Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään

kuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka
Lapin Matkailuparlamentti 2018 kokosi liki kolmesataa matkailualan ammattilaista pohtimaan arktisen matkailun uusia haasteita. Ensimmäisenä täyspitkänä seminaaripäivänä käsittelyssä olivat arktisen matkailun tulevaisuusnäkymien lisäksi mm. digitaalisuus, matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen, vaikuttajamarkkinointi ja kestävyyden turvaaminen.
Jokaisen näkökulman puheenvuoroissa nousi esiin tavalla tai toisella uusien kuluttajasukupolvien – millenniaalien ja zetojen – vaatimukset matkailupalveluiden markkinoinnille ja ostopolulle. He ovat  ympäristötietoisia, aktiivisia ja kriittisiä palveluiden käyttäjiä.
Miten Lapin matkailu vastaa näihin kasvun haasteisiin?

 

Kestävyyshaasteiden taustalla nopea kasvu

Lapissa matkailun kasvu on ollut viime vuosina vahvassa myötätuulessa – viimeisen kolmen vuoden aikana kansainvälisten yöpymisten kasvu on ollut peräti 44%. Lapissa kasvu on tullut juurikin kansainvälisiltä markkinoilta. Ja kasvu jatkuu: kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa kansainvälisten matkailijoiden yöpymisten kasvuprosentti on Lapissa 4,7 %, kun se on koko maassa 1,9 %. Suomen Lappi on miljardibisnes, ja kasvu näyttää vain kiihtyvän.

Vaikka kiinalaiset ovat nousseet otsikoihin matkailijoista uutisoitaessa, saapuvat ulkomaalaiset turistit Lappiin edelleenkin Euroopan lähialueilta: tilastoa johtaa vahvasti nelikko

  • Saksa
  • Ranska
  • Britannia
  • Alankomaat

 

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

 

Kasvua haetaan myös tulevaisuudessa, sillä Lappiin tavoitellaan jopa kymmentä miljoonaa matkailijaa

kasvuennuste Lapin matkailu
Kasvuennusteiden kaksi skenaariota. Ylempi pohjatuu osin Islannin toteutuneisiin kasvulukuihin. Kuva: Lapin materiaalipankki

 

Rajulta kuulostaviin kasvulukuihin pyritään Lapin matkailuväen omien ponnistelujen lisäksi Visit Finlandin luotsaamalla suuralueyhteistyöllä.  Neljän suuralueen mallin tavoitteena on

  • luoda mielikuvaa Suomesta monipuolisena matkakohteena ja
  • tukea kestävää kasvua ja tasata kysyntäpiikkejä  hyödyntämällä eri alueiden vetovoimatekijöitä

Valitut suuralueet ovat

  1. Lappi
  2. Järvi-Suomi
  3. Rannikko- ja saaristoalueet
  4. Helsinki

 

Lukujen takana on aina ihminen. Matkailija on aina joku.

Kymmenen miljoonaa Lappiin – ketä sieltä sitten on tulossa? Ja miten heidät Lappiin saadaan?

Missä he ovat? No siellä missä kaikki muutkin.

Somessa.

 

Lappi linssin läpi – #LaplandBucketList vaikuttajamarkkinoijan silmin

Seminaarin paneelikeskustelujen yhteenvetona voitiin todeta, että ympärivuotisen matkailun kehittämisen reseptinä voisi olla vahva yhteinen markkinointi, uudet tuotteet ja jaettu riskinotto.

Yhteinen markkinointi ei tarkoita tänä päivänä enää yhteistä kassaa, jonka turvin matkustetaan yrittäjäporukalla markkinoimaan omaa destinaatiota matkamessuille, jonne painetaan kauniita neliväriesitteitä jaettavaksi.

Lapin Matkailuparlamentissa nähtiin vilahduksia siitä, miltä Lapin kesä näyttää vaikuttajamarkkinoijan linssin läpi, kun valokuvaaja Eeva Mäkinen @eevamakinen / Instagram esitteli House of Laplandin #LaplandBucketList – kampanjan tuloksia.

Kampanja onnistui loistavasti: kokonaisnäkyvyys oli yli 3 miljoonaa joista USA:ssa yli miljoona katselukertaa. Reaktioita postaukset keräsivät yli 300 000.

Eeva kertoi etsineensä hakukoneilla kesäkuvia Lapista. Niitä ei juuri ollut, ainakaan tasokkaita ja jotka tekisivät oikeutta destinaatiolle. Nyt kuvia on kiitos #LaplandBucketList -kampanjan, joten tilanne on jatkossa jo parempi.

Tulee mieleen, miten alussa kesän online-markkinoinnissa ja löydettävyydessä olemmekaan?

Eeva Mäkinen edustaa iältään ja elämäntyyliltään millenniaalien ja zetojen sukupolvia.  Matkailupalvelujen myynti ja markkinointi on murroksessa – viimeistään zetat haastaa jopa edelläkävijät.

 

”Lapin kesän potentiaali on äärimmäisen suuri. Eräänä yönä vaelsimme valokuvausretkelle kansallispuiston kupeeseen, sinne missä sai ja pystyi yöpymään turvallisesti. Kuvasimme,  ja nukuimme teltassa. Miksi tällaisia matkailupalveluita ei järjestettäisi?”

 

Mäkinen muistutti myös vaikuttajamarkkinoinnin arvopohjaisuudesta. Lappi haluaa kasvaa kestävästi, vastuullisesti ja hallitusti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Lappiin halutaan vastuullisia matkailijoita, jotka haluavat kunnioittaa Lapin haurasta luontoa omilla valinnoillaan ja matkustuskäyttäytymisellään:

 

”Vaikuttajamarkkinoijat – bloggaajaat ja valokuvaajat – kannattaa hyödyntää. Pitää valita vaikuttajamarkkinoija, jolla on haluttu arvomaailma. Me voimme itse valita mitä asioita kuvilla näytetään! Vaikuttajien arvomaailma on sama kuin seuraajien. Kun seuraajista tulee tilaajia, saadaan Lappiin niitä matkailijoita, joita halutaankin.”

 

View this post on Instagram

Almost that time of the year again.

A post shared by Eeva Mäkinen (@eevamakinen) on

 

Eevan osuuden loppupuolen näkemyksen arvo on se 10 miljoonaa matkailijaa: ostopolku on saatava kuntoon. Lapin kesästä voi tulla joko viraalihitti tai  maailmaan parhaimmin varjeltu salaisuus.

Lappi – ja etenkin Lapin kesä – täytyy olla ostettavissa parilla-kolmelle klikkauksella. Mutta: silloin et voi enää myydä pelkkiä markkinointikampanjan ääniä #soundoflapland  tai kuvia #laplandbucketlist.  Klikkauksen takaa täytyy päästä ostoskoriin.

 

Lappi ostoskoriin kahdella klikkauksella – zetat ja millenniaalit vaativat vaivattomia ostopolkuja ja autenttisia elämyksiä

Uuden sukupolven kesämatkailija haluaa ostaa aidot elämykset helposti online. He myös matkustavat paljon ja satsaavat elämyksiin.  Kristiina Kukkohovi /Finnair Holidays viittasi jenkkitutkimukseen, jonka tulosten mukaan Z-sukupolvi matkustaa noin kuukauden vuodesta.

 

Zetat ovat tarjouksia arvostavia budjettimatkaajia, mutta nimenomaan niin, että rahaa kulutetaan elämyksiin. Lentomatkan osuus on vain neljännes lomamatkan budjetista. 90% zetojen päätöksiin vaikuttaa sosiaalinen media: Snapchat, Instagram ja Facebook. 86% kertoo haluvansa mennä minne vain, missä voi ulkoilla ja harrastaa aktiviteetteja.

 

Bingo! Lapin kesämatkailija löydetty! Ai niin, se monikanavainen ostopolku….Instagramissa klik klik ja tuote ostoskoriin.

Onneksi asia on jo vireillä: Visit Finlandin Kaisa Kosonen kertoi, että Suomesta halutaan älykäs matkakohde.

 

Visiona on, että Suomi tarjoaa edelläkävijänä sujuvimman polun haaveilusta matkalle.

 

Aikaa hankkeella on kaksi vuotta, joten kiirettä pitää. Suunnitelma on kaksivaiheinen:

  1. toteutus rajatulla ryhmällä
  2. skaalaus kansalliseksi malliksi

Tavoitteena on, että matkailutuotteet ovat ostettavissa monikanavaisesti online. Eli siellä missä matkailija haaveilee, olipa hänen somekanavansa mikä vaan, siellä on myös Suomi online, ja sitä myötä Lappi.

Käytönnössä, jos ihana kuva ja tarjous houkuttaa tilaamaan matkan, täytyy somekuvan klikkauksen takaa löytyä helppo reitti varmistaa tarjouksen uskottavuus ja luotettavuus hakukoneelta – ja siirtyä sujuvasti ostamaan.

 

Nail Your bucket list!  Nightless night Pike Fishing, including White Night bonfire- dinner at Midnight. Incredible scenery, light and sharing spots. Click now and get -50% off when bringing two friends! 
Lapin Materiaalipankki | Juha Kauppinen
Lapin Materiaalipankki | Juha Kauppinen

 

”Meillä on valo. Meillä on kuva. Meillä on valokuva.”

– Sanna Kärkkäinen /Visit Rovaniemi kysyttäessä keinoja saada Z-sukupolvi kiinnostumaan Lapin kesästä ja ruskasta.

 

Lapissa on maaginen valo ja mahdollisuus kuvan jakamiseen.  Nyt täytyy vielä ottaa se yksi askel. Tehdä kesästä aktiivisen outdoor -zetan ja millenniaalin paratiisi ja luoda monikanavainen myyntikanava joka ulottuu heidän mobiililaitteisiinsa saakka.

Mutta se edellyttää astumista epämukavuusalueelle – sillä jonkin täytyy viedä ulkomailta tuleva neito seurueineen kokeilemaan hauen kalastusta ja nauttimaan myöhäisillallista nuotiolla. Keskellä kesäyötä.

 

Kasvu tapahtuu epämukavuusalueella

Seminaarissa Madventures / Riku Rantala painotti, että kasvu tapahtuu epämukavuusalueella. Ajatus on suoraan sovellettavissa Lapin kesän tuotteistamisen haasteisiin.

Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Mika Laasonen muistutti, ettei kasvua saada talvellekaan ilman kesää. Investoijat eivät ole halukkaita investoimaan enempää, mikäli tiedossa on, että sijoitettu pääoma ei tuota lumettomina kuukausina.

Keskustelua herätti myös lappilaisten matkailutoimijoiden oma halukkuus panostaa täysillä kesään.  Miten käy pienyrittäjien jaksamisen jos sesonki kestää 12 kuukautta? Vilauteltiin useammaltakin taholta sitäkin vaihtoehtoa, että mitä jos Lappi onkin kiinni toukokuun ja kesä alkaa vastaa kun on kuukausi ladattu akkuja? Tuonkaltainen Lapin kesäsesongin määrittely voi sopia yksinyrittäjille ja pienille ohjelmapalveluyrityksille, mutta ajatus tuskin viehättää seiniin ja kattoihin investoneita suurempia matkailutoimijoita.

Kesän kasvu edellyttää palveluja JA aktiviteetteja. Ei riitä, että paikat ovat auki ja maisemat kauniit. Matkailijoilla täytyy olla syy tulla Lappiin kesällä. Pelkkä maisema ei riitä. Kovin kauaa ei tarvitse miettiä elämyksiä, jotka saavat meidän suomalaistenkin sielut kipinöimään ja suut muikeiksi.

Mitä elämyksiä sinä keksisit?

 

Houkuttimeksi tarvitaan erikoisia mutta autenttisia elämyksiä, ohjatusti ja turvallisesti: mustikoiden poimimista metsästä, keskiyön vaellus tunturinlaelle juomaan lasi hillasamppanjaa, matsutake-metsästystä tuohikorien kanssa, savusaunaa  vastoineen ja pulahdus luonnonveteen, pyöräilyä metsäreiteillä, matkailukalastusta ja napatun kalan grillausta nuotiolla…..ja tämä keskikesällä tietenkin parhaaseen keskiyön auringon sometusaikaan klo 21 – 03!

 

Kymmeneen miljoonaan mahtuu myös paljon lisää aasialaisia. Sanna Kärkkäinen tietää kertoa, että kysyntää olisi palvelulle, jossa paikallinen naisopas vie aasialaisen naisen kokemaan turvallisesti luontoa metsäretkelle tai tunturiin.

Kysymys kuuluukin: onko Lapin elämyksiä tarjoavilla matkailuyrittäjillä halua ja mahdollisuuksia astua mukavuusalueen ulkopuolelle? Toki osa matkailuyrityksistä pitää jo nyt kesän palveluita saatavilla vaikkakin tappiolla.

Kyseessä on muna-kana ilmiö. Kysyntää ei tule jos ei ole tarjontaa. Toisinpäin ei ole varaa ajatella, jos tavoitellaan 10 miljoonaa matkailijaa ympäri vuoden, sillä nyt on se hetki kun Lappi näkyy, kuuluu ja kiinnostaa.

 

kuva: Susanna Jänkälä
kuva: Susanna Jänkälä

(Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka)

Kaikki parlamentin esitykset pääset lukemaan ja lataamaan tästä: Lapin Matkailuparlamentti 2018 esitysmateriaali

 

PS: Haluatko saada hyödyllisen tärpin ja työkalun paremman johtamisen tueksi maksutta kerran kuussa sähköpostiisi?

Et sitoudu mihinkään, ja voit kirjautua listalta pois millon vain. Tilaajalahjaksi saat maksuttoman Yrityksen Kilpailuetu – testerin! Tilaajana saat myös pääsyn maksuttomaan Yrityksen KilpailuEtu – materiaalipankkiin, josta saat maksutta käyttöösi hyödyllisiä työkaluja paremman johtamisen tueksi.

Kirjaudu tästä mukaan kasvavaan joukkoon!

Lataa Kilpailuetu Testeri ja hyödy maksuttomista työkaluista!

* indicates required





 

bloggasi

Anne Lukkarila, tietokirjailija ja yritysvalmentaja

AK Lukkarila

Missiona yritysten kilpailuedun parantaminen

www.aklukkarila.com

(Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka)

 

Z-sukupolvi haastaa edelläkävijän – matkailupalvelujen myynti ja markkinointi murroksessa

Z-sukupolvi muutosmoottori
Some jyrää puskaradion  ja suoratoisto tappaa television. Uusi digiympäristöön syntynyt sukupolvi murtaa totutut kulutuksen rakenteet. Taloudellisen vallan muutaman vuoden sisällä ottava z-sukupolvi  on jo ehditty nimetä maailmaa uudistavaksi muutoksen moottoriksi.
Miten nyt taloudellista ja ekonomista valtaa pitävä kymmenen-tikkua-laudalla-sukupolvi osaa vastata nousevien zetojen asettamiin haasteisiin? Onnistuvatko siinä edes edelläkävijät?

 

Sukupolviin jako pohjautuu tietoon siitä, että noin 17-vuotiaana ihmisen mieli järjestyy uudelleen. Siinä iässä vallitseva maailmanjärjestys ja kokemus ympäröivästä todellisuudesta luovat sukupolven avainkokemuksen.  Ajan henki  ja asenneilmasto tarttuvat mielenmaisemaan ja jalostuvat sukupolvelle tyypillisiksi arvoiksi ja maailmankatsomukseksi.

Jakoperusteet eivät ole kiveenhakattuja tai tarkkarajaisia. Rajanvetoihin vaikuttaa se, missä maassa eletään ja millainen taloudellinen ja poliittinen ilmasto on ollut vallalla kunkin ajan nuorison elämässä.

Alla olevan tyyppisiä jakoja käytetään mm. suomalaisen työelämän tutkimuksissa.  Hiljainen sukupolvi (1925-1945)  oli työteliästä ja ahkeraa väkeä, jotka eivät pitäneet meteliä itsestään. Heidän jälkeensä on tunnistettu viisi toisistaan poikkeavaa sukupolvea ennen zetoja.

Suuret ikäluokat 1945–1954:
Onnellinen sukupolvi. Opetteli aikuisena kiltisti tietotekniikan. Heitä oli joka paikassa aina liikaa, nyt myös eläkkeellä. Ominaista yhteisöllisyyden ja tasa-arvon tavoittelun arvostus.

Öljykriisin sukupolvi 1955–1964
Huonommin keinoja millä pärjätä. Työntekoa arvostavia ja säästäväisiä. Eläkeikä pakenee edellä. Kysyvät kelpaavatko enää mihinkään?

X-sukupolvi / hyvinvoinnin sukupolvi 1965–1972 (osa X-sukupolvea 1965 – 1985)
Kasvoi 1970-luvun vahvistuvaan hyvinvointiyhteiskuntaan. Vaatii oikeuksia. Kokee työelämän kova-arvoiseksi, jossa on liian paha olla. Pilkattu myös pullamössösukupolveksi. 1960-lukulaiset ”märkä ja ahne” sukupolvi. ATK:n ensiaskeleiden ottajia.

X-sukupolvi / lamasukupolvi 1973–1979 (osa X-sukupolvea 1965 – 1985)
Pärjää itsensä varassa. Tottunut taisteluun. Osa putosi nuorisotyöttömyyteen lamavuosien vuoksi.  Kestää kovempia työelämän arvoja kuin edeltävä hyvinvoinnin sukupolvi tai seuraavat Y:t.

Y-sukupolvi  1986 – 1999 (1980-2000 syntyneitä kutsutaan myös milleniaaleiksi) 
Nousuajan sukupolvi. Ovat pehmeämpiä ja vaikeassa tilanteessa kovien arvojen työelämässä. . Ensimmäiset kahdeksankymmentäluvun alun milleniaalit olivat täysi-ikäistymässä tai teinejä vuosituhannen vaihtuessa. Ensimmäinen kansainvälistyvä sukupolvi joka pääsi nauttimaan ennenkuulumattomasta vauraudesta.  Kasvoivat teknologiseen maailmaan.

Z-sukupolvi 2000  –    
Syntyneet teknologian keskelle, jatkuvasti online. Digitaalisuus osa elämää. Ovat kasvaneet maailmaan, jossa työelämän olosuhteet ja talous ovat epävakaita. Tiedonjanoisia kyseenalaistajia. Eettisiä kuluttajia.

Mukailtu lähteistä: TTL ja Tampereen yliopisto, 2014.  Harju-Yliviitala opinnäytetyö Metropolia AMK, 2017.

 

Partner Edelläkävijät -verkosto palvelumuotoilun äärellä

Partner Edelläkävijät verkosto kokoontui puolivuosittaiseen tapaamiseensa Kalajoelle helmikuussa. Tapaamisen teemana oli edelläkävijyys elämysmajoituksessa ja palvelumuotoilun haasteet olivat esillä sekä yritysten kuulumisissa että työryhmissä.

Palvelumuotoilun hyötyjä nosti esiin  Juju Innovations Oy.  Asiakaskokemusten ja toistaalta henkilökunnan luovuuden johtaminen ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä kun muotoillaan palveluita vaativille zetoille.

Edelläkävijät verkosto

Mitä asioita Partner Edelläkävijöiden tapaamisessa nousi esille? Entä miten edelläkävijät varautuvat Z-sukupolven piakkoin realisoituviin haasteisiin?

 

 

Zeta ei sido itseään aikaan eikä paikkaan

Qicraft panostaa aktiivisen hyvinvoinnin näkökulmaan tuomalla Technogym-kuntoiluratkaisuja hotelllihuoneisiin. Tämä voi palvella kiireisten X-ien tarpeiden lisäksi myös tulevaisuuden hotellimatkailjoita zetoja, jotka hakevat virikkeensä mobiilisti ja tulevat vaatimaan työelämältä liikkuvuuden, liukuvien työaikojen ja etätyön mahdollisuuksia.

Jo jonkun aikaa vahvistunut trendi Bleisure eli liike-ja lomamatkailun yhdistämismahdollisuus leimaa jo tämän työikäisen sukupolven toiveita. Mood of Finlandin esiintuomat teemat kestävä matkailu ja valistunut matkailija ovat avainsanoja jotka varmasti tulevat vaikuttamaan ympäristötietoisten zetojen matkakohdevalintoihin.

 

Tiesitkö tätä zetoista?

Vaikka zetat voivat vaikuttaa pinnallisilta ja itsekeskeisiltä selfie-kuvineen ja omaa persoonaa korostavine tarpeineen, ovat zetat ovat entistä tietoisempia ja kiinnostuneempia maailman ongelmista ja niiden ratkaisemisesta.  Näitä ovat ilmastonmuutos, ympäristöasiat sekä sosiaaliset että taloudelliset ongelmat.

 

Matkailuyrityksen osaaminen ja myyntipolut pahasti jäljessä

Matkailualan lisäkoulutuksessa haasteisiin vastataan tuotteistamalla laadun , vastuullisuuden ja ympäristötyön lisäksi palvelumuotoilukoulutuksia matkailuyrittäjille. Perho PROn  Laatutonni-valmennuksiin on tulossa mm. DigiTonni, jolla halutaan varmistaa matkailupalvelujen myynnin ja markkinoinnin nousu sille tasolle mitä zetat odottavat.

Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy nosti esille osaamisen ja tutkimustiedon merkitystä. Yrityksen verkkojalanjäljen selvittäminen ja digimaineen kartoittaminen ovat enemmän kuin tarpeellisia missä tahansa bisneksessä toimiville. Valitettavan monella tämä on täysin tekemättä.

 

Tiesitkö tätä zetoista?

Heitä tulee kohdella kuin ystäviä somessa. Zetat ovat ensimmäinen sukupolvi,  joka käyttää enemmän somea kuin perinteisiä Internet -sivuja. Www-sivuilla vieraillaan lähinnä linkkien ja uutisten kautta.  Adblock -ohjelmat, jotka estävät mainosten ja bannereiden näkymisen ovat suosittuja, sillä omaan sisältökokemukseen ei haluta häiriöitä. Tuputtava mainonta ärsyttää.

 

Nuorten verkkokäyttäytyminen (2016): Mitä sosiaalisen median verkkopalveluissa tehdään?

Markkinointi z-sukupolvelle
Markkinointi z-sukupolvelle (Harju-Yliviitala 2017)

 

 

Matkailuyritykset ratin taakse digimyynnissä

Airtouchin lanseeraama StopOver.fi palvelu tarjoaa matkailuyrittäjille helpon kanavan saada palvelutarjonta helposti ostettavaksi. Taustalta löytyy islantilainen matkailupalveluiden varausalusta Bokun, joka tuo jo 2-3% Islannin BKT:sta.

Bokunin vahvuus on siinä, että se on yritysvetoinen arvoketju, eli mukanaolijat voivat tehdä vähittäiskauppaa ristiinmyymällä toisten alustalla esillä olevien tuotteita. Finnair on linjannut käyttävänsä samaa alustaa tarjonnalleen Finnair Holidays .

 

”Tärkeintä on, että yritys itse kokee olevansa ratin takana.

Markkinat ovat muuttuneet ja ne ajat kun digitalisointia johtivat vain viranomaiset ja suuret yhtiöt taitavat olla ohi.

Pienten toimijoiden tulee nyt ottaa digiohjat käsiin ja sitä kautta ottaa ote tulevaisuudesta.”

– Pekka Mäkinen, Airtouch Oy

 

Z-sukupolven ostovoima Suomessa on jo nyt satoja miljoonia euroja

 

Z-sukupolvi kuluttaa jo nyt satoja miljoonia pelkästään Suomen markkinoilla. Elektroniikkaostoissa ja matkailupalvelujen valinnoissa zetoilla on jo nyt vahva vaikutusvalta perheen kulutuspäätöksissä.

Somealustat täytyy kytkeä osaksi zetojen ostoprosessia. Sosiaalinen media vie nuorilta enemmän ja enemmän aikaa ja tämä aika on pois perinteisiltä medioilta ja jopa Internetiltä.

Ja:  unohda printti kun mainostat zetoille.

 

Tiesitkö tätä zetoista?

 

Nuorten keskittymiskyky on heikentynyt, joten kaiken – myös ostamisen – on oltava helppoa, nopeaa ja mieluiten vielä hauskaa ja palkitsevaa. Zetoille on itsestäänselvää, että esimerkiksi verkkokaupan palvelut toimivat myös mobiilissa.

 

Kun Z-sukupovi tulee kuluttajamarkkinoille muutaman vuoden sisään, millaisia palveluja ostoprosessissa tarvitaan? Matkailussa palvelutarjonnan esittelyn, matkailumarkkinoinnin  ja myynnin ytimessä tulevat olemaan

  • informaation vaivaton löytäminen
  • helppo ja vaivaton digitaalinen ostettavuus mobiilissa
  • viraalimarkkinoinnin keinot vanhojen printti-ja mainoskirjeiden sijaan
  • läsnäolo oikeissa kanavissa ja alustoilla: Snapchat, Youtube, Instagram…
  • osallistaminen osana markkinointia
  • läpinäkyvä ja arvopohjainen yritystoiminta jolla on kasvot

 

Zetat tulevat -oletko valmis?

 

Miten sinä parhaillaan tuotteistat palvelutarjontaa ja muotoilet myyntipolkuja tälle tulevaisuuden sukupolvelle, joka murtaa myynnin ja markkinoinnin maailman sellaisena kun me sen tunnemme? Millaisia kilpailuetuja rakennat tuotteellesi ja myyntikanaviisi?

 

Jos tulevaisuuden muutosajurit ja kilpailuedun parantaminen kiinnostavat, kirjaudu Tärppejä ja Työkaluja -kuukausikirjeen tilaajaksi.

Saat lahjaksi KilpailuEtu-testerin, jolla testaat nopeasti yrityksesti tai organisaatiosi kyvyn ottaa vastaan zetat! TOIMI NYT!

 

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

AK Lukkarila