä hyödynnän?
• miten viestin strategiani tehokkaasti?

 

Liikeidea markkinoinnin tueksi

Liikeidea voi olla myös markkinoinnililnen. Jos toiminta on sellaista, että siinä palvellaan useata toisistaan poikkeavaa asiakaskuntaa, voi olla tarpeen tehdä erilliset liikeideat eri asiakkaille.

Jos markkinointivälineiden ja keinojen valinta tuntuu vaikealta, on markkinoinnillisten liikeideoiden kirjaus yksi tapa päästä asiassa vauhtiin ja löytää oikeat kanavat asiakkaiden löytämiseksi.

Asiakasnäkökulmasta laadittujen liikeideoiden avulla on helpompi edetä kohti arvopohjaista markkinointia ja menestyksekästä brändityötä.

 

Ota askel kohti tehokasta strategiaa ja johtamista

Liikeidea on strategiatyön yksi vahva kivijalka. Jos emme tiedä missä seisomme, miten tiedämme minne olemme menossa? Jos liikeidean määrittelyssä kompastelee, on koko strategiatyö vaarassa hämärtyä.

 

Strategiaa suomeksi e-oppaista saat tärppejä ja työkaluja oman liikeidean työstämiseen. Käyttämissäni työkaluissa ja valmennuksissa olen riisunut pois kaiken turhan jargonin, ja aukaissut asian simppeliin muotoon.

Saat käyttöösi tosielämän case –esimerkit oivaltamisen tueksi, sekä käytännön tärpit ja työkalut – myös työpohjia – oman työskentelysi avuksi.

 

 

Minä ja strategia – oikeesti?

Strategia on vain johtoportaan hommia…. – väärin! Strategia koskettaa meistä useimpia. Minkä tahansa toiminnan johtamisessa strateginen osaaminen on avuksi  – harrasteryhmät, yhdistystoiminta, oma työ… jokin strategia ohjaa miltei meitä kaikkia.

Niinpä jos olet yksinyrittäjä, yritystoimintaa suunnitteleva, yhdistystoiminnan vetäjä, esimies, johtaja, strategiakouluttaja, opiskelija, opettaja….. tämä on sinulle!

Lataa maksuton KilpailuEtu Testeri. Samalla liityt Tärppejä & Työkaluja- kuukausikirjeen saajaksi. Kuukausikirje ilmestyy jokaisen kuukauden ensimmäisellä viikolla, ja sisältää työkaluja tai vinkkejä yrityksesi kilpailuedun parantamiseksi.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Tilaa testeri hyödyksesi!

Luitko muuten jo miten saavutat tavoitteesi strategialla?

Kilpailukyky

Jos aihe herätti ajatuksia, jaa ja kommentoi blogiani! Voit myös viestitellä minulle suoraan anne@aklukkarila.com.

 

 

Parhain terveisin

Anne

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

Partner Edelläkävijät verkoston vetäjä

Voiko Arvoilla Johtaa?

Arvot ovat toiminnan johtamisessa usein turhan väheksytyssä asemassa. ”Joo on me ne jostain luettu, johtoporras ne meille esitteli vuosikatsauksessa. Öööö… en kyllä muista mitä ne on, asiakaslähtöisyys ja jotain…”, on turhan yleinen kommentti vieläkin, noin kärjistettynä.

 

Toiminimiyrittäjällä arvot ovat = yrittäjän omat toimintaperiaatteet, tai ainakin hyvin lähellä niitä. Yksinyrittäjänkin kannattaa käsitellä toimintaperiaatteensa ja kirjata ne auki.

Arvoja voi myöhemmin hyödyntää monessa asiassa, kuten

  • asiakasviestinnässä
  • yrityksen graafisen ilmeen suunnittelussa
  • brändityössä
  • rekrytoinnissa
  • perehdyttämisessä
  • kehityskeskusteluissa
  • osaamiskartoituksissa
  • kannustejärjestelmissä

 

Arvojen määrä kannattaa rajata muutamaan. Toimivana määränä on pidetty kolmea-viittä. Olen nähnyt jopa kahdeksan arvon ratkaisuja, mutta myös pelkistetyn yhden toimintaperiaatteen kannattajia.

 

Millainen arvovalikko sinun mielestäsi toimii? Voiko arvoilla johtaa? Vai oletko arvottoman johtamisen uhri – kommentoi vapaasti!

 

Arvot johtamisen välineenä

Arvojohtaminen on voimakas väline. Hienoja esimerkkejä siitä on vaikkapa Suomen 1995 jääkiekon MM-kulta. Silloin valmentaja Kurre Lindström latasi käyttöönsä ihmis- ja arvojohtamisen koko arsenaalin.

Pelottaviakin esimerkkejä on. Hitler oli yksi maailman vaikuttavimmista arvojohtajista. Seuraukset tiedämme.

Oman arvomaailman voi testata. Jos minulle tultaisiin sanomaan, että kuulepas Anne, saat leipäsi paljon helpommallakin, anna aikaasi meille 15 minuuttia kolme kertaa viikossa niin tienaat 20 000 euroa.
Oho!!! No sepä helppoa rahaa, mitä pitäisi tehdä? No myy huumeita välitunneilla alakoululaisille. Ei onnistu. Vaikka saisin 2 000 000 000 € viikossa tai enemmän. Miksi? Koska se sotii arvomaailmaani vastaan.

 

Arvot tehokäyttöön

Monessa yrityksessä tai yhdistyksessä arvot kyllä kirjataan, mutta siihen ne sitten jäävät – ilmaan leijumaan tai pöytälaatikkoon pölyttymään. Arvot voidaan valjastaa tehokkaamman johtamisen ja strategian toteuttamisen työkaluiksi.

 

 

Hyvä arvojohtaminen menee läpi kaiken toiminnan ja on oleellinen osa strategian perusteita. Arvoprosessi sinällään on hyvä tapa sitouttaa henkilöstöä  tai jäsenistöä yhteisiin tavoitteisiin ja luoda yhdessä perustaa tielle, joka vie kohti visiota.

 

 

Yrityksen, yhdistyksen tai minkä tahansa toimintaa voi suunnata ja johtaa haluamaansa suuntaan paljon helpommin kun käytössä on arvojohtamisen välineet.

 

Jos arvojohtaminen kiinnostaa, vinkkejä saat e-oppaasta Strategiaa suomeksi- 7 askelta toimivaan strategiaan, josta löydät tärpit ja työkalut mm. seuraaviin kysymyksiin

• mitä näkökulmia pitää ottaa huomioon arvoja laatiessa?
• miten toteutan onnistuneen arvoprosessin?
• miten rakennan johtamisen välineiksi arvot, jotka eivät ole pelkkää sanahelinää?

 

 

 

 

Starttaa parempi johtaminen – nyt on sinun vuorosi

Lataa maksuton KilpailuEtu Testeri. Samalla liityt Tärppejä & Työkaluja- kuukausikirjeen saajaksi. Kuukausikirje ilmestyy jokaisen kuukauden ensimmäisellä viikolla, ja sisältää työkaluja tai vinkkejä yrityksesi kilpailuedun parantamiseksi.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Tilaa testeri hyödyksesi tästä!

 

Luitko muuten jo miten varmistat toiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden?

ESIMIEHILLE JA JOHTAJILLE

 

Parhain terveisin Anne
yritysvalmentaja, tietokirjailija

Partner Edelläkävijät verkoston vetäjä

5 Syytä miksi Yritys tarvitsee Strategian

Strategiatyöhön liittyy monenlaisia uskomuksia, pelkojakin. Valmentaessani  yrittäjiä, yritysten johtoa ja esimiehiä, kysyn aina heti sessiomme alussa, mihin strategiaan liittyviin asioihin haluaisi saada vastauksen tai työkaluja. Usein esiin nousevat samat kysymykset

 

  • Mitä strategia sisältää?
  • Mistä aloitan strategian tekemisen?
  • Haluan ymmärtää käsitteitä  paremmin- mitä se kaikki liikkeenjohdon jargon tarkoittaa?
  • Miten saan strategian jalkautettua – mitä työkaluja siihen löytyy?
  • Miten muutan strategian toimintasuunnitelmaksi?

 

Valmennuksen päätteeksi kommentointikierroksella kysymysmerkit ovat poistuneet: 

”Nyt ymmärrän, mitä strategia tarkoittaa!” ” Olisinpa tiennyt tämän jo aikaisemmin!” ” Sain hyviä työkaluja jalkauttamiseen, tästä alkaa tehokas työskentely, kiitos!”  ”Kerrankin strategiaa suomeksi!”

 

 

Strategiaa suomeksi

Suomi menestyy monessa asiassa, mutta on alisuorittaja strategisessa osaamisessa. Tämä on mielipiteeni, joka on muodostunut liki 20 vuoden kouluttajaurani aikana, josta ensimmäinen puolikas oli omakohtaista kompastelua aiheen parissa.

Yllättävän monelta yritykseltä puuttuu strategia kokonaan – tai sitä ei ole tehty kunnolla. Ja jos se on tehty, niin sitten sitä ei ole jalkautettu. Toki poikkeuksiakin on.

Nyt kun strategiavalmennus on paitsi mielipuuhaani, myös leipätyöni, voin sanoa, että strategiatyötä tarvitsevat kaikki – niin toiminimiyrittäjät kuin konsernitkin.

Toki yritystä voi pyörittää kymmeniä vuosia ilman liiketoimintastrategiaa, mutta kyseessä on yleensä ne yritykset, joissa henkilöstön vaihtuvuus on suurta eikä sitä kaivattua kehitysloikkaa koskaan tapahdu.

 

Jos kyse on pienyrittäjästä, näkyy strategisen osaamisen puute siinä, että lomapäiviä ei pidetä ja ihminen puurtaa itsensä piippuun tilikaudesta toiseen 24/7.

 

Testatut työkalut käyttöön

Sekä strategian rakentamiseen, että sen tehokkaaseen jalkauttamiseen – yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta – on olemassa simppelit työkalut.

 

Mikä parasta, ne on testattu monenkokoisissa yrityksissä, ja tulokset ovat aina olleet motivoivia ja rohkaisevia – hei me osataan!

 

Käyttämissäni työkaluissa ja valmennuksissa olen riisunut pois kaiken turhan jargonin, ja aukaissut asian simppeliin muotoon.

Saat käyttöösi tosielämän case –esimerkit oivaltamisen tueksi, sekä käytännön tärpit ja työkalut – myös työpohjia – oman työskentelysi avuksi.

 

 

Voit aloittaa heti, maksutta: Lataa maksuton KilpailuEtu Testeri. Samalla liityt Tärppejä & Työkaluja- kuukausikirjeen saajaksi. Kuukausikirje ilmestyy jokaisen kuukauden ensimmäisellä viikolla, ja sisältää työkaluja tai vinkkejä yrityksesi kilpailuedun parantamiseksi.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

Ne viisi syytä

Tehokas ja yrityksen kokoon nähden tarkoituksenmukainen strategia tuo paljon hyvää tullessaan. Jos työ tehdään sydämellä ja taidolla, on paljon hyvää luvassa. Yhtään syytä en ole vielä löytänyt miksi yrityksen pitäisi vain antautua ajelehtimaan toimintaympäristönsä armoille.

Ellet vielä ole varma siitä, kannattaako järjestelmällinen tai entistä tehokkaampi strategiatyö – olit sitten toiminimiyrittäjä tai konsernijohtaja – niin lue nämä 5 syytä:

 

  1. Strategia tuo kirkkaan yhteisen suunnan koko organisaation – johto ja henkilöstö tietävät, miksi tulemme aamulla töihin, mihin keskitymme, ja mikä on meitä itseämme suurempi tavoite. Koskee myös yksinyrittäjää!
  2. Strategiatyön avulla yritykseen löytyy ”se meidän oma timantti” – kilpailuetumme, jolla pärjäämme myös tulevaisuudessa.
  3. Johtaminen paranee, kun henkilöstön ja asiakkaan näkökulmat nivotaan tiukemmin osaksi johtamisjärjestelmää ja tavoitteita
  4. Strategiasta tulee vihdoinkin osa jokapäiväistä toimintaa. Se ei ole johtoportaan jargonia tai kerran vuodessa juhlapuheissa väläyteltäviä suurpiirteisiä suuntaviivoja, vaan osa jokaisen menestymistä omassa työssään
  5. Tehokkaasti jalkautettu strategia ja sen tulokset motivoivat kaikkia, tulosten seuranta tuo  turvallisuutta työhön – menestyvässä yrityksessä työskentelee menestyvä työntekijä!

 

Strategiatyö on helppoa ja innostavaa, kun siihen on valmiit työkalut.

 

Työ kannattaa jakaa kahteen osaan:

Mikäli jokin asia askarruttaa, voit ottaa yhteyttä minuun  myös suoraan anne@aklukkarila.com  tai kommentoi blogiani vapaasti!

 

PS: Jos aiot yrittäjäksi,lue tämä!

AIOTKO YRITTÄJÄKSI?

Anne

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

Partner Edelläkävijät verkoston vetäjä