Ketterät ja kestävät polut Lappiin – matkailustrategia tienhaarassa

kestävän matkailun strategiakestävän matkailun strategia

Lapissa on käynnissä Lapin matkailustrategian päivitystyöpajat syksyllä 2018. Asialla on Lapin Liitto, jonka projektiväki kiertää Lapin keskuksia. Käsittelyssä on Lapin arktinen matkailuekosysteemi ja sen kehittämisen tahtotilan mylläys aina vuosille 2022 ja 2025 saakka. Mikä suunta valitaan?

Lapista halutaan ainutlaatuinen arktisen alueen matkailun innovaatiokeskittymä Lapin älykkään erikoistumisen ohjelman mukaisesti. Kuulostaa hienolta. Osallistuin yhteen työpajoista, Mitä työpajassa Rovaniemellä teimme ja mitkä asiat nousivat esiin?

 

 

Missä mennään Lapin matkailussa?

Suomessa matkailulla menee lujaa. Lappi ei ole yksin menestyksessään. Suomen kv-matkailun kasvu on tällä hetkellä nopeampaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Edellisen strategian mukaisesti Lappi on vuonna 2025 elinvoimainen, kansainvälinen, helposti saavutettava ja ympärivuotinen matkailukohde. Tähän on vielä matkaa, mutta paljon on myös saavutettu.

Lapin kansainvälinen matkailu on merkittävässä kasvussa. Lappi on miljardibisnes ja viidennes Lapin kokonaisviennistä tulee matkailusta. Viimeisen vuosikymmenen kehitystä mittaavat kasvuprosentit rekisteröidyissä yöpymisissä ovat kesän osalta + 9% ja talven osalta +39%. Kesä siis laahaa vielä jäljessä ja tulevaisuuden kasvu kulminoituu nyt juurikin lumettomaan aikaan.

Lapin talvimatkailijoista kv-matkailijoita on jo enemmistö, 62%. Kesää sen sijaan kannattelevat toistaiseksi suomalaiset kesämatkailijat, 69%. Talvimatkailun vuosikasvu on lisäksi 3 kertaa voimakkaampaa kuin kesän, sekä viimeisen 3 että 10 vuoden keskiarvojen mukaan.

Kestävän kasvun varmistamiseksi kaikki kulminoituu yhteen sanaan: ympärivuotisuuteen.

Kenelle kesää kehitetään?

Suomesta halutaan kestävän kehityksen mallimaa ja Lappi haluaa olla siinä edelläkävijänä. Koska kasvu tulee kesästä, kysymys kuuluukin, miten kesää halutaan kasvattaa? Kestävästi, varmaankin.

Kasvu kulminoituu saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Ketterät polut tarkoittavat myös ostopolkuja. Miten Lappi digisuoriutuu tästä kun kuluttajiksi nousevat uudet sukupolvet, diginatiivit? Ostopolun pitää olla suora ja helppo. Ylimääräiset layerit täytyy poistaa markkinointiviesinnästä. Uuden strategian peruskysymyksiä onkin : mitä ja millaisia ovat kasvatettavan kesän avainasiakkuudet?

 

Kesä ei anna armoa. Aikarauta takoo vastaan. Digitie – ikitie on alkanut.

Sanna Kärkkäinen, Visit Rovaniemi

 

#Arctic summer osana matkailustrategiaa

 

Kesän kasvattaminen ja kasvaminen edellyttää myös muutoksia. Se tulee vaikuttamaan yritysten työvoimapolitiikkaan, mutta myös asennemuutosta tarvitaan.

 

Kesä ei ole chillailukausi vaan vakavasti otettava matkailusesonki

Sanna Kärkkäinen, tj. Visit Rovaniemi

 

Aiempi Lapin kesämatkailija on katoava luonnonvara

Rami Korhonen, Lapland Hotels&Safaris

 

Lapissa on totuttu saksalaisiin bussiryhmiin ja ruskassa humppaaviin eläkeläisiin. Asiakassegmenttien kohdalla ollaan nyt suuressa murroskohdassa, kun tutut kohderyhmät katoavat ja uutta pitäisi saada tilalle.

Mitä se tarkoittaa tuotekehityksessä, että tulevaisuuden kesä-ja ruskamatkailijat ovatkin niitä millenniaaleja? Haluavatko he ketteriä ja kestäviä polkuja Lappiin, niin että samalla matkalla voi siirtyä helposti paikasta toiseen ja nähdä usempia kohteita, somettaa kuruja ja tuntureita, jakaa kokemuksiaan?

Tällä hetkellä Lapin sisäinen liikenne on tästä näkökulmasta haaste. Ja viimeistään seuraavassa strategiassa raideliikenne tulisi nostaa vahvaan rooliin. Lentoliikenteelle tullaan tarvitsemaan vaihtoehtoja nykytrendien valossa.

 

Talvella voidaan mennä kohde edellä, kesällä kilpailemme muiden kiertomatkailukohteiden kuten Norjan kanssa. Uskon useamman kohteen tuotteeseen. Kysymys kuuluu, miten liikkuminen kohteiden välillä järjestetään.

Rami Korhonen, Lapland Hotels & Safaris

 

Ketterät asiakkaan polut, ostopolut ja työpolut

Strategiatyö jatkuu ja valmista tulee ensi kevääseen mennessä. Työpajojen tuloksena Rovaniemen osalta voidaan nostaa esille ketterät polut kaikissa muodoissaan. Strategiatyössä haetaan vastauksia ja keinoja kysymyksiin, miten ketterät ja kestävät polut luodaan.

 

Miten asiakas saadaan Lappiin nopean ja helpon digitaalisen ostopolun kautta?

Miten varmistetaan laadukas ja kestävällä tavalla tuotettu asiakkaan polku destinaatioissa ja niiden välillä?

Miten varmistetaan sesonkityöntekijöiden polku Lappiin, olisiko Working Holiday yksi ratkaisu?

 

Vai tuottaako uusi strategia Lapille niin paljon uutta kansainvälistä vetovoimaa ettei meillä ole pulaa sen enempää asiakkasta kuin työntekijöistä – ympäri vuoden?

Jäämme odottelemaan innolla päivitetyn matkailustrategian valmistumista, voit kurkata aiemmat Lapin matkailustrategiat tästä.

Lisää käynnissäolevasta strategiatyöstä ja yhteystiedot tästä.

PS: joko sinulle tulee kuukausikirjeeni, joka tarjoilee tilaajilleen joka kuukausi Tärpin & Työkalun johtamisen tueksi? Kirjaudu mukaan – voit liittyä ja poistua listoilta milloin vain!

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja, tietokirjailija

AK Lukkarila

Lappi 2030 – matkailijan kestävä keidas vai ilmastopakolaisen paratiisi?

kuva:Lapin Materiaalipankki

Kestävä kehitys, erityisesti ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, ovat esillä enemmän kuin koskaan.  Lämpötilan nousun vaikutus on suurin maailman napojen tuntumassa, myös arktisilla alueilla ja Suomen Lapissa. Minne suuntaavat matkailijoiden jalanjäljet tulevaisuudessa – ja miten suureksi tai pieneksi kasvaa Suomen matkailualueiden hiilijalanjälki? Miten voimme aloittaa sen pienentämisen heti?

 

Lapin matkailun kasvuennusteet yltävät vuoteen 2026 mennessä jopa 10 miljoonaan matkailijaan. Kasvu olisi eksponentiaalista. Entä jos tulijat eivät olekaan matkailijoita vaan ilmastopakolaisia?

Lokakuisena maanantaina Rovaniemellä (ja etäyhteyksien päässä) seminaariväki pohti kestävää kehitystä  Visit Finlandin järjestämässä Arktinen kestävä matkailudestinaatio -seminaarissa. Juuri kun seminaarissa pariin otteeseen muistutettiin, ettei kestävyys ole pelkkää ympäristöstä huolehtimista, julkistettiin ilmastoraportti.

Tuoretta IPCC:n raporttia on tituleerattu maailman ilmastoraamatuksi. Se on tämän hetken kattavin tietellinen kartoitus ilmastonmuutoksesta, raportissa viitataan noin 6000 eri tutkimukseen. Sitä on ollut laatimassa liki satapäinen tutkijajoukko neljästäkymmenestä eri maasta.

Pahimmat skenaariot povaavat koralliriuttojen tuhoutumista ja sitä kautta kalakantojen heikkenemistä.  Lämpenemisestä aiheutuva merenpintojen nousu tuhoaisi asuinalueita ja pilaisi pohjavesiä. Jotta muuttoaalloilta, sään ääri-ilmöiden yleistymiseltä, kansainvaelluksilta ja veden ja ruoan vuoksi sotimiselta vältyttäisiin, täytyy maailman olla päästötön vuonna 2050.

 

Ilmastonmuutos vaatii nopeita muutoksia
Nopeita muutoksia tarvitaan sekä tuotannossa että kulutuksessa

 

Lapissa ilmastonmuutos näkynee sateisina alkutalven kuukausina ja porojen laiduntamisen häiriintymisenä ja ruoansaannin vaikeutumisena. Lumipeitepäivät vähenevät radikaalisti. Monet nyt lappilaisille rakkaat ulkoilumuodot ja myös turisteille kaupatut lajit kuten hiihto joen jäällä vaarantuu, jos jäät jäävätkin liian ohuiksi tai niitä ei muodostu laisinkaan. Joulukuu – tuo meidän winter wonderland – voi olla tulevaisuudessa yhtä tummaa ja tuhruista lokakuuta.

Armaggedon!

Minne matkaavat ilmastopakolaiset, kun Lappi on onnistunut brändäämään arktisen alueen auvoiseksi onnen kehdoksi, jossa on tilaa hengittää, kuunnella linnunlaulua ja nauttia vuodenaikojen vaihtelusta ja viileistä kesistä?

Mahtuuko samaan tulevaisuuskuvaan Eurooppaan ja Skandinaviaan liihottelevat ekoluksusmatkailijat ja luomuhedonistit sekä veden ja ruoan puutetta pakoon ryntäävät sadat miljoonat päiväntasaajan kehitysalueiden kansalaiset?

Ilmastopakolaisuus riskinä
Ilmastonmuutos vähentää elintilaa ja ilmastopakolaiset lähtevät liikkeelle

 

Raporttia lukiessa ja infograafeja tulkitessa tulee väistämättä mieleen: ehkäpä meidän kannattaisi painottaa toimenpiteet ympäristöasioihin – hiilijalanjäljen pienentämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen – kun puhutaan kestävän kehityksen toimenpiteistä.

Ja nopeasti, kiitos.

 

Mitä kaikkea on kestävä kehitys?

 

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa.

– YK:n Ympäristön ja kehityksen maailman komissio 1987

 

Visit Finland on tuottanut suomalaisille matkailuyrityksille kestävän kehityksen työkalustoa.

Lapin Liiton Satu Luiro esitteli  seminaarissa arktisen matkailun kymmenen periaatetta (Ten principles for Arctic Tourism by WWF Arctic).  Ympäristö, turvallisuus ja sosiokulttuurisesti kestävä kehitys löytyvät tästä kriteeristöstä.

Vieläkin kattavampi listaus on UNWTO:lla – se on vastaus kysymykseen, mitä kestävä kehitys on globaalisti. Kohtia on 17.

UNWTO globaalit kestävän kehityksen tavoitteet
UNWTO globaalit kestävän kehityksen tavoitteet

 

Maailman pelastamiseen kestävästi tarvitaan siis sen seitsemäntoista asiaa. Hyviä kaikki, ei siinä mitään, mutta jos meillä on aikaa vähän ja mahdollisuuksia vielä vähemmän, mitä jos tartumme niihin asioihin, joille voimme tehdä jotain? Tyyliin heti.

Itse aloitin kestävämmän elämän seminaarin jälkimainingeissa kaupan päivittäiskosmetiikka-ja pesuainehyllyjen äärellä. Meni muuten muutama vanha merkki vaihtoon. Pari euroa kalliimmat purnukat tuntuivat ilmastopesun jälkeen kuitenkin paremmalta, olivathan eko, ökö, sustainable, green, nature ja mitä kaikkea.

 

Yritysten ja matkailukeskittymien ympäristötyö entistä välttämättömämpää

 

Matkailukeskuksissa ja -yrityksissä on Suomessa toki jo tehty konkreettisia tekoja vähähiilisyyden edistämiseksi.  Monesta ympäristöteosta on kuitenkin tullut jo normi. Ohjeteksti hotellissa pyyhkeiden pesukertojen harventamiseksi ei enää ole ekoteko – se on normaalia toimintaa. Ympäristötoiminnan kriteerit ulottuvat pienistä kosmeettisista ja viestinnällisistä teoista syvemmälle yrityksen johtamisjärjestelmiin ja tuotetarjontaan.

Myyjät, matkailussa kansainväliset matkanjärjestäjät, osaavat jo penätä kestäviä ja ympäristöystävällisiä matkailupalveluja. Ja niiden ostajien määrä on kasvussa.

Seminaarissa Tim Williamson kertoi Responsible Travelin edellyttävän yrityksiltä todenteita kestävästä toiminnasta yhtiön oman kriteeristön mukaisesti.  Kriteerit ovat sen verran tiukat, että kokelaita myös hylätään jatkuvasti.

Williamson huomautti, että vaikka Suomi on TOP 10 suosituimman destinaation joukossa, myynti saataisiin vielä nousemaan, jos  Suomella tarjolla enemmän vastuullisia ja hiilineutraaleja tuotteita.

Äkkivilkaisulla Suomen tarjonta  Responsible Travelin sivuilla painottuu talveen. Muutamia lumettoman ajan kuviakin jo kuitenkin löytyy, ja videossakin kesä vilahtaa. Tiedämme, että Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään.  Sesonkien jatkaminen on välttämätöntä kestävän kasvun turvaamiseksi. Olemmeko todellakin tuotteistaneet vähähiiliset resurssimme täydellä teholla? Kuten sen maailmankuulun maailman puhtaimman ilman – ja ne tuhannet puhtaat purot, järvet ja joet? Ja sen valon – yöttömän yön hiljaisen vaelluksen tunturin laelle hengähtämään ja hengittämään?

Matkailualalla tuotteistamisessa tarvitsemme nyt päähämme hiilijalanjälki-silmälasit.
Kun suunnittelemme uusia tuotteita, teemmekö niitä kuten ennenkin
vai
ideoimmeko tavoitteellisesti hiilineutraaleja palveluja?
kuva: Lapin materiaalipankki
Maailman puhtainta ilmaa kesäyönä Kilpisjärvellä – kuva: Lapin materiaalipankki

Okay so You have cleanest air – I aspose water as well?

– Tim Williamson, Responsible Travel

 

Williamson ei ollut kuullut ennen Rovaniemen seminaaria, että Suomessa on maailman puhtain ilma. Puhtain vesi tuli oletuksena.

 

 

Ympäristötyö on yritykselle investointi joka tuo säästöjä

 

Ruka ja Pyhä ovat aloittaneet  järjestelmällisen ympäristötyönsä vuonna 2008 – tällöin alueilla oli käynnissä Green DQN ohjelmat, jolloin yrityksiin ja keskuksiin tehtiin ensimmäiset hiilijalanjälkimittaukset. Tavoitteeksi konserni naulasi hiilineutraalit hiihtokeskukset vuonna 2020.

Osana keskuksen kehittämistä on myös ollut kestävän matkailun Master Plan: keskuksen kehittäminen ja rakentaminen niin, että palvelut ovat saavutettavissa mahdollisimman paljon jalan.

 

Ei ympäristötyö ole kallista. Monilla on siitä ihan väärä käsitys. Päinvastoin, ympäristötyöllä säästetään mahdollisimman paljon, sillä kulut pienenee ja päästään eroon hiilipäästöistä.

-Jusu Toivonen, Ruka&Pyhä Ski Resorts

 

Jusu Toivonen mainitsi myös, että hiihtokeskuksilla on ostaltaan myös moraalinen vastuu ilmastonmuutoksesta.  Lumetus ja koneiden tarve hiihtoelämyksen tuottamisessa ovat omiaan nostamaan matkailukeskuksen hiilijalanjälkeä.

Enää ei voida puhua ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä, vaan hillitsemisestä sekä siihen sopeutumisesta. Hiihtokeskuksissa tämä tarkoittaa lumipeitteisen ajan vähenemistä ja tarvetta tuotteistaa kesä ja muu lumeton aika. Hiihtokeskuksista tulee elämyskeskuksia.

Rukakeskus Oy on mukana Blue Action -hankkeessa 2016- 2021. Hanke kehittää menetelmiä ennustaa säätä pitkällä aikavälillä sekä muotoilee ilmastopalveluja pohjoissuomalaista talvimatkailua varten. Uudenlaiset ennustavat ilmastopalvelut antaisivat työkaluja hiihtokeskuksille niiden oman palvelumuotoilun ja uudistamisen tueksi.

 

Sertifikaatti auttaa ympäristötyössä

 

Lappi haluaa profiloitua arktisen alueen kestävän ja vastuullisen matkailun edelläkävijänä. Suuret tavoitteet eivät toteudu ilman käytännön tekemistä. Kestävän matkailun edelläkävijästä voidaan puhua vasta, kun asiat ovat kunnossa yritystasolla. Yksi tehokas tapa käynnistää, ylläpitää, kehittää ja mitata omaa ympäristötyötä on ottaa työkaluksi sertifikaatti.

Ja niitähän riittää.

Nina Vesterinen FCG:stä  esitteli tuoreen selvityksen, jonka mukaan sertifiointi on tuonut hyötyjä yrityksille. Tässä järjestyksessä kolmen kärki :

  • myönteinen yrityskuva
  • lisää toiminnan uskottavuutta
  • viestii yrityksemme arvoista

Matkailuyritykset kokevat kuitenkin tuskaa sertifikaattiviidakossa. Koetaan, että tarjonta on hajanaista, eikä sertifikaateista käy ilmi, mikä käy juuri meidän yritykselle. Myös hyödyt näyttäytyvät epäselvinä.

Jos johdat yritystä, joka toimii kansainvälisillä markkinoilla, kannattaa harkita kansainvälistä, alallanne ja markkinoillanne jo tunnettua sertifikaattia. Toiseksi: pyyhi toki sumeus silmistäsi, sillä hyödyt tulevat kyllä – ne tuloutuvat euromääräisinä säästöinä sekä kilpailuetuna paremman maineen kautta. Puhumattakaan hyvästä mielestä, jonka saa osallistumalla ilmastotalkoisiin. Mutta ensin pitää kääriä omat hihat.

 

Edelläkävijät pohtivat tapaamisessaan kestävän toiminnan keinoja ja parempaa vastuullisuusviestintää

 

Partner Edelläkävijät on vapaamuotoinen verkosto, missiona on edistää ja levittää edelläkävijyytta avoimesti Suomessa. Verkosto kokoontui Vanajanlinnassa muutama päivä ennen ilmastoraportin julkistamista teemalla Kestävä matkailu.

Verkoston yrityksistä Hullu Poro Oy on saanyt ryhtiä omaan vastuullisuustyöhönsä ISO 14001 – ympäristösertifikaatin ohjaamana.

 

Asetimme ympäristöohjelmaamme kunnianhimoisia tavoitteita kaudelle 2016-2017: halusimme vähentää sekajätettä jopa viidenneksellä eli -20% , pääsimme kolmen prosenttiyksikön päähän tavoitteestamme. Energian säästämisessä  tavoitteemme oli kirjattu KWH -4%, pääsimme reippaasti yli tavoitteen, tulos -9%.

Olemme edelläkävijöitä matkailualalla myös sähköautojen käytössä. Meillä on jo vuosia ollut sähköautoja henkilökunnan käyttöön, mm. huoltomiehet ja siivoojat ajavat työajonsa päästöttömästi. Olemme hankkineet useita sähkölatauspisteitä asiakkaille.  Näin vähennämme osaltamme Levin matkailukeskuksen hiilijalanjälkeä.

– Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Vanajanlinna Group on siirtynyt geoenergiaan Vanajanlinnan toimintojen osalta. Kumppaniksi he ovat valinneet Advenin, jonka visiona on olla Edelläkävijä energiayhtiöiden joukossa.

Halusin, että geoenergiaan siirryttäessä säästöt alkavat päivästä yksi. Moni tarjoaja tippui tässä vaiheessa pois. Advenin kanssa päästiin maaliin.

– Pekka Vihma, yrittäjä, Vanajanlinna Group

 

Edelläkävijöiden kolme työpajaryhmää paiski päivän töitä case Vanajanlinnan vastuullisen viestinnän teeman ohjaamana. Alla muutama vinkki vapaasti hyödynnettäväksi, olkaa hyvä!

Partner Edelläkävijät
Partner Edelläkävijät  – missiona edelläkävijyys

 

Viisi vinkkiä vastuulliseen toimintaan ja tiedottamiseen

VINKKI 1 – asetu asiakkaan asemaan

Tarinapolku eli Asiakkaan polku: käy läpi asiakkaan polku askel askeleelta, ja katso asiakkaan silmin: miten kestävyyteen liittyvät asiat näyttäytyvät? Viestitäänkö niistä johdonmukaisesti jokaisessa asiakkaan kokemuspisteessä? Esimerkiksi: miten vastuullisuusviestintä näyttäytyy varausvahvistuksessa – entä vastaanotossa tai muussa toiminnan aloituksessa?

Jos tila on fyysinen, kävele se läpi ja tee havaintoja!

VINKKI 2 – kerro rohkeasti mitä olette jo tehneet

Tuo esille sitä, mitä on jo nyt! Tsekkaa yritysen verkkosivut: onko siellä omaa kohtaa Vastuullisuudelle? Muista viestä vastuullisista teoistanne somekanavissa. Muista, että pieni on kaunista. Arjen ekoteot ovat arvossaan. Käytä omaa #vastuullisuus#!

VINKKI 3 – motivoi asiakasta osallistumaan

Kun asiakas on merkittävässä roolissa omalla käyttäytymisellään esimerkiksi päästöjen tai kulutuksen suhteen – tee suunnitelma, miten motivoit asiakasta. Kerro, mitä hyvää teette niillä säästöillä joita saavutatte. Voitko palkita asiakasta vastuullisuudesta? Tee toisin kuin muut ja erotu.

VINKKI 4 – someta, jaa ja näy #

Hyödynnä vaikuttajamarkkinointia – tunnetko alueelta vaikuttajan, jonka voisit valjastaa vastuullisuusviestintään kumppaniksesi? Tai rakenna asiakkalle somekuvauspaikkoja, josta käy ilmi tekemänne vastuulliset teot, joko kuvauspaikan vuoksi tai käytettyjen omien #vastuullisuus# :ien avulla!

VINKKI 5 – tuotteista hiilineutraaleja ja vähähiilisiä palveluja

Tee oikeasti vastuullisia tuotteita. Pienennä hiilijalanjälkeä. Kehitä asiakkaalle vähähiilisempi vaihtoehto  tai anna hänelle kompensaatiomahdollisuus – asiakas tekee lopulta oman valintansa itse.

 

Ilmastotalkoot ovat alkaneet. Pidetään haaveestamme kiinni, ja rakennetaan kauniita keitaita Suomeen, paikallisille ja matkailijoille. Toimitaan niin, että pienennämme hiilijalanjälkeämme ja osaamme elää kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti:

 

Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa.

 

Oletko muuten jo lukenut nämä artikkelit?

Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Valokuvamatkailusta Lapin ympärivuotinen vetonaula

 

PS: Haluatko kirjautua Tärppejä & Työkaluja – kuukausikirjeen tilaajaksi? Johtamisen työkaluja suoraan sähköpostiisi. Tulossa vinkkejä myös ympäristötyöhän. KLIKKAA ITSESI MUKAAN!

 

terveisin

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

www.aklukkarila.com

www.akkustannus.com

Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään

kuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka
Lapin Matkailuparlamentti 2018 kokosi liki kolmesataa matkailualan ammattilaista pohtimaan arktisen matkailun uusia haasteita. Ensimmäisenä täyspitkänä seminaaripäivänä käsittelyssä olivat arktisen matkailun tulevaisuusnäkymien lisäksi mm. digitaalisuus, matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen, vaikuttajamarkkinointi ja kestävyyden turvaaminen.
Jokaisen näkökulman puheenvuoroissa nousi esiin tavalla tai toisella uusien kuluttajasukupolvien – millenniaalien ja zetojen – vaatimukset matkailupalveluiden markkinoinnille ja ostopolulle. He ovat  ympäristötietoisia, aktiivisia ja kriittisiä palveluiden käyttäjiä.
Miten Lapin matkailu vastaa näihin kasvun haasteisiin?

 

Kestävyyshaasteiden taustalla nopea kasvu

Lapissa matkailun kasvu on ollut viime vuosina vahvassa myötätuulessa – viimeisen kolmen vuoden aikana kansainvälisten yöpymisten kasvu on ollut peräti 44%. Lapissa kasvu on tullut juurikin kansainvälisiltä markkinoilta. Ja kasvu jatkuu: kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa kansainvälisten matkailijoiden yöpymisten kasvuprosentti on Lapissa 4,7 %, kun se on koko maassa 1,9 %. Suomen Lappi on miljardibisnes, ja kasvu näyttää vain kiihtyvän.

Vaikka kiinalaiset ovat nousseet otsikoihin matkailijoista uutisoitaessa, saapuvat ulkomaalaiset turistit Lappiin edelleenkin Euroopan lähialueilta: tilastoa johtaa vahvasti nelikko

  • Saksa
  • Ranska
  • Britannia
  • Alankomaat

 

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

 

Kasvua haetaan myös tulevaisuudessa, sillä Lappiin tavoitellaan jopa kymmentä miljoonaa matkailijaa

kasvuennuste Lapin matkailu
Kasvuennusteiden kaksi skenaariota. Ylempi pohjatuu osin Islannin toteutuneisiin kasvulukuihin. Kuva: Lapin materiaalipankki

 

Rajulta kuulostaviin kasvulukuihin pyritään Lapin matkailuväen omien ponnistelujen lisäksi Visit Finlandin luotsaamalla suuralueyhteistyöllä.  Neljän suuralueen mallin tavoitteena on

  • luoda mielikuvaa Suomesta monipuolisena matkakohteena ja
  • tukea kestävää kasvua ja tasata kysyntäpiikkejä  hyödyntämällä eri alueiden vetovoimatekijöitä

Valitut suuralueet ovat

  1. Lappi
  2. Järvi-Suomi
  3. Rannikko- ja saaristoalueet
  4. Helsinki

 

Lukujen takana on aina ihminen. Matkailija on aina joku.

Kymmenen miljoonaa Lappiin – ketä sieltä sitten on tulossa? Ja miten heidät Lappiin saadaan?

Missä he ovat? No siellä missä kaikki muutkin.

Somessa.

 

Lappi linssin läpi – #LaplandBucketList vaikuttajamarkkinoijan silmin

Seminaarin paneelikeskustelujen yhteenvetona voitiin todeta, että ympärivuotisen matkailun kehittämisen reseptinä voisi olla vahva yhteinen markkinointi, uudet tuotteet ja jaettu riskinotto.

Yhteinen markkinointi ei tarkoita tänä päivänä enää yhteistä kassaa, jonka turvin matkustetaan yrittäjäporukalla markkinoimaan omaa destinaatiota matkamessuille, jonne painetaan kauniita neliväriesitteitä jaettavaksi.

Lapin Matkailuparlamentissa nähtiin vilahduksia siitä, miltä Lapin kesä näyttää vaikuttajamarkkinoijan linssin läpi, kun valokuvaaja Eeva Mäkinen @eevamakinen / Instagram esitteli House of Laplandin #LaplandBucketList – kampanjan tuloksia.

Kampanja onnistui loistavasti: kokonaisnäkyvyys oli yli 3 miljoonaa joista USA:ssa yli miljoona katselukertaa. Reaktioita postaukset keräsivät yli 300 000.

Eeva kertoi etsineensä hakukoneilla kesäkuvia Lapista. Niitä ei juuri ollut, ainakaan tasokkaita ja jotka tekisivät oikeutta destinaatiolle. Nyt kuvia on kiitos #LaplandBucketList -kampanjan, joten tilanne on jatkossa jo parempi.

Tulee mieleen, miten alussa kesän online-markkinoinnissa ja löydettävyydessä olemmekaan?

Eeva Mäkinen edustaa iältään ja elämäntyyliltään millenniaalien ja zetojen sukupolvia.  Matkailupalvelujen myynti ja markkinointi on murroksessa – viimeistään zetat haastaa jopa edelläkävijät.

 

”Lapin kesän potentiaali on äärimmäisen suuri. Eräänä yönä vaelsimme valokuvausretkelle kansallispuiston kupeeseen, sinne missä sai ja pystyi yöpymään turvallisesti. Kuvasimme,  ja nukuimme teltassa. Miksi tällaisia matkailupalveluita ei järjestettäisi?”

 

Mäkinen muistutti myös vaikuttajamarkkinoinnin arvopohjaisuudesta. Lappi haluaa kasvaa kestävästi, vastuullisesti ja hallitusti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Lappiin halutaan vastuullisia matkailijoita, jotka haluavat kunnioittaa Lapin haurasta luontoa omilla valinnoillaan ja matkustuskäyttäytymisellään:

 

”Vaikuttajamarkkinoijat – bloggaajaat ja valokuvaajat – kannattaa hyödyntää. Pitää valita vaikuttajamarkkinoija, jolla on haluttu arvomaailma. Me voimme itse valita mitä asioita kuvilla näytetään! Vaikuttajien arvomaailma on sama kuin seuraajien. Kun seuraajista tulee tilaajia, saadaan Lappiin niitä matkailijoita, joita halutaankin.”

 

View this post on Instagram

Almost that time of the year again.

A post shared by Eeva Mäkinen (@eevamakinen) on

 

Eevan osuuden loppupuolen näkemyksen arvo on se 10 miljoonaa matkailijaa: ostopolku on saatava kuntoon. Lapin kesästä voi tulla joko viraalihitti tai  maailmaan parhaimmin varjeltu salaisuus.

Lappi – ja etenkin Lapin kesä – täytyy olla ostettavissa parilla-kolmelle klikkauksella. Mutta: silloin et voi enää myydä pelkkiä markkinointikampanjan ääniä #soundoflapland  tai kuvia #laplandbucketlist.  Klikkauksen takaa täytyy päästä ostoskoriin.

 

Lappi ostoskoriin kahdella klikkauksella – zetat ja millenniaalit vaativat vaivattomia ostopolkuja ja autenttisia elämyksiä

Uuden sukupolven kesämatkailija haluaa ostaa aidot elämykset helposti online. He myös matkustavat paljon ja satsaavat elämyksiin.  Kristiina Kukkohovi /Finnair Holidays viittasi jenkkitutkimukseen, jonka tulosten mukaan Z-sukupolvi matkustaa noin kuukauden vuodesta.

 

Zetat ovat tarjouksia arvostavia budjettimatkaajia, mutta nimenomaan niin, että rahaa kulutetaan elämyksiin. Lentomatkan osuus on vain neljännes lomamatkan budjetista. 90% zetojen päätöksiin vaikuttaa sosiaalinen media: Snapchat, Instagram ja Facebook. 86% kertoo haluvansa mennä minne vain, missä voi ulkoilla ja harrastaa aktiviteetteja.

 

Bingo! Lapin kesämatkailija löydetty! Ai niin, se monikanavainen ostopolku….Instagramissa klik klik ja tuote ostoskoriin.

Onneksi asia on jo vireillä: Visit Finlandin Kaisa Kosonen kertoi, että Suomesta halutaan älykäs matkakohde.

 

Visiona on, että Suomi tarjoaa edelläkävijänä sujuvimman polun haaveilusta matkalle.

 

Aikaa hankkeella on kaksi vuotta, joten kiirettä pitää. Suunnitelma on kaksivaiheinen:

  1. toteutus rajatulla ryhmällä
  2. skaalaus kansalliseksi malliksi

Tavoitteena on, että matkailutuotteet ovat ostettavissa monikanavaisesti online. Eli siellä missä matkailija haaveilee, olipa hänen somekanavansa mikä vaan, siellä on myös Suomi online, ja sitä myötä Lappi.

Käytönnössä, jos ihana kuva ja tarjous houkuttaa tilaamaan matkan, täytyy somekuvan klikkauksen takaa löytyä helppo reitti varmistaa tarjouksen uskottavuus ja luotettavuus hakukoneelta – ja siirtyä sujuvasti ostamaan.

 

Nail Your bucket list!  Nightless night Pike Fishing, including White Night bonfire- dinner at Midnight. Incredible scenery, light and sharing spots. Click now and get -50% off when bringing two friends! 
Lapin Materiaalipankki | Juha Kauppinen
Lapin Materiaalipankki | Juha Kauppinen

 

”Meillä on valo. Meillä on kuva. Meillä on valokuva.”

– Sanna Kärkkäinen /Visit Rovaniemi kysyttäessä keinoja saada Z-sukupolvi kiinnostumaan Lapin kesästä ja ruskasta.

 

Lapissa on maaginen valo ja mahdollisuus kuvan jakamiseen.  Nyt täytyy vielä ottaa se yksi askel. Tehdä kesästä aktiivisen outdoor -zetan ja millenniaalin paratiisi ja luoda monikanavainen myyntikanava joka ulottuu heidän mobiililaitteisiinsa saakka.

Mutta se edellyttää astumista epämukavuusalueelle – sillä jonkin täytyy viedä ulkomailta tuleva neito seurueineen kokeilemaan hauen kalastusta ja nauttimaan myöhäisillallista nuotiolla. Keskellä kesäyötä.

 

Kasvu tapahtuu epämukavuusalueella

Seminaarissa Madventures / Riku Rantala painotti, että kasvu tapahtuu epämukavuusalueella. Ajatus on suoraan sovellettavissa Lapin kesän tuotteistamisen haasteisiin.

Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Mika Laasonen muistutti, ettei kasvua saada talvellekaan ilman kesää. Investoijat eivät ole halukkaita investoimaan enempää, mikäli tiedossa on, että sijoitettu pääoma ei tuota lumettomina kuukausina.

Keskustelua herätti myös lappilaisten matkailutoimijoiden oma halukkuus panostaa täysillä kesään.  Miten käy pienyrittäjien jaksamisen jos sesonki kestää 12 kuukautta? Vilauteltiin useammaltakin taholta sitäkin vaihtoehtoa, että mitä jos Lappi onkin kiinni toukokuun ja kesä alkaa vastaa kun on kuukausi ladattu akkuja? Tuonkaltainen Lapin kesäsesongin määrittely voi sopia yksinyrittäjille ja pienille ohjelmapalveluyrityksille, mutta ajatus tuskin viehättää seiniin ja kattoihin investoneita suurempia matkailutoimijoita.

Kesän kasvu edellyttää palveluja JA aktiviteetteja. Ei riitä, että paikat ovat auki ja maisemat kauniit. Matkailijoilla täytyy olla syy tulla Lappiin kesällä. Pelkkä maisema ei riitä. Kovin kauaa ei tarvitse miettiä elämyksiä, jotka saavat meidän suomalaistenkin sielut kipinöimään ja suut muikeiksi.

Mitä elämyksiä sinä keksisit?

 

Houkuttimeksi tarvitaan erikoisia mutta autenttisia elämyksiä, ohjatusti ja turvallisesti: mustikoiden poimimista metsästä, keskiyön vaellus tunturinlaelle juomaan lasi hillasamppanjaa, matsutake-metsästystä tuohikorien kanssa, savusaunaa  vastoineen ja pulahdus luonnonveteen, pyöräilyä metsäreiteillä, matkailukalastusta ja napatun kalan grillausta nuotiolla…..ja tämä keskikesällä tietenkin parhaaseen keskiyön auringon sometusaikaan klo 21 – 03!

 

Kymmeneen miljoonaan mahtuu myös paljon lisää aasialaisia. Sanna Kärkkäinen tietää kertoa, että kysyntää olisi palvelulle, jossa paikallinen naisopas vie aasialaisen naisen kokemaan turvallisesti luontoa metsäretkelle tai tunturiin.

Kysymys kuuluukin: onko Lapin elämyksiä tarjoavilla matkailuyrittäjillä halua ja mahdollisuuksia astua mukavuusalueen ulkopuolelle? Toki osa matkailuyrityksistä pitää jo nyt kesän palveluita saatavilla vaikkakin tappiolla.

Kyseessä on muna-kana ilmiö. Kysyntää ei tule jos ei ole tarjontaa. Toisinpäin ei ole varaa ajatella, jos tavoitellaan 10 miljoonaa matkailijaa ympäri vuoden, sillä nyt on se hetki kun Lappi näkyy, kuuluu ja kiinnostaa.

 

kuva: Susanna Jänkälä
kuva: Susanna Jänkälä

(Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka)

Kaikki parlamentin esitykset pääset lukemaan ja lataamaan tästä: Lapin Matkailuparlamentti 2018 esitysmateriaali

 

PS: Haluatko saada hyödyllisen tärpin ja työkalun paremman johtamisen tueksi maksutta kerran kuussa sähköpostiisi?

Et sitoudu mihinkään, ja voit kirjautua listalta pois millon vain. Tilaajalahjaksi saat maksuttoman Yrityksen Kilpailuetu – testerin! Tilaajana saat myös pääsyn maksuttomaan Yrityksen KilpailuEtu – materiaalipankkiin, josta saat maksutta käyttöösi hyödyllisiä työkaluja paremman johtamisen tueksi.

Kirjaudu tästä mukaan kasvavaan joukkoon!

Lataa Kilpailuetu Testeri ja hyödy maksuttomista työkaluista!

* indicates required





 

bloggasi

Anne Lukkarila, tietokirjailija ja yritysvalmentaja

AK Lukkarila

Missiona yritysten kilpailuedun parantaminen

www.aklukkarila.com

(Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka)

 

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

kuva Inka Hyvönen Lapin Materiaalipankki
Kansainvälinen matkailu kasvaa Suomessa erityisesti Lapissa ja pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla matkailu painottuu kesään, Lapissa talveen. Miten Lapin ja pääkaupunkiseudun voimien yhdistäminen voisi palvella tulevaisuudessa matkailun kasvua ja sesonkien tasoittumista?  Tätä pohdittiin heinäkuussa 2018 Suomi Areenalla, House of Lapland  halusi avata keskustelun ja järjesti matkailualan vaikuttajatapaamisen.

 

Lapin matkailun kasvuennusteista maltillisempi pohjautuu Lapin matkailun pitkän aikavälin trendiin. Hurjempi skenaario pohjautuu vuoden 2016 kasvuun sekä Islannin keskimääräiseen kasvuun viimeisin 10 vuoden aikana (huom: skenaariossa 10 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä)

 

kasvuennuste Lapin matkailu

Kasvuennusteiden kaksi skenaariota. Ylempi pohjatuu osin Islannin toteutuneisiin kasvulukuihin. kuva: Lapin materiaalipankki

Katso lisää infograafeja ja tietopaketteja TÄSTÄ

 

Islannin matkailun kasvu on ollut hurjaa. Vuodesta 2010 kasvu on 266%. Vaikka Islanti on kylmä ja kaukana, on matkailu silti jo 39% maan viennin kokonaisarvosta.

On puhuttu jopa Islannin ihmeestä.

”Matkailussa ei ole ihmeitä! On vain vetovoimaa”

– Pekka Mäkinen, Icelandair:in Suomen maajohtaja.

 

Mäkinen löysi syitä Islannin kasvulle ketterästä toimintatavasta. Islannissa tapa toimia on vahvasti operatiivinen, yrityslähtöinen ja reagoiva. Suomessa on edelleen vahvana strateginen ja suunnitelmallinen toimintatapa. Islannissa julkinen puoli tukee matkailubisnestä, mutta ei vedä sitä. Islannilla on myös oma matkailuministeri, jonka tehtävänä on tukea ja edistää maan matkailutoimintaa.

Islannissa yksi vetonauloista on Blue Lagoon  – ulkoilmakylpylä, jonka alkuinvestoinnista lentoyhtiö Icelandair kustansi 30%. Yhtiö sitoutui myös markkinoimaan kohdetta.

Matkailuponnistelut ovat tuottaneet tulosta, turisteja lentää Islantiin jatkuvalla syötöllä. Hotellit eivät enää riitä majoittamaan kaikkia, ja Reykjavikissa onkin tarjolla jo viitisentuhatta Airbnb- asuntoa.

Tulevaisuuden strategioissa Islanti tähyää merelle – saapuvatko tulevaisuuden asiakkaat sieltä?

 

Tulevaisuuden vetovoimatekijä – matkailun vihreä kulta

Kristiina Helenius Nordic West Office:sta haastoi osallistujia kysymällä, miten Suomen matkailu voi hyötyä tulevaisuuden talouden menestys- ja kysyntätrendeistä? Näköpiirissä on Heleniuksen mukaan  metsäteollisuuden tulovaikutusten arvon merkittävä globaali kasvu.  Miten metsäteollisuuden kasvu voidaan kääntää hyödyksi matkailussa? Kuten tiedämme, kysyntä on jo kasvussa seuraavilla sektoreilla:

  • luomukosmetiikka
  • lähiruoka
  • paikallinen ravinto
  • terveysturismi
  • puurakentaminen

 

puurakentamista
Puurakentaminen on mahdollisuus matkailulle. Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

 

Helenius listaa Suomen vetovoimatekijöiksi laajemmin muutaman asian, joiden merkitys nousee mitä hullummaksi ja globaalimmaksi maailma menee. Samaan aikaan ihmiset etsivät merkitystä elämälleen, eivätkä matkoillaankaan tyydy enää pelkän turistin rooliin . Sen sijaan halutaan löytää oma matkailuidentiteetti. Elämäntapakokeilijoita Suomessa voisi vetää useampiakin asia:

  • ei ihmisvirtoja
  • kieli, jota ei osata
  • Euroopan viimeinen bussipysäkki
  • etätyön mahdolliuudet; digitaalinen ja muu infra toimii
  • puhtaus, turvallisuus

 

 

Tuhansien Suomi-brändien kakofonia hämmentää kansainvälistä ostajaa

 

Kuinka monta pääbrändiä Suomessa pitäisi olla? Tuhansien brändien kakofonia hämmentää kansainvälistä matkailuostajaa, etenkin jos myyntitapahtumissa saman ostajan luona käy peräjälkeen Suomesta edustajia milloin minkäkin maakuntabrändin asialla.

Entä matkailija? Mitkä brändimielikuvat hänen mielessään ovat vahvimmilla?

 

Meillä oli ulkomaalaisia vieraita ja veimme heidät viikonlopuksi mökkeilemään eteläiseen Suomeen.  He olivat haltioissaan. Lähtiessämme pois he kysyivät: ”Oliko tämä nyt se Lappi?”

– Kristiina Helenius, Nordic West Office

 

Tilaisuudessa brändeistä vahvimmiksi nostettiin Lappi ja Helsinki. Viestinnässä tulisi sopia yhteiset päänostot ja strategia. Matkailijat täytyy houkutella kirkkaiden brändien avulla ensin alueelle – sen jälkeen voidaan asiakkaita ja hyötyjä jakaa laajemmin.

Tilaisuudessa penättiin useammassakin puheenvuorossa Suomen matkailun viestinnän punaista lankaa.

Visit Finland markkinoi Suomea äärimmäisyyksien maana ja alueellisesti  Suomi on jaettu neljään strategisesti profiloituun alueeseen:

  1. Helsinki
  2. Lappi
  3. Järvi-Suomi ja
  4. rannikko- ja saaristoalueet.

Tarjonta on teemoitettu. Tämän kautta tavoitellaan tuotteisiin elämyksellistä sisältöä ja ohjataan matkailijaa kiinnostuksen mukaisiin aktiviteetteihin.

Visit Finland (www.visitfinland.fi) tarjoaa kulttuurimatkailutoimijoille teemakohtaista tukea Culture Finland-ohjelman kautta. Muita kehitettäviä teemoja ovat kesäaktiviteetit ja ruokamatkailu. Matkailu 4.0 -ohjelman projektien kautta edistetään täysin uusia, kasvupotentiaalia omaavia niche-teemoja, kuten koulutuksellista matkailua, urheilumatkailuaterveysmatkailua ja luksusmatkailua.

Tästä huolimatta – tai juuri siksi – tilaisuudessa useampikin penäsi:

 

”Mitkä ovat Suomen matkailun pääviestit?”

 

 

 

Lapin arktinen kesä esittelyssä kansainvälisillä matkailumarkkinoilla

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen kertoi, että Lapin tavoitteena on saada kesä näppeihin. Laatu, ympärivuotisuus ja työvoiman saatavuus ovat kriittisiä menestystekijöitä.  Kärkkäisen mukaan pääkaupunkiseudun ja Lapin tiiviimpi yhteistyö, merkittävät majakkateot ja ulostulot yhdessä toisivat mahdollisuuksia entistä parempaan Suomi- näkyvyyteen kansainvälisillä markkinoilla.

Lappiin on investoitu valtavasti. Kapasiteettia löytyy joka segmentille luksusasiakkaita myöten. Talvi ei ole ongelma mutta kesällä on liikaa tilaa.

 

”Meillä on kesäteatterisomisteet valmiina. Nyt voitaisiin aloittaa lipunmyynti”

–  Sanna Kärkkäinen, Visit Rovaniemi

 

Joulupukin maja
Pukin maja Levillä, kuva: Lapin materiaalipankki

 

Yleisesti tilaisuudessa peräänkuulutettiin isompaa ajattelua ja rohkeampia valintoja markkinoinnin teemoihin ja sisältöihin: kampanjoiden aika meni jo.

Suomen matkailunäkyvyyden tehostamiseksi Lapin ja pääkaupunkiseudun yhteistyön mahdollisuudet nostettiin tilaisuudessa tapetille. Yhteistyöhalua tuntui olevan.

Suomi on saanut elokuvakomission pitkäjänteisen työn tuloksena kannustinjärjestelmän av-tuotannoille useiden muiden maiden tapaan. Pääkaupunkiseudulla kuvataan valtaosa tuotannoista – voisiko yhteistyö Lapin kanssa antaa lisäarvoa? Lapissa on ympärivuoden tarjolla valo, jota ei eteläisemmästä Suomesta löydy.

Lapin kesän ja Helsingin talven myynnin kehittäminen yhteistyössä tarvitsee uudentyyppistä strategiaa ja yhteistyötä. Tarvitaan myös muiden alueiden ymmärrystä siitä, että brändikakofonialla ei ehkä saavuteta saman mittakaavan hyötyjä kuin kirkkaalla viestillä,  jolla asiakkuudet saadaan ensin Suomeen ja sitten alueille. Ymmärrettävästikin tässä on omat haasteensa.

Maakunnalliset brändit ovat oleellisen tärkeitä kotimaan matkailun kehittämiseksi ja matkailijoiden houkuttelemiseksi valita oma kotimaa etelän rantojen sijaan. Ehkä kv-asiakas kuitenkin tarttuisi paremmin kirkkaampaan brändihaaviin?

Enää jäi jäljelle yksi kysymys:

Mikä on se tapa jolla tämä tehdään?

 

Anne Lukkarila, yritysvalmentaja ja tietokirjailija

PS:  Haluatko saada 

  • tiedon viimeisimmistä bloggauksistani
  • hyödyllisen tärpin ja työkalun paremman johtamisen tueksi

maksutta kerran kuussa sähköpostiisi?

Et sitoudu mihinkään, ja voit kirjautua listalta pois millon vain. Tilaajalahjaksi saat maksuttoman Yrityksen Kilpailuetu – testerin! Tilaajana saat myös pääsyn maksuttomaan Yrityksen KilpailuEtu – materiaalipankkiin, josta saat maksutta käyttöösi hyödyllisiä työkaluja paremman johtamisen tueksi.

Kirjaudu tästä mukaan kasvavaan joukkoon!

Lataa Kilpailuetu Testeri ja hyödy maksuttomista työkaluista!

* indicates required





 

 

Joko muuten olet lukenut tämän artikkelin?

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Valokuvamatkailusta Lapin ympärivuotinen vetonaula

kuva: Terhi Tuohinen, Lapin materiaalipankki

Lappi elää matkailun kultakautta. Turisteja tulvii suosituimpiin matkailukeskuksiin joulun kahta puolta enemmän kuin majoituspaikkoja on tarjolla.  Kuvia räpsitään miljoonittain ja niitä jaetaan somessa ympäri maailmaa. Miksi? Koska revontulet. Koska lumi. Koska kaamos. Koska pakkanen joka terävöittää maiseman ja huurustaa hengityksen. Voisiko valokuvamatkailusta tulla Lapin ympärivuotinen vetonaula?

Lapin matkailu on menestyksensä aallossa myös haasteen edessä: miten saadaan matkailijamäärät jakautumaan tasaisemmin? Kysyntää tulisi riittää investoinneille myös sitten, kun lumet sulavat ja revontulet taipuvat taustalle yöttömän yön valloittaessa pohjolan.

Olen kaipaillut jo monta vuotta sitä, että valokuvamatkailu konseptoitaisiin. Kirjoitin tästä syksyisessä artikkelissani Suomen Lappi on miljardibisnes. Ihmiset ovat aina halunneet kuvata matkamuistojaan. Alkuun kodak-kameroilla, sitten järjestelmäkameroilla ja nykyään mobiilisti puhelimilla, tableteilla tai jopa kuvaavilla google-laseilla.

 

Ympärivuotisella valokuvamatkailulla ei investointeja kuoleteta, jos kohderyhmänä ovat ammattikuvaajat tai pro-harrastajat. Mutta jos joku pitää  kahden tunnin kurssin kaupunkikävelyllä, ja opastaa miten saada komeimmat kuvat omalla älykännykällä, veikkaan että osallistujia riittää.

 

Ilahduin, kun luin  taannoin Lapin Kansan artikkelista, että asiaan on Rovaniemellä jo tartuttu ja vieläpä niin, että konseptista tehdään isompi ja liiketoiminnasta skaalattava. Loistavaa!

 

Sesonkina valo

Lapin matkailuväki on jo havahtunut sesonkien  pidentämiseen. Entä jos pidennetäänkin yöttömän yön kesää molemmista päistä? Myydään pimenevää syys-ja lokakuuta revontulimatkailjoille ja valossa kylpevää toukokuuta yöseikkailijoille. Mikä näitä yhdistää? Valo.

Lapissa on kahdeksan erilaista vuodenaikaa – jos jokainen niistä osataan teemoittaa oikein, tarjolla on kahdeksan erilaista sesonkia. Lapissa valo käyttäytyy ja näyttäytyy erilaisena jokaisena kuukautena. Se, jos mikä on hyvä syy palata Lappiin, aina uudelleen.

Lapissa valo käyttäytyy eri tavoin eri vuodenaikoina. Kaamos taittuu siniseksi hetkeksi vuoden alussa, kunnes antaa periksi maalis-ja huhtikuun timanttihangille. Valoa tarjotaan jo syyksi tuotantoyhtiöille tulla kuvaamaan Lappiin.

 

Voisimmeko viedä palvelutarjonnan valon varjolla vielä pidemmälle? Voisimmeko tuotteistaa valon, sen kahdeksan vuodenajan eri sävyt ja ulottuvuudet?

 

Matkailuyrittäjä  – tuotteista valo!

 

Heitän haasteen matkailuyrittäjille, kehittäjille ja hankesuunnittelijoille: tuotteistakaa valo matkailuelämykseksi ja tuotteeksi. Yhdistäkää siihen oppimisen ilo niin, että matkailija oppii vangitsemaan Lapin lumoavan valon omaan päätelaitteeseensa. Tai maalaamaan se kankaalle. Tai kuvaamaan siitä minielokuvan. Tai kirjoittamaan siitä runon.

Valo voi olla syy tulla Lappiin tai Suomeen siinä missä lumi, joulu tai revontulet. Lumi ja revontulet ovat sitäpaitsi jo osa valoa. Mutta valoa on muinakin aikoina ja se on kaunista, erilaista.

 

Matkailussa on pähkäiltu pitkään keskiyön auringon tuotteistamista. Ehkäpä sen menestyminen vaatiikin isompaa ajattelua? Tuotteistetaan valo ja taivaankatselu kaikille vuodenajoille, keskiyön aurinko yhtenä huippukokemuksena.

 

Sanotaan, että Suomessa on neljä vuodenaikaa. Lapissa elävät ja asuvat tunnistavat niitä enemmän, toiset kahdeksan ja jotkut jopa tusinan.  Joka kuukauden erilaisuutta kuvasi pitkän linjan leviläinen matkailuyrittäjä  Päivikki Palosaari muistelmateoksessaan Kioskinpitäjä ja keisarinna

 

Tammikuun puolivälin jälkeen aurinko pilkahtaa näkyviin ensimmäistä kertaa. Aurinko kajastaa tunturin takaa matalalla ja värjää lumen pinnan pastellinväriseksi. 

Helmikuu on pumpulinpehmeä kuukausi, jolloin sataa paljon pehmeää ja pöllyävää lunta. 

Maaliskuussa yön ja päivän vaihtelevat lämpötilat luovat meille hankikannon ja kristallinomaisen lumen.

 

tammikuinen taivas Rovaniemellä, kuva: Jamita Lehtosaari
tammikuinen taivas Rovaniemellä, kuva: Jamita Lehtosaari

 

Huhtikuussa tiet sulavat ja ensimmäiset pälvet ilmestyvät puiden juurille. Tunturissa voi lasketella t-paita päällä ja nautiskella auringonpaisteesta pitkälle iltaan. 

Toukokuussa on jo miltei yötön yö. Lumi sulaa tuntureilla, joiden rinteiltä vedet virtaavat alas. Jäät sulavat järvissä ja lähtevät joista rytinällä kohti etelää. Ensimmäiset vihreät kasvit orastavat kivijalkojen vieressä talojen seinustalla. Koivusta lasketaan mahlaa.

 

Arktikum kylpee kirkkaudessa, kuva: Jamita Lehtosaari
Arktikum kylpee kirkkaudessa, kuva: Jamita Lehtosaari

 

 

Kesäkuussa voi kävellä metsässä ja kuulla, kuinka koivunsilmut napsahtelevat auki. Puolessa kuussa leinikit ja voikukat kukkivat, ja loppukuusta keltaiset kullerot ilmestyvä rantatörmälle. Ensimmäiset saunavastat valmistetaan ja rantasauna lämpiää, kullerot kerätään kukkamaljakoihin. Kesäkuussa kerätään metsästä korvasieniä. Oi tätä kesän ihanuutta!

 

Lato Rovaniemen Saarenkylästä, kuva: Jamita Lehtosaari

 

Heinäkuussa siniset kellokukat avautuvat ja metsästä poimitaan ensimmäiset mustikat.    

Elokuu on horsman kukinnan aikaa. Puolukkametsissä ja hillasoilla aherretaan, kerätään tatteja ja rouskuja. Loppukuusta valmistuvat ensimmäiset Lapin puikulaperunat. Tien pientareita koristaa koiranputki kuin hentona pitsikuviona.

Syyskuu on ruskan loistoa. Silloin tunturissa voi tuulettaa, nauttia raikkaasta säästä ja punaisena hehkuvista tunturin rinteistä. 

 

kuva: Markku Välitalo, Lapin materiaalipankki

 

Lokakuussa joen päälle tulee ohut jääriite. Vesipisarat jäätyvät vaivaiskoivujen oksille ja loistavat sieltä kuin tuhannet timantit.

Marraskuussa nautitaan ensilumesta, kuutamoöistä, revontulista, paukkupakkasista ja lumen tuomasta riemusta. Revontulia katsellessa voi kävellä villasukissa pihapiirissä ja kuunnella ja tuntea lumen narskuvan jalkojen alla. Marraskuussa voi nauttia myös yöhiihdosta kuutamon valon loisteessa.

 

Joen rantaa Rovaniemellä, kuva: Jamita Lehtosaari

 

Joulukuu on Lapissa joulupukin odottelua, joulun koristelua, tonttuja, lumilinnoja ja taika-aikaa. Avantoon voi pulahtaa. Joulukuussa on ihana harrastaa taivaankatselua. Taivas voi olla oranssi, keltainen, roosan punainen tai täynnä revontulten loimua. Taivaalla loistaa iso tai  pieni kuu, voi nähdä tähtitaivaan eikä pilkahdustakaan auringosta.

 

kuva: Marko Junttila, Lapin materiaalipankki

 

Voisiko sinusta valo ja valokuvamatkailu olla Lapin ympärivuotisuuden vetonaula? Saataisiinko sillä kilpailuetua Lapille, Suomelle, matkailukeskuksille ja -yrityksille?

 

PS: Jos kilpailuetu ja sen parantaminen kiinnostaa sinua, kirjaudu kuukausikirjelistalleni! Saat liittymislahjana KilpailuEtu-testerin, jonka avulla voit kartoittaa yrityksesi laatu- , innovaatio- ja strategiakunnon. Lisäksi saat pääsyn maksuttomaan KilpailuEtu-materiaalipankkiin ja joka kuukausi uuden tärpin&työkalun kehittämisen avuksi.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

KIRJAUDU TÄSTÄ!

Joko muuten olet tutustunut sivuuni

MATKAILUYRITYKSILLE

tärppiterveisin

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

 

 

 

 

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Matkailu on Suomessa jo kansainvälistä vientitoimintaa. Lomamatkailussa Lappi on Suomen ykkönen, sillä jo noin joka toinen yöpyjä tulee muualta kuin Suomesta.

Vaikka matkailu on vientiä siinä mielessä,että tulot tuloutuvat ulkomailta, ei sitä ole vielä kelpuutettu tilastokeskuksen luokitteluihin  vientitoimialaksi. Kuitenkin Lapin kokonaisvienti on 4 miljardia, johon päälle lasketaan miljardin arvoinen matkailuliiketoiminta.

 

Kasvukipuja

Kasvu on kovaa. Niin kovaa, että näyttää siltä, että matkailuliiketoiminnan arvo olisi nelinkertaistettavissa.

Näin tapahtui Lapin maakunnan kokoiselle pohjoiselle  saarivaltiolle Islannille. Islanti teki hurjan nousun yhdeksi matkailun TOP kohteista, ja nyt tuo hieman yli 300 000 asukkaan saari palvelee vuosittain 1,8 miljoona matkailijaa.

Kasvu tuo myös lieveilmiöitä ja ongelmia, jos niihin ei ole varauduttu ennalta.

Islannissa on törmätty mm.näihin ongelmiin:

  • Turistit lentävät Reykjavikiin ja odottavat löytävänsä walk-in majoitusta paikan päältä. Hämmästys onkin suuri, kun kaikki majoituspaikat ovat täynnä eikä kukkarolle sopivaa yösijaa löydy. Niinpä matkailijat majoittuvat ensihätään yleisiin tiloihin: katoksiin ja porttikongeihin
  • Alueen koskematonta luontoa ei osata varoa. Maastoautolla kurvataan off-road teille, ja teltta nuijitaan nummeen, joka on suojeltua maaperää. Ei ymmärretä, että turmeltu maaperä tarvitsee Islannin leveysasteilla kymmeniä vuosia kasvaakseen takaisin umpeen.
  • Lammas saatetaan teurastaa leirinuotiolle barbequeherkuksi – syynä verenhimon sijaan tietämättömyys ja kulttuurierot
  • Alueen retkeilyreitit on suunnitteltu  tuhansien – ei satojen tuhansien – tallottavaksi. Reitit eivät kestä suurta kulutusta ja rapautuvat huonoon kuntoon tai jopa käyttökelvottomiksi.
  • Matkailijat valittavat Reykjavikin turisti-infoihin siitä etteivät näe missään ketään paikallisia: kaupunkilaiset vuokraavat kotinsa Airbnb:n tai muun palvelutarjoajan kautta ja toiminta on saanut valtaisat mittasuhteet keskustassa. Reykjavikin keskustassa asuukin aika ajoin pääsin turisteja.

 

Jos tulevassa Lapin matkailustrategiassa valitaan kasvustrategia, tulee huolehtia määrän lisäksi laadusta, ja varautua kovan kasvun tuomiin kasvukipuihin.

 

kuva: Lapin Materiaalipankki / Terhi Tuovinen

Lappiin kestävä matkailun ekosysteemi

Lapissa halutaan varautua tulevaan kasvuun luomalla kestävä matkailun ekosysteemi. Lapin halutaan  edelleenkin olevan

  • elinvoimainen
  • kansainvälinen
  • saavutettava ja
  • ympärivuotinen matkailukohde.

Elinvoima on jo hyvässä nosteessa, kun Lappiin matkailutyöpaikkojen perässä muuttaa uusia asukkaita ja syntyy uusia yrityksiä.  Kansainvälisyys on vahvassa kasvussa.

Saavutettavuus on parantunut viimein, mutta tekemistä riittää vielä Lapin sisäisessä saavutettavuudessa. Lapissa on parhaillaan satakertainen määrä turisteja suhteessa alueen asukkaisiin. Sisäinen kuljetuslogistiikka kuten bussilinjat on suunniteltu palvelemaan alueen väestöä.

 

Matkailijoiden  tarpeet siirtyä Lapin sisällä destinaatiosta toiseen asettavat uudenlaisia vaatimuksia. Reititys, liikenteen suunnittelu ja varausjärjestelmien digitalisointi nousevat avainasemaan.

 

Ympärivuotisuus on ollut haaste Lapin matkailulle pitkään. On hyvä muistaa, että Lapin matkailun menestystarina alkoi  aikanaan kesästä. Kesä oli talvea paljon vahvempi.

Talven nousu lähti nousukiitoon, kun Lappia alettiin tuotteistaa incentive-matkailijoille toden teolla 1980- ja 1990-luvuilla. Kansainvälisten yritysten palkkiomatkalaisille järjestettiin moottorikelkkasafareita ja muita huvituksia. Ohjelmapalveluyritykset tuotteistivat Lapin luontoa aktiviteetit edellä. Joulupukin tarina alkoi myös kasvaa.

Koululaisten hiihtolomat ovat niinikään useina vuosikymmeninä olleet uskollisia kysyntäpiikkejä etenkin silloin kun etelä-ja keski-suomalaiset ovat lomailleet. Nyt talven eksotiikan, aktiviteetit, joulupukin ja revontulet ovat löytäneet matkailijat ympäri maailmaa.

 

Lapin suurimmat kasvumarkkinat löytyvät Kiinasta, Singaporesta ja Yhdysvalloista sekä Australiasta.

 

Sesonkien uudelleen ajattelu

Lapin jokasyksyisessä matkailuparlamentissa kyseenalaistettiin parissakin puheenvuorossa kesän ja talven vastakkaisasettelu. Entä jos pidennetäänkin yöttömän yön kesää molemmista päistä? Myydään pimenevää syys-ja lokakuuta revontulimatkailjoille ja valossa kylpevää toukokuuta yöseikkailijoille.

Lapissa on kahdeksan erilaista vuodenaikaa – jos jokainen niistä osataan teemoittaa oikein, tarjolla on kahdeksan erilaista sesonkia.

Lapissa valo käyttäytyy eri tavoin eri vuodenaikoina. Kaamos taittuu siniseksi hetkeksi vuoden alussa, kunnes antaa periksi maalis-ja huhtikuun timanttihangille. Valoa tarjotaan jo syyksi tuotantoyhtiöille tulla kuvaamaan Lappiin.

 

Voisimmeko viedä palvelutarjonnan valon varjolla vielä pidemmälle? Voisimmeko tuotteistaa valon, sen kahdeksan vuodenajan eri sävyt ja ulottuvuudet?

 

kuva: Lapin Materiaalipankki / Anna Muotka

Lappi on suurten mahdollisuuksien äärellä. Lapin matkailutoimijat ovat ammattitaitoista väkeä, ja osaavat varmasti hoitaa homman kotiin.

Lapin Matkailuparlamentti pui elinkeinon tilaa ja päivänpolttamia asioita joka vuosi. Tämän vuoden 2017 syyskuun parlamentin  alustukset ja esitykset pääset lukemaan tästä.

Vapaasti käytettävää yliopistotason tutkimustietoa tiivistelmineen tästä linkistä.

Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki / Markus Kiili

PS Kiinnostaako yrityksen KilpailuEdun parantaminen? Lataa hyödyksesi maksuton KilpailuEtu testeri ja hyödy kuukausittaista Tärpeistä ja Työkaluista!

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Joko muuten olet tutustunut sivuuni

MATKAILUYRITYKSILLE

Parhain terveisin

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja, tietokirjailija