Lappi 2030 – matkailijan kestävä keidas vai ilmastopakolaisen paratiisi?

kuva:Lapin Materiaalipankki

Kestävä kehitys, erityisesti ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, ovat esillä enemmän kuin koskaan.  Lämpötilan nousun vaikutus on suurin maailman napojen tuntumassa, myös arktisilla alueilla ja Suomen Lapissa. Minne suuntaavat matkailijoiden jalanjäljet tulevaisuudessa – ja miten suureksi tai pieneksi kasvaa Suomen matkailualueiden hiilijalanjälki? Miten voimme aloittaa sen pienentämisen heti?

 

Lapin matkailun kasvuennusteet yltävät vuoteen 2026 mennessä jopa 10 miljoonaan matkailijaan. Kasvu olisi eksponentiaalista. Entä jos tulijat eivät olekaan matkailijoita vaan ilmastopakolaisia?

Lokakuisena maanantaina Rovaniemellä (ja etäyhteyksien päässä) seminaariväki pohti kestävää kehitystä  Visit Finlandin järjestämässä Arktinen kestävä matkailudestinaatio -seminaarissa. Juuri kun seminaarissa pariin otteeseen muistutettiin, ettei kestävyys ole pelkkää ympäristöstä huolehtimista, julkistettiin ilmastoraportti.

Tuoretta IPCC:n raporttia on tituleerattu maailman ilmastoraamatuksi. Se on tämän hetken kattavin tietellinen kartoitus ilmastonmuutoksesta, raportissa viitataan noin 6000 eri tutkimukseen. Sitä on ollut laatimassa liki satapäinen tutkijajoukko neljästäkymmenestä eri maasta.

Pahimmat skenaariot povaavat koralliriuttojen tuhoutumista ja sitä kautta kalakantojen heikkenemistä.  Lämpenemisestä aiheutuva merenpintojen nousu tuhoaisi asuinalueita ja pilaisi pohjavesiä. Jotta muuttoaalloilta, sään ääri-ilmöiden yleistymiseltä, kansainvaelluksilta ja veden ja ruoan vuoksi sotimiselta vältyttäisiin, täytyy maailman olla päästötön vuonna 2050.

 

Ilmastonmuutos vaatii nopeita muutoksia
Nopeita muutoksia tarvitaan sekä tuotannossa että kulutuksessa

 

Lapissa ilmastonmuutos näkynee sateisina alkutalven kuukausina ja porojen laiduntamisen häiriintymisenä ja ruoansaannin vaikeutumisena. Lumipeitepäivät vähenevät radikaalisti. Monet nyt lappilaisille rakkaat ulkoilumuodot ja myös turisteille kaupatut lajit kuten hiihto joen jäällä vaarantuu, jos jäät jäävätkin liian ohuiksi tai niitä ei muodostu laisinkaan. Joulukuu – tuo meidän winter wonderland – voi olla tulevaisuudessa yhtä tummaa ja tuhruista lokakuuta.

Armaggedon!

Minne matkaavat ilmastopakolaiset, kun Lappi on onnistunut brändäämään arktisen alueen auvoiseksi onnen kehdoksi, jossa on tilaa hengittää, kuunnella linnunlaulua ja nauttia vuodenaikojen vaihtelusta ja viileistä kesistä?

Mahtuuko samaan tulevaisuuskuvaan Eurooppaan ja Skandinaviaan liihottelevat ekoluksusmatkailijat ja luomuhedonistit sekä veden ja ruoan puutetta pakoon ryntäävät sadat miljoonat päiväntasaajan kehitysalueiden kansalaiset?

Ilmastopakolaisuus riskinä
Ilmastonmuutos vähentää elintilaa ja ilmastopakolaiset lähtevät liikkeelle

 

Raporttia lukiessa ja infograafeja tulkitessa tulee väistämättä mieleen: ehkäpä meidän kannattaisi painottaa toimenpiteet ympäristöasioihin – hiilijalanjäljen pienentämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen – kun puhutaan kestävän kehityksen toimenpiteistä.

Ja nopeasti, kiitos.

 

Mitä kaikkea on kestävä kehitys?

 

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa.

– YK:n Ympäristön ja kehityksen maailman komissio 1987

 

Visit Finland on tuottanut suomalaisille matkailuyrityksille kestävän kehityksen työkalustoa.

Lapin Liiton Satu Luiro esitteli  seminaarissa arktisen matkailun kymmenen periaatetta (Ten principles for Arctic Tourism by WWF Arctic).  Ympäristö, turvallisuus ja sosiokulttuurisesti kestävä kehitys löytyvät tästä kriteeristöstä.

Vieläkin kattavampi listaus on UNWTO:lla – se on vastaus kysymykseen, mitä kestävä kehitys on globaalisti. Kohtia on 17.

UNWTO globaalit kestävän kehityksen tavoitteet
UNWTO globaalit kestävän kehityksen tavoitteet

 

Maailman pelastamiseen kestävästi tarvitaan siis sen seitsemäntoista asiaa. Hyviä kaikki, ei siinä mitään, mutta jos meillä on aikaa vähän ja mahdollisuuksia vielä vähemmän, mitä jos tartumme niihin asioihin, joille voimme tehdä jotain? Tyyliin heti.

Itse aloitin kestävämmän elämän seminaarin jälkimainingeissa kaupan päivittäiskosmetiikka-ja pesuainehyllyjen äärellä. Meni muuten muutama vanha merkki vaihtoon. Pari euroa kalliimmat purnukat tuntuivat ilmastopesun jälkeen kuitenkin paremmalta, olivathan eko, ökö, sustainable, green, nature ja mitä kaikkea.

 

Yritysten ja matkailukeskittymien ympäristötyö entistä välttämättömämpää

 

Matkailukeskuksissa ja -yrityksissä on Suomessa toki jo tehty konkreettisia tekoja vähähiilisyyden edistämiseksi.  Monesta ympäristöteosta on kuitenkin tullut jo normi. Ohjeteksti hotellissa pyyhkeiden pesukertojen harventamiseksi ei enää ole ekoteko – se on normaalia toimintaa. Ympäristötoiminnan kriteerit ulottuvat pienistä kosmeettisista ja viestinnällisistä teoista syvemmälle yrityksen johtamisjärjestelmiin ja tuotetarjontaan.

Myyjät, matkailussa kansainväliset matkanjärjestäjät, osaavat jo penätä kestäviä ja ympäristöystävällisiä matkailupalveluja. Ja niiden ostajien määrä on kasvussa.

Seminaarissa Tim Williamson kertoi Responsible Travelin edellyttävän yrityksiltä todenteita kestävästä toiminnasta yhtiön oman kriteeristön mukaisesti.  Kriteerit ovat sen verran tiukat, että kokelaita myös hylätään jatkuvasti.

Williamson huomautti, että vaikka Suomi on TOP 10 suosituimman destinaation joukossa, myynti saataisiin vielä nousemaan, jos  Suomella tarjolla enemmän vastuullisia ja hiilineutraaleja tuotteita.

Äkkivilkaisulla Suomen tarjonta  Responsible Travelin sivuilla painottuu talveen. Muutamia lumettoman ajan kuviakin jo kuitenkin löytyy, ja videossakin kesä vilahtaa. Tiedämme, että Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään.  Sesonkien jatkaminen on välttämätöntä kestävän kasvun turvaamiseksi. Olemmeko todellakin tuotteistaneet vähähiiliset resurssimme täydellä teholla? Kuten sen maailmankuulun maailman puhtaimman ilman – ja ne tuhannet puhtaat purot, järvet ja joet? Ja sen valon – yöttömän yön hiljaisen vaelluksen tunturin laelle hengähtämään ja hengittämään?

Matkailualalla tuotteistamisessa tarvitsemme nyt päähämme hiilijalanjälki-silmälasit.
Kun suunnittelemme uusia tuotteita, teemmekö niitä kuten ennenkin
vai
ideoimmeko tavoitteellisesti hiilineutraaleja palveluja?
kuva: Lapin materiaalipankki
Maailman puhtainta ilmaa kesäyönä Kilpisjärvellä – kuva: Lapin materiaalipankki

Okay so You have cleanest air – I aspose water as well?

– Tim Williamson, Responsible Travel

 

Williamson ei ollut kuullut ennen Rovaniemen seminaaria, että Suomessa on maailman puhtain ilma. Puhtain vesi tuli oletuksena.

 

 

Ympäristötyö on yritykselle investointi joka tuo säästöjä

 

Ruka ja Pyhä ovat aloittaneet  järjestelmällisen ympäristötyönsä vuonna 2008 – tällöin alueilla oli käynnissä Green DQN ohjelmat, jolloin yrityksiin ja keskuksiin tehtiin ensimmäiset hiilijalanjälkimittaukset. Tavoitteeksi konserni naulasi hiilineutraalit hiihtokeskukset vuonna 2020.

Osana keskuksen kehittämistä on myös ollut kestävän matkailun Master Plan: keskuksen kehittäminen ja rakentaminen niin, että palvelut ovat saavutettavissa mahdollisimman paljon jalan.

 

Ei ympäristötyö ole kallista. Monilla on siitä ihan väärä käsitys. Päinvastoin, ympäristötyöllä säästetään mahdollisimman paljon, sillä kulut pienenee ja päästään eroon hiilipäästöistä.

-Jusu Toivonen, Ruka&Pyhä Ski Resorts

 

Jusu Toivonen mainitsi myös, että hiihtokeskuksilla on ostaltaan myös moraalinen vastuu ilmastonmuutoksesta.  Lumetus ja koneiden tarve hiihtoelämyksen tuottamisessa ovat omiaan nostamaan matkailukeskuksen hiilijalanjälkeä.

Enää ei voida puhua ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä, vaan hillitsemisestä sekä siihen sopeutumisesta. Hiihtokeskuksissa tämä tarkoittaa lumipeitteisen ajan vähenemistä ja tarvetta tuotteistaa kesä ja muu lumeton aika. Hiihtokeskuksista tulee elämyskeskuksia.

Rukakeskus Oy on mukana Blue Action -hankkeessa 2016- 2021. Hanke kehittää menetelmiä ennustaa säätä pitkällä aikavälillä sekä muotoilee ilmastopalveluja pohjoissuomalaista talvimatkailua varten. Uudenlaiset ennustavat ilmastopalvelut antaisivat työkaluja hiihtokeskuksille niiden oman palvelumuotoilun ja uudistamisen tueksi.

 

Sertifikaatti auttaa ympäristötyössä

 

Lappi haluaa profiloitua arktisen alueen kestävän ja vastuullisen matkailun edelläkävijänä. Suuret tavoitteet eivät toteudu ilman käytännön tekemistä. Kestävän matkailun edelläkävijästä voidaan puhua vasta, kun asiat ovat kunnossa yritystasolla. Yksi tehokas tapa käynnistää, ylläpitää, kehittää ja mitata omaa ympäristötyötä on ottaa työkaluksi sertifikaatti.

Ja niitähän riittää.

Nina Vesterinen FCG:stä  esitteli tuoreen selvityksen, jonka mukaan sertifiointi on tuonut hyötyjä yrityksille. Tässä järjestyksessä kolmen kärki :

  • myönteinen yrityskuva
  • lisää toiminnan uskottavuutta
  • viestii yrityksemme arvoista

Matkailuyritykset kokevat kuitenkin tuskaa sertifikaattiviidakossa. Koetaan, että tarjonta on hajanaista, eikä sertifikaateista käy ilmi, mikä käy juuri meidän yritykselle. Myös hyödyt näyttäytyvät epäselvinä.

Jos johdat yritystä, joka toimii kansainvälisillä markkinoilla, kannattaa harkita kansainvälistä, alallanne ja markkinoillanne jo tunnettua sertifikaattia. Toiseksi: pyyhi toki sumeus silmistäsi, sillä hyödyt tulevat kyllä – ne tuloutuvat euromääräisinä säästöinä sekä kilpailuetuna paremman maineen kautta. Puhumattakaan hyvästä mielestä, jonka saa osallistumalla ilmastotalkoisiin. Mutta ensin pitää kääriä omat hihat.

 

Edelläkävijät pohtivat tapaamisessaan kestävän toiminnan keinoja ja parempaa vastuullisuusviestintää

 

Partner Edelläkävijät on vapaamuotoinen verkosto, missiona on edistää ja levittää edelläkävijyytta avoimesti Suomessa. Verkosto kokoontui Vanajanlinnassa muutama päivä ennen ilmastoraportin julkistamista teemalla Kestävä matkailu.

Verkoston yrityksistä Hullu Poro Oy on saanyt ryhtiä omaan vastuullisuustyöhönsä ISO 14001 – ympäristösertifikaatin ohjaamana.

 

Asetimme ympäristöohjelmaamme kunnianhimoisia tavoitteita kaudelle 2016-2017: halusimme vähentää sekajätettä jopa viidenneksellä eli -20% , pääsimme kolmen prosenttiyksikön päähän tavoitteestamme. Energian säästämisessä  tavoitteemme oli kirjattu KWH -4%, pääsimme reippaasti yli tavoitteen, tulos -9%.

Olemme edelläkävijöitä matkailualalla myös sähköautojen käytössä. Meillä on jo vuosia ollut sähköautoja henkilökunnan käyttöön, mm. huoltomiehet ja siivoojat ajavat työajonsa päästöttömästi. Olemme hankkineet useita sähkölatauspisteitä asiakkaille.  Näin vähennämme osaltamme Levin matkailukeskuksen hiilijalanjälkeä.

– Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Vanajanlinna Group on siirtynyt geoenergiaan Vanajanlinnan toimintojen osalta. Kumppaniksi he ovat valinneet Advenin, jonka visiona on olla Edelläkävijä energiayhtiöiden joukossa.

Halusin, että geoenergiaan siirryttäessä säästöt alkavat päivästä yksi. Moni tarjoaja tippui tässä vaiheessa pois. Advenin kanssa päästiin maaliin.

– Pekka Vihma, yrittäjä, Vanajanlinna Group

 

Edelläkävijöiden kolme työpajaryhmää paiski päivän töitä case Vanajanlinnan vastuullisen viestinnän teeman ohjaamana. Alla muutama vinkki vapaasti hyödynnettäväksi, olkaa hyvä!

Partner Edelläkävijät
Partner Edelläkävijät  – missiona edelläkävijyys

 

Viisi vinkkiä vastuulliseen toimintaan ja tiedottamiseen

VINKKI 1 – asetu asiakkaan asemaan

Tarinapolku eli Asiakkaan polku: käy läpi asiakkaan polku askel askeleelta, ja katso asiakkaan silmin: miten kestävyyteen liittyvät asiat näyttäytyvät? Viestitäänkö niistä johdonmukaisesti jokaisessa asiakkaan kokemuspisteessä? Esimerkiksi: miten vastuullisuusviestintä näyttäytyy varausvahvistuksessa – entä vastaanotossa tai muussa toiminnan aloituksessa?

Jos tila on fyysinen, kävele se läpi ja tee havaintoja!

VINKKI 2 – kerro rohkeasti mitä olette jo tehneet

Tuo esille sitä, mitä on jo nyt! Tsekkaa yritysen verkkosivut: onko siellä omaa kohtaa Vastuullisuudelle? Muista viestä vastuullisista teoistanne somekanavissa. Muista, että pieni on kaunista. Arjen ekoteot ovat arvossaan. Käytä omaa #vastuullisuus#!

VINKKI 3 – motivoi asiakasta osallistumaan

Kun asiakas on merkittävässä roolissa omalla käyttäytymisellään esimerkiksi päästöjen tai kulutuksen suhteen – tee suunnitelma, miten motivoit asiakasta. Kerro, mitä hyvää teette niillä säästöillä joita saavutatte. Voitko palkita asiakasta vastuullisuudesta? Tee toisin kuin muut ja erotu.

VINKKI 4 – someta, jaa ja näy #

Hyödynnä vaikuttajamarkkinointia – tunnetko alueelta vaikuttajan, jonka voisit valjastaa vastuullisuusviestintään kumppaniksesi? Tai rakenna asiakkalle somekuvauspaikkoja, josta käy ilmi tekemänne vastuulliset teot, joko kuvauspaikan vuoksi tai käytettyjen omien #vastuullisuus# :ien avulla!

VINKKI 5 – tuotteista hiilineutraaleja ja vähähiilisiä palveluja

Tee oikeasti vastuullisia tuotteita. Pienennä hiilijalanjälkeä. Kehitä asiakkaalle vähähiilisempi vaihtoehto  tai anna hänelle kompensaatiomahdollisuus – asiakas tekee lopulta oman valintansa itse.

 

Ilmastotalkoot ovat alkaneet. Pidetään haaveestamme kiinni, ja rakennetaan kauniita keitaita Suomeen, paikallisille ja matkailijoille. Toimitaan niin, että pienennämme hiilijalanjälkeämme ja osaamme elää kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti:

 

Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa.

 

Oletko muuten jo lukenut nämä artikkelit?

Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Valokuvamatkailusta Lapin ympärivuotinen vetonaula

 

PS: Haluatko kirjautua Tärppejä & Työkaluja – kuukausikirjeen tilaajaksi? Johtamisen työkaluja suoraan sähköpostiisi. Tulossa vinkkejä myös ympäristötyöhän. KLIKKAA ITSESI MUKAAN!

 

terveisin

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

www.aklukkarila.com

www.akkustannus.com

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

kuva Inka Hyvönen Lapin Materiaalipankki
Kansainvälinen matkailu kasvaa Suomessa erityisesti Lapissa ja pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla matkailu painottuu kesään, Lapissa talveen. Miten Lapin ja pääkaupunkiseudun voimien yhdistäminen voisi palvella tulevaisuudessa matkailun kasvua ja sesonkien tasoittumista?  Tätä pohdittiin heinäkuussa 2018 Suomi Areenalla, House of Lapland  halusi avata keskustelun ja järjesti matkailualan vaikuttajatapaamisen.

 

Lapin matkailun kasvuennusteista maltillisempi pohjautuu Lapin matkailun pitkän aikavälin trendiin. Hurjempi skenaario pohjautuu vuoden 2016 kasvuun sekä Islannin keskimääräiseen kasvuun viimeisin 10 vuoden aikana (huom: skenaariossa 10 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä)

 

kasvuennuste Lapin matkailu

Kasvuennusteiden kaksi skenaariota. Ylempi pohjatuu osin Islannin toteutuneisiin kasvulukuihin. kuva: Lapin materiaalipankki

Katso lisää infograafeja ja tietopaketteja TÄSTÄ

 

Islannin matkailun kasvu on ollut hurjaa. Vuodesta 2010 kasvu on 266%. Vaikka Islanti on kylmä ja kaukana, on matkailu silti jo 39% maan viennin kokonaisarvosta.

On puhuttu jopa Islannin ihmeestä.

”Matkailussa ei ole ihmeitä! On vain vetovoimaa”

– Pekka Mäkinen, Icelandair:in Suomen maajohtaja.

 

Mäkinen löysi syitä Islannin kasvulle ketterästä toimintatavasta. Islannissa tapa toimia on vahvasti operatiivinen, yrityslähtöinen ja reagoiva. Suomessa on edelleen vahvana strateginen ja suunnitelmallinen toimintatapa. Islannissa julkinen puoli tukee matkailubisnestä, mutta ei vedä sitä. Islannilla on myös oma matkailuministeri, jonka tehtävänä on tukea ja edistää maan matkailutoimintaa.

Islannissa yksi vetonauloista on Blue Lagoon  – ulkoilmakylpylä, jonka alkuinvestoinnista lentoyhtiö Icelandair kustansi 30%. Yhtiö sitoutui myös markkinoimaan kohdetta.

Matkailuponnistelut ovat tuottaneet tulosta, turisteja lentää Islantiin jatkuvalla syötöllä. Hotellit eivät enää riitä majoittamaan kaikkia, ja Reykjavikissa onkin tarjolla jo viitisentuhatta Airbnb- asuntoa.

Tulevaisuuden strategioissa Islanti tähyää merelle – saapuvatko tulevaisuuden asiakkaat sieltä?

 

Tulevaisuuden vetovoimatekijä – matkailun vihreä kulta

Kristiina Helenius Nordic West Office:sta haastoi osallistujia kysymällä, miten Suomen matkailu voi hyötyä tulevaisuuden talouden menestys- ja kysyntätrendeistä? Näköpiirissä on Heleniuksen mukaan  metsäteollisuuden tulovaikutusten arvon merkittävä globaali kasvu.  Miten metsäteollisuuden kasvu voidaan kääntää hyödyksi matkailussa? Kuten tiedämme, kysyntä on jo kasvussa seuraavilla sektoreilla:

  • luomukosmetiikka
  • lähiruoka
  • paikallinen ravinto
  • terveysturismi
  • puurakentaminen

 

puurakentamista
Puurakentaminen on mahdollisuus matkailulle. Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

 

Helenius listaa Suomen vetovoimatekijöiksi laajemmin muutaman asian, joiden merkitys nousee mitä hullummaksi ja globaalimmaksi maailma menee. Samaan aikaan ihmiset etsivät merkitystä elämälleen, eivätkä matkoillaankaan tyydy enää pelkän turistin rooliin . Sen sijaan halutaan löytää oma matkailuidentiteetti. Elämäntapakokeilijoita Suomessa voisi vetää useampiakin asia:

  • ei ihmisvirtoja
  • kieli, jota ei osata
  • Euroopan viimeinen bussipysäkki
  • etätyön mahdolliuudet; digitaalinen ja muu infra toimii
  • puhtaus, turvallisuus

 

 

Tuhansien Suomi-brändien kakofonia hämmentää kansainvälistä ostajaa

 

Kuinka monta pääbrändiä Suomessa pitäisi olla? Tuhansien brändien kakofonia hämmentää kansainvälistä matkailuostajaa, etenkin jos myyntitapahtumissa saman ostajan luona käy peräjälkeen Suomesta edustajia milloin minkäkin maakuntabrändin asialla.

Entä matkailija? Mitkä brändimielikuvat hänen mielessään ovat vahvimmilla?

 

Meillä oli ulkomaalaisia vieraita ja veimme heidät viikonlopuksi mökkeilemään eteläiseen Suomeen.  He olivat haltioissaan. Lähtiessämme pois he kysyivät: ”Oliko tämä nyt se Lappi?”

– Kristiina Helenius, Nordic West Office

 

Tilaisuudessa brändeistä vahvimmiksi nostettiin Lappi ja Helsinki. Viestinnässä tulisi sopia yhteiset päänostot ja strategia. Matkailijat täytyy houkutella kirkkaiden brändien avulla ensin alueelle – sen jälkeen voidaan asiakkaita ja hyötyjä jakaa laajemmin.

Tilaisuudessa penättiin useammassakin puheenvuorossa Suomen matkailun viestinnän punaista lankaa.

Visit Finland markkinoi Suomea äärimmäisyyksien maana ja alueellisesti  Suomi on jaettu neljään strategisesti profiloituun alueeseen:

  1. Helsinki
  2. Lappi
  3. Järvi-Suomi ja
  4. rannikko- ja saaristoalueet.

Tarjonta on teemoitettu. Tämän kautta tavoitellaan tuotteisiin elämyksellistä sisältöä ja ohjataan matkailijaa kiinnostuksen mukaisiin aktiviteetteihin.

Visit Finland (www.visitfinland.fi) tarjoaa kulttuurimatkailutoimijoille teemakohtaista tukea Culture Finland-ohjelman kautta. Muita kehitettäviä teemoja ovat kesäaktiviteetit ja ruokamatkailu. Matkailu 4.0 -ohjelman projektien kautta edistetään täysin uusia, kasvupotentiaalia omaavia niche-teemoja, kuten koulutuksellista matkailua, urheilumatkailuaterveysmatkailua ja luksusmatkailua.

Tästä huolimatta – tai juuri siksi – tilaisuudessa useampikin penäsi:

 

”Mitkä ovat Suomen matkailun pääviestit?”

 

 

 

Lapin arktinen kesä esittelyssä kansainvälisillä matkailumarkkinoilla

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen kertoi, että Lapin tavoitteena on saada kesä näppeihin. Laatu, ympärivuotisuus ja työvoiman saatavuus ovat kriittisiä menestystekijöitä.  Kärkkäisen mukaan pääkaupunkiseudun ja Lapin tiiviimpi yhteistyö, merkittävät majakkateot ja ulostulot yhdessä toisivat mahdollisuuksia entistä parempaan Suomi- näkyvyyteen kansainvälisillä markkinoilla.

Lappiin on investoitu valtavasti. Kapasiteettia löytyy joka segmentille luksusasiakkaita myöten. Talvi ei ole ongelma mutta kesällä on liikaa tilaa.

 

”Meillä on kesäteatterisomisteet valmiina. Nyt voitaisiin aloittaa lipunmyynti”

–  Sanna Kärkkäinen, Visit Rovaniemi

 

Joulupukin maja
Pukin maja Levillä, kuva: Lapin materiaalipankki

 

Yleisesti tilaisuudessa peräänkuulutettiin isompaa ajattelua ja rohkeampia valintoja markkinoinnin teemoihin ja sisältöihin: kampanjoiden aika meni jo.

Suomen matkailunäkyvyyden tehostamiseksi Lapin ja pääkaupunkiseudun yhteistyön mahdollisuudet nostettiin tilaisuudessa tapetille. Yhteistyöhalua tuntui olevan.

Suomi on saanut elokuvakomission pitkäjänteisen työn tuloksena kannustinjärjestelmän av-tuotannoille useiden muiden maiden tapaan. Pääkaupunkiseudulla kuvataan valtaosa tuotannoista – voisiko yhteistyö Lapin kanssa antaa lisäarvoa? Lapissa on ympärivuoden tarjolla valo, jota ei eteläisemmästä Suomesta löydy.

Lapin kesän ja Helsingin talven myynnin kehittäminen yhteistyössä tarvitsee uudentyyppistä strategiaa ja yhteistyötä. Tarvitaan myös muiden alueiden ymmärrystä siitä, että brändikakofonialla ei ehkä saavuteta saman mittakaavan hyötyjä kuin kirkkaalla viestillä,  jolla asiakkuudet saadaan ensin Suomeen ja sitten alueille. Ymmärrettävästikin tässä on omat haasteensa.

Maakunnalliset brändit ovat oleellisen tärkeitä kotimaan matkailun kehittämiseksi ja matkailijoiden houkuttelemiseksi valita oma kotimaa etelän rantojen sijaan. Ehkä kv-asiakas kuitenkin tarttuisi paremmin kirkkaampaan brändihaaviin?

Enää jäi jäljelle yksi kysymys:

Mikä on se tapa jolla tämä tehdään?

 

Anne Lukkarila, yritysvalmentaja ja tietokirjailija

PS:  Haluatko saada 

  • tiedon viimeisimmistä bloggauksistani
  • hyödyllisen tärpin ja työkalun paremman johtamisen tueksi

maksutta kerran kuussa sähköpostiisi?

Et sitoudu mihinkään, ja voit kirjautua listalta pois millon vain. Tilaajalahjaksi saat maksuttoman Yrityksen Kilpailuetu – testerin! Tilaajana saat myös pääsyn maksuttomaan Yrityksen KilpailuEtu – materiaalipankkiin, josta saat maksutta käyttöösi hyödyllisiä työkaluja paremman johtamisen tueksi.

Kirjaudu tästä mukaan kasvavaan joukkoon!

Lataa Kilpailuetu Testeri ja hyödy maksuttomista työkaluista!

* indicates required





 

 

Joko muuten olet lukenut tämän artikkelin?

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Matkailija edelläkävijänä alustataloudessa – digiasiakas haastaa yritysjohdon

Matkailija digiajassa
Matkailun sanotaan olevan edelläkävijä alustataloudessa. Niinpä matkailija toimii edelläkävijänä käyttäjänäkökulmasta. Tämä näkyy digitaalisilla alustoilla toimivien matkailun jakelukanava-, myynti- ja markkinointiratkaisujen räjähdysmäisenä kasvuna.
Tekoäly  tulee osaksi palvelubisnestä halusimme tai emme. Se on jo täällä. Tiedätkö sinä varmuudella avatessasi jonkun palvelutarjoajan chatin, onko sinua palvelevan etunimen takana oikeasti ihminen vai automatisoitu tekoäly, chatbot?

 

Strategia ja osaamisen johtaminen haasteiden edessä

E-bookers, AirBnB, TripAdvisor, Booking.com, Bokun  ja monet muut digitaalisesti toimivat alustat vievä toimialan myynnin verkkoon kaukaisintakin pikkukylän matkailuyritystä myöten.

Digitaalisten ympäristöjen kehittyminen luo paineita yritysten strategioille ja osaamisen johtamiselle. Lapissa kasvu matkailussa on ollut rajua. Miten nämä kasvujen kehityspolut hoidetaan hallitusti? Näitä aiheita pohditaan muun muassa #LapinDigiStep-hankkeen työpajoissa. Hankkeen tavoitteena on edistää digitalisaatiota ja tätä kautta työn tuottavuutta sekä yritysten kilpailukykyä Lapissa.

Aina oman osaamisen kehittäminen ei ole se kustannustehokkain ratkaisu. Digiosaamista voidaan ja sitä pitää kehittää omassa yrityksessä, mutta joskus se kannattaa ostaa ulkoa.

Työntekijän ikä ei ole sinällään tae digiosaamisesta, vaikka Z-sukupolven kohistaan murtavan monet meille tutut markkinoinnin ja myynnin nykyrakenteet.  Ahkerasta somenotkumisesta huolimatta nuoremmissakin ikäryhmissä on vielä noin neljännes niitä, joiden digiosaamisen tekninen taso on vajaata.

 

Jos yrittäjä rekrytoi kaksikymppisen, ei kannata olettaa tämän osaavan koodata yritykselle uuden toiminnanohjausjärjestelmän. Voi olla että tämä nuori ei osaa käyttää edes wordia.  – Vesa Kokkonen, Oxford Research

 

Kaikenkokoisten yritysten johdolla on itsellään oltava visio ja ymmärrys siitä, millainen on meidän digiosaamisen vaje ja miten se vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan kehittymiseen ja strategiaan. Ilman tätä ymmärrystä on vaarana yli-tai ali-investoinnit digitaaliseen laitteistoon, softaan ja-/tai osaamiseen. Monikanavaisuus on otettava haltuun.

Kuluttajat eivät ole enää paikassa X. Ne ovat myös paikassa D, F, B, N, M ja Ö.

 

Yli puolet USA:n 500:stä menestyvimmäistä yrityksestä vuonna 2000 on hävinnyt markkinoilta. Ne ovat niitä, joiden johto ei reagoinut digitaalisuuden haasteeseen.

Yritysjohtaja, reagoitko sinä NYT?

 

Tekoäly vai ihminen edelläkävijänä

LapinDigiStep-seminaaripäivän alustuksessa ennakoitiin tekoälyn (AI Artificial Intelligence) voimallisemman tulemisen kestävän vielä 7-8 vuotta. Tekoäly ei ole ole uusi asia: IBM:n shakkitietokone Deep Blue voitti Garri Kasparovin shakissa jo vuonna 1997. Googlen Alpha Go voitti vastustajansa haastavassa strategiapelissä vuonna 2016. Tämän ero edelliseen oli se, että Alpha Go oppi virheistään ja opetti itse itseään.

Tekoäly oppii kiihtyvällä vauhdilla eikä väsy koskaan, se voi opiskella 24/7 loputtomiin. Tekoälyllä on ihmiseen verrattuna muitakin etuja: ohjatessaan liikennevälinettä se ei nukahda rattiin tai lähde kännissä ajamaan. Tekoäly ei saa raivareita muille tiellä liikkujille tai heristele keskisormea.

Ihminen on vajavainen johtajana. Kielimuuri on tällä hetkellä todellinen ongelma joissain Lapin matkailuyrityksissä. Kokeista on pula ja ulkomailta olisi tulossa ammattitaitoista henkilökuntaa matkailukeskusten keittiöihin. Paha vaan, että kaikki keittömestarit eivät hyväksy sellaisia alaisia, jotka eivät puhu suomea. Englantikin voi olla liian kova vaatimus keittiön esimiehelle työskentelykieleksi.

 

Kokit keittiössä
Monikulttuuriset keittiöt haastavat päivittäisjohtamisen käytänteet

 

Voisiko tekoäly voi tulla avuksi monikulttuurisiin työyhteisöihin?Toivottavasti jo lähitulevaisuudessa kun mobiilisovellukset kehittyvät.

Nappi korvaan ja simultaanitulkkaus päälle: keittiömestari voi puhua suomea ja kylmäkkö persiaa, mutta silti keskustelu sujuu kiitos reaaliaikaisen tulkin joka kääntää vastapelurin puheen vastaanottajan haluamalle kielelle, puheena suoraan korvanappiin.

 

Bulvaanit iskeneet majoitusbisneksen myyntialustoille – palvelun laatu vaarantuu

Alustatalouden kirkkaimmat tähdet majoitusmyynnissä  ovat tällä hetkellä AirBnB ja Booking.com. Nämä verkkopalvelut eivät tavoita kuitenkaan koko maailmaa.  Joissain maissa pääsy länsimaisiin Internetverkkoihin on joko estetty tai ainakin osittain rajoitettu.

Tämä näkyy käytännössä mm. siinä, että kiinalaiset matkailijat käyttävät majoitusvarauksissaan bulvaaneja, toimijoita jotka pääsevät näille länsimaiselle varaussivustoille. Bulvaani tekee halutun varauksen, ottaa rahat ja goodbye.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos vuokraaja yrittää olla yhteydessä varauksen tehneeseen, hänen sähköpostinsa ja tekstiviestinsä menevät kankkulan kaivoon tai minne bulvaani ne nyt sitten ikinä on ohjannutkaan. Varsinaisia matkustajia viestit eivät koskaan tavoita. Vuokraajalla ei myöskään ole matkustajien puhelinnumeroita tai sähköpostiosoitteita, vain bulvaanin jättämät tiedot, joista ketään ei saa kiinni koskaan .

 

Tämä aiheuttaa ongelmia palvelun laadulle. Muutoin asiansa hyvin hoitava vuokraaja huomaa, ettei matkailijoita näy oikeaan aikaan tai he tulevat milloin sattuu, eivät puhu mitään yhteistä kieltä eikä heihin saa yhteyttä.

 

Tällainen toiminta vaarantaa palvelun laadun kohdemaassa. Tuotanto ei tiedä mitä myynti on luvannut. Asiakas on ostanut jotain mitä ei voida tuottaa.  Ja niin edelleen.

 

Matkailijan tyytyväisyys mitataan mobiilissa

Matkailija on yhä enemmän online. Hän etsii tietonsa verkosta, tekee varauksensa siellä, hakee tietoa kohteesta ennakkoon ja jatkaa tiedonhakua verkosta myös paikan päällä. Mobiililaite tallentaa valokuvat, selfiet ja videot matkamuistoiksi. Mukaan voisi tarttua muitakin digituotteita Diginaiset ja Villit Indiet-tyyliin. Myös asiakastyytyväisyys, arviot ja kokemukset jaetaan maailmalle digitaalisesti.

Facebook palauteaslustana
Matkailija jakaa asiakaspalautteensa verkostoilleen

 

Enää ei ole yrityksen käsissä, saako se palautetta. Matkailija päättää itse, miten ja minne hän palautteensa antaa.

 

TripAdvisor on matkailualan jättiläinen, mitä tulee tiedon hankintaan, asiakaspalautteeseen ja myyntimahdollisuuksiin. Mitään konstikkaita asiakaspalautejärjestelmiä ei tarvita TripAdvisorin lisäksi.

 

Jokaisen matkailuyrityksen täytyy olla TripAdvisorissa. Olla esillä, olla ostettavissa, olla arvioitavissa, seurata palautetta.

Jos et ole, mene.

 

Suomessa Business Finland rahoittaa tekoälyä ja alustataloutta 160 miljoonalla eurolla. Alustatalous leviää vauhdilla – Amazon on ottamassa haltuunsa Skandinavian markkinoita. Muotialan yhden nimen alle brändätyt verkkokaupat ovat yhä useammin  todellisuudessa digialustoja tuhansille ja taas tuhansille globaaleille rättikauppiaille.

Informaatiotulvan ja sähköisten viestien ylitarjonnassa valta siirtyy yrityksiltä asiakkaille. Yritysten on tehtävä yhä enemmän dataohjattuja päätöksiä ja strategisia valintoja sekä kohdennettava viestintä niiden mukaan.

Huomataanko sinun viestisi?

 

PS: Haluatko minulta joka kuukausi uutta tietoa ja maksuttomia Tärppejä&Työkaluja kehittämisen tueksi? Tervetuloa kuukausikirjeen tilaajaksi! Saat heti tilaajalahjaksi KilpailuEtu-testerin hyödyksesi. Liity mukaan kasvavaan joukkoon tästä!

 

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjaiija

AK Lukkarila – bloggaa yritysten kilpailuedun parantamisesta

AK Kustannus –bloggaa luovasta kirjoittamisesta ja luovasta kustantamisesta

Kuukauden kiva työkaveri – Case Hullu Poron henkilöstö

Hullu Porossa tehdään hyvällä meiningillä ainutlaatuisia elämyksiä

Palveluyrityksessä motivoitunut henkilöstö on  tärkeä osa toiminnassa menestymistä.  Matkailutoimiala on sesonkiluonteista, ja tämän artikkelin case-yrityksessä Levin Hullu Porossa työskentelee ympärivuotisesti 55 työntekijää – sesongissa johdettavien määrä jopa viisinkertaistuu.

 

Hotelli Hullu Poro Oy on satsannut vuosien varrella isosti johtamisjärjestelmänsä kehittämiseen. Kirjaimellisesti niin isosti, että sitkeä laadunkehittämistyö on tuottanut yritykselle matkailutoimialalla harvinaiset ISO 9001 ja ISO 14001 sertifioinnit.

Taustalla on yhden naisen unelman kasvutarina:  grillikioskista konserniksi laajentunut matkailuyritys, jonka johtamisjärjestelmät on ollut pakko laittaa uusiin puihin yrityksen kasvun myötä.

 

Kun palvelukokemus on se, mistä asiakas maksaa pehmeän vuoteen ja maittavan ruoan lisäksi, on henkilöstön palveluosaaminen bisneksen ja asiakaskokemuksen keskiössä.

Miten ajoittain viisinkertaistuvaa työntekijöiden määrää johdetaan niin, että haluttu palvelun taso ja laatu pysyy samana, ympäri vuoden?

 

Vastaus löytyy systematiikasta ja järjestelmällisestä toiminnan kehittämisestä. Laatu-ja johtamisjärjestelmät varmistavat prosessien toimivuuden. Palvelu ei kuitenkaan ole pelkkiä prosesseja. Se vaatii myös persoonaa, palvelualttiutta, vieraanvaraista asennetta ja motivaatiota tehdä parhaansa väsyneenäkin.

Työpisteen ihmissuhteet ja ilmapiiri vaikuttavat joko suoraan tai kautta rantain asiakaspalvelutilanteisiin – hyvässä ja pahassa.

 

Case Kuukauden kiva kaveri – Hullu Poron henkilöstö

 

Hullu Poro on jo muutaman  kauden ajan  järjestänyt työntekijöilleen erilaisia kilpailuja, jotka kannustavat ja motivoivat työntekijää parempiin tuloksiin ja työhyvinvointiin. Parin vuoden ajan yrityksessä on ylläpidetty Kehu ja kiitä työkaveria -kilpailua.

 

Hymy ja kiitos eivät maksa antajalleen mitään, mutta saajalle ne ovat arvokkaita lahjoja.

– Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja ja laatupäällikkö

 

Kukin työtekijä  saa halutessaan ehdottaa kuukauden kivointa työkaveria henkilöstöjohtajalle. Eniten kehuja ja ehdotuksia saanut työntekijä palkitaan kuukauden lopussa pienellä lahjalla, kuten urheiluliikkeen lahjakortilla.

Tulokset julkaistaan joka kuukausi kaikille nähtäville sekä Hullu Poro news -lehdessä kauden päätteeksi.

 

Olemme huomanneet, että tämä kilpailu on saanut henkilökunnalta paljon kehuja ja kiitosta. Samalla se on lisännyt yhteistyötä ja luonut työpisteisiin hyvän ja kannustavan ilmapiirin.

 

Löytyykö teiltä hyvä käytäntö jaettavaksi?

 

Myös eläkevuutusyhtiöt tekevät omia kampanjoitaan paremman työilmapiirin hyväksi. KKK- Kuukauden Kivoin Kaveri-konsepti kilpailee Ilmarisen 100 paremman työelämän tekoa-kilpailussa.  Hankkeen tavoitteena on tehdä työelämän hyvät käytännöt näkyviksi ja jakaa ne avoimesti kaikkien käyttöön, jotta suomalainen työelämä olisi maailman parasta.

Ilmarinen haastaa Suomi 100-juhlavuoden kampanjassaan suomalaisia yrityksiä tekemään tekoja, jotka lisäävät henkilöstön hyvinvointia ja työvireyttä, parantavat jaksamista ja luovat positiivista energiaa. Teot voivat olla vaikkapa hyväksi havaittuja käytäntöjä tai kehitysideoita.

Tekoja kerätään Ilmarisen kampanjasivustolla www.ilmarinen.fi/100tekoa.  Tekoja ja hyviä käytäntöjä nostetaan esille kuukausittain, ja vuoden lopussa parhaat teot palkitaan.

Hyvä idea on, että sivusto toimii myös juhlavuoden jälkeen kaikille avoimena paremman työelämän portaalina, josta löytyy vinkkejä työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen kaikkien asiasta kiinnostuneiden hyödynnettäväksi.

 

Mitä enemmän osallistujia, sitä enemmän ideoita jaettavaksi!

Kannan minäkin omalta osaltani korren kekoon: jos olet kiinnostunut keinoista yrityksesi tai organisaatiosi kilpailuedun parantamiseksi, lataa ilmainen KilpailuEtu testeri.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Saat minulta myös jatkossa joka kuukauden ensimmäisellä viikolla Tärpin&Työkalun ja vieläpä pääsyn maksuttomaan KilpailuEtu materiaalipankkiin. Hyödy vinkeistä heti!

Oletko muuten jo lukenut artikkelin

Resepti strategiseen rekrytointiin ja perehdytykseen

Parhain terveisin

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja, tietokirjailija