Ketterät ja kestävät polut Lappiin – matkailustrategia tienhaarassa

kestävän matkailun strategiakestävän matkailun strategia

Lapissa on käynnissä Lapin matkailustrategian päivitystyöpajat syksyllä 2018. Asialla on Lapin Liitto, jonka projektiväki kiertää Lapin keskuksia. Käsittelyssä on Lapin arktinen matkailuekosysteemi ja sen kehittämisen tahtotilan mylläys aina vuosille 2022 ja 2025 saakka. Mikä suunta valitaan?

Lapista halutaan ainutlaatuinen arktisen alueen matkailun innovaatiokeskittymä Lapin älykkään erikoistumisen ohjelman mukaisesti. Kuulostaa hienolta. Osallistuin yhteen työpajoista, Mitä työpajassa Rovaniemellä teimme ja mitkä asiat nousivat esiin?

 

 

Missä mennään Lapin matkailussa?

Suomessa matkailulla menee lujaa. Lappi ei ole yksin menestyksessään. Suomen kv-matkailun kasvu on tällä hetkellä nopeampaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Edellisen strategian mukaisesti Lappi on vuonna 2025 elinvoimainen, kansainvälinen, helposti saavutettava ja ympärivuotinen matkailukohde. Tähän on vielä matkaa, mutta paljon on myös saavutettu.

Lapin kansainvälinen matkailu on merkittävässä kasvussa. Lappi on miljardibisnes ja viidennes Lapin kokonaisviennistä tulee matkailusta. Viimeisen vuosikymmenen kehitystä mittaavat kasvuprosentit rekisteröidyissä yöpymisissä ovat kesän osalta + 9% ja talven osalta +39%. Kesä siis laahaa vielä jäljessä ja tulevaisuuden kasvu kulminoituu nyt juurikin lumettomaan aikaan.

Lapin talvimatkailijoista kv-matkailijoita on jo enemmistö, 62%. Kesää sen sijaan kannattelevat toistaiseksi suomalaiset kesämatkailijat, 69%. Talvimatkailun vuosikasvu on lisäksi 3 kertaa voimakkaampaa kuin kesän, sekä viimeisen 3 että 10 vuoden keskiarvojen mukaan.

Kestävän kasvun varmistamiseksi kaikki kulminoituu yhteen sanaan: ympärivuotisuuteen.

Kenelle kesää kehitetään?

Suomesta halutaan kestävän kehityksen mallimaa ja Lappi haluaa olla siinä edelläkävijänä. Koska kasvu tulee kesästä, kysymys kuuluukin, miten kesää halutaan kasvattaa? Kestävästi, varmaankin.

Kasvu kulminoituu saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Ketterät polut tarkoittavat myös ostopolkuja. Miten Lappi digisuoriutuu tästä kun kuluttajiksi nousevat uudet sukupolvet, diginatiivit? Ostopolun pitää olla suora ja helppo. Ylimääräiset layerit täytyy poistaa markkinointiviesinnästä. Uuden strategian peruskysymyksiä onkin : mitä ja millaisia ovat kasvatettavan kesän avainasiakkuudet?

 

Kesä ei anna armoa. Aikarauta takoo vastaan. Digitie – ikitie on alkanut.

Sanna Kärkkäinen, Visit Rovaniemi

 

#Arctic summer osana matkailustrategiaa

 

Kesän kasvattaminen ja kasvaminen edellyttää myös muutoksia. Se tulee vaikuttamaan yritysten työvoimapolitiikkaan, mutta myös asennemuutosta tarvitaan.

 

Kesä ei ole chillailukausi vaan vakavasti otettava matkailusesonki

Sanna Kärkkäinen, tj. Visit Rovaniemi

 

Aiempi Lapin kesämatkailija on katoava luonnonvara

Rami Korhonen, Lapland Hotels&Safaris

 

Lapissa on totuttu saksalaisiin bussiryhmiin ja ruskassa humppaaviin eläkeläisiin. Asiakassegmenttien kohdalla ollaan nyt suuressa murroskohdassa, kun tutut kohderyhmät katoavat ja uutta pitäisi saada tilalle.

Mitä se tarkoittaa tuotekehityksessä, että tulevaisuuden kesä-ja ruskamatkailijat ovatkin niitä millenniaaleja? Haluavatko he ketteriä ja kestäviä polkuja Lappiin, niin että samalla matkalla voi siirtyä helposti paikasta toiseen ja nähdä usempia kohteita, somettaa kuruja ja tuntureita, jakaa kokemuksiaan?

Tällä hetkellä Lapin sisäinen liikenne on tästä näkökulmasta haaste. Ja viimeistään seuraavassa strategiassa raideliikenne tulisi nostaa vahvaan rooliin. Lentoliikenteelle tullaan tarvitsemaan vaihtoehtoja nykytrendien valossa.

 

Talvella voidaan mennä kohde edellä, kesällä kilpailemme muiden kiertomatkailukohteiden kuten Norjan kanssa. Uskon useamman kohteen tuotteeseen. Kysymys kuuluu, miten liikkuminen kohteiden välillä järjestetään.

Rami Korhonen, Lapland Hotels & Safaris

 

Ketterät asiakkaan polut, ostopolut ja työpolut

Strategiatyö jatkuu ja valmista tulee ensi kevääseen mennessä. Työpajojen tuloksena Rovaniemen osalta voidaan nostaa esille ketterät polut kaikissa muodoissaan. Strategiatyössä haetaan vastauksia ja keinoja kysymyksiin, miten ketterät ja kestävät polut luodaan.

 

Miten asiakas saadaan Lappiin nopean ja helpon digitaalisen ostopolun kautta?

Miten varmistetaan laadukas ja kestävällä tavalla tuotettu asiakkaan polku destinaatioissa ja niiden välillä?

Miten varmistetaan sesonkityöntekijöiden polku Lappiin, olisiko Working Holiday yksi ratkaisu?

 

Vai tuottaako uusi strategia Lapille niin paljon uutta kansainvälistä vetovoimaa ettei meillä ole pulaa sen enempää asiakkasta kuin työntekijöistä – ympäri vuoden?

Jäämme odottelemaan innolla päivitetyn matkailustrategian valmistumista, voit kurkata aiemmat Lapin matkailustrategiat tästä.

Lisää käynnissäolevasta strategiatyöstä ja yhteystiedot tästä.

PS: joko sinulle tulee kuukausikirjeeni, joka tarjoilee tilaajilleen joka kuukausi Tärpin & Työkalun johtamisen tueksi? Kirjaudu mukaan – voit liittyä ja poistua listoilta milloin vain!

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja, tietokirjailija

AK Lukkarila

Lappi 2030 – matkailijan kestävä keidas vai ilmastopakolaisen paratiisi?

kuva:Lapin Materiaalipankki

Kestävä kehitys, erityisesti ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, ovat esillä enemmän kuin koskaan.  Lämpötilan nousun vaikutus on suurin maailman napojen tuntumassa, myös arktisilla alueilla ja Suomen Lapissa. Minne suuntaavat matkailijoiden jalanjäljet tulevaisuudessa – ja miten suureksi tai pieneksi kasvaa Suomen matkailualueiden hiilijalanjälki? Miten voimme aloittaa sen pienentämisen heti?

 

Lapin matkailun kasvuennusteet yltävät vuoteen 2026 mennessä jopa 10 miljoonaan matkailijaan. Kasvu olisi eksponentiaalista. Entä jos tulijat eivät olekaan matkailijoita vaan ilmastopakolaisia?

Lokakuisena maanantaina Rovaniemellä (ja etäyhteyksien päässä) seminaariväki pohti kestävää kehitystä  Visit Finlandin järjestämässä Arktinen kestävä matkailudestinaatio -seminaarissa. Juuri kun seminaarissa pariin otteeseen muistutettiin, ettei kestävyys ole pelkkää ympäristöstä huolehtimista, julkistettiin ilmastoraportti.

Tuoretta IPCC:n raporttia on tituleerattu maailman ilmastoraamatuksi. Se on tämän hetken kattavin tietellinen kartoitus ilmastonmuutoksesta, raportissa viitataan noin 6000 eri tutkimukseen. Sitä on ollut laatimassa liki satapäinen tutkijajoukko neljästäkymmenestä eri maasta.

Pahimmat skenaariot povaavat koralliriuttojen tuhoutumista ja sitä kautta kalakantojen heikkenemistä.  Lämpenemisestä aiheutuva merenpintojen nousu tuhoaisi asuinalueita ja pilaisi pohjavesiä. Jotta muuttoaalloilta, sään ääri-ilmöiden yleistymiseltä, kansainvaelluksilta ja veden ja ruoan vuoksi sotimiselta vältyttäisiin, täytyy maailman olla päästötön vuonna 2050.

 

Ilmastonmuutos vaatii nopeita muutoksia
Nopeita muutoksia tarvitaan sekä tuotannossa että kulutuksessa

 

Lapissa ilmastonmuutos näkynee sateisina alkutalven kuukausina ja porojen laiduntamisen häiriintymisenä ja ruoansaannin vaikeutumisena. Lumipeitepäivät vähenevät radikaalisti. Monet nyt lappilaisille rakkaat ulkoilumuodot ja myös turisteille kaupatut lajit kuten hiihto joen jäällä vaarantuu, jos jäät jäävätkin liian ohuiksi tai niitä ei muodostu laisinkaan. Joulukuu – tuo meidän winter wonderland – voi olla tulevaisuudessa yhtä tummaa ja tuhruista lokakuuta.

Armaggedon!

Minne matkaavat ilmastopakolaiset, kun Lappi on onnistunut brändäämään arktisen alueen auvoiseksi onnen kehdoksi, jossa on tilaa hengittää, kuunnella linnunlaulua ja nauttia vuodenaikojen vaihtelusta ja viileistä kesistä?

Mahtuuko samaan tulevaisuuskuvaan Eurooppaan ja Skandinaviaan liihottelevat ekoluksusmatkailijat ja luomuhedonistit sekä veden ja ruoan puutetta pakoon ryntäävät sadat miljoonat päiväntasaajan kehitysalueiden kansalaiset?

Ilmastopakolaisuus riskinä
Ilmastonmuutos vähentää elintilaa ja ilmastopakolaiset lähtevät liikkeelle

 

Raporttia lukiessa ja infograafeja tulkitessa tulee väistämättä mieleen: ehkäpä meidän kannattaisi painottaa toimenpiteet ympäristöasioihin – hiilijalanjäljen pienentämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen – kun puhutaan kestävän kehityksen toimenpiteistä.

Ja nopeasti, kiitos.

 

Mitä kaikkea on kestävä kehitys?

 

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa.

– YK:n Ympäristön ja kehityksen maailman komissio 1987

 

Visit Finland on tuottanut suomalaisille matkailuyrityksille kestävän kehityksen työkalustoa.

Lapin Liiton Satu Luiro esitteli  seminaarissa arktisen matkailun kymmenen periaatetta (Ten principles for Arctic Tourism by WWF Arctic).  Ympäristö, turvallisuus ja sosiokulttuurisesti kestävä kehitys löytyvät tästä kriteeristöstä.

Vieläkin kattavampi listaus on UNWTO:lla – se on vastaus kysymykseen, mitä kestävä kehitys on globaalisti. Kohtia on 17.

UNWTO globaalit kestävän kehityksen tavoitteet
UNWTO globaalit kestävän kehityksen tavoitteet

 

Maailman pelastamiseen kestävästi tarvitaan siis sen seitsemäntoista asiaa. Hyviä kaikki, ei siinä mitään, mutta jos meillä on aikaa vähän ja mahdollisuuksia vielä vähemmän, mitä jos tartumme niihin asioihin, joille voimme tehdä jotain? Tyyliin heti.

Itse aloitin kestävämmän elämän seminaarin jälkimainingeissa kaupan päivittäiskosmetiikka-ja pesuainehyllyjen äärellä. Meni muuten muutama vanha merkki vaihtoon. Pari euroa kalliimmat purnukat tuntuivat ilmastopesun jälkeen kuitenkin paremmalta, olivathan eko, ökö, sustainable, green, nature ja mitä kaikkea.

 

Yritysten ja matkailukeskittymien ympäristötyö entistä välttämättömämpää

 

Matkailukeskuksissa ja -yrityksissä on Suomessa toki jo tehty konkreettisia tekoja vähähiilisyyden edistämiseksi.  Monesta ympäristöteosta on kuitenkin tullut jo normi. Ohjeteksti hotellissa pyyhkeiden pesukertojen harventamiseksi ei enää ole ekoteko – se on normaalia toimintaa. Ympäristötoiminnan kriteerit ulottuvat pienistä kosmeettisista ja viestinnällisistä teoista syvemmälle yrityksen johtamisjärjestelmiin ja tuotetarjontaan.

Myyjät, matkailussa kansainväliset matkanjärjestäjät, osaavat jo penätä kestäviä ja ympäristöystävällisiä matkailupalveluja. Ja niiden ostajien määrä on kasvussa.

Seminaarissa Tim Williamson kertoi Responsible Travelin edellyttävän yrityksiltä todenteita kestävästä toiminnasta yhtiön oman kriteeristön mukaisesti.  Kriteerit ovat sen verran tiukat, että kokelaita myös hylätään jatkuvasti.

Williamson huomautti, että vaikka Suomi on TOP 10 suosituimman destinaation joukossa, myynti saataisiin vielä nousemaan, jos  Suomella tarjolla enemmän vastuullisia ja hiilineutraaleja tuotteita.

Äkkivilkaisulla Suomen tarjonta  Responsible Travelin sivuilla painottuu talveen. Muutamia lumettoman ajan kuviakin jo kuitenkin löytyy, ja videossakin kesä vilahtaa. Tiedämme, että Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään.  Sesonkien jatkaminen on välttämätöntä kestävän kasvun turvaamiseksi. Olemmeko todellakin tuotteistaneet vähähiiliset resurssimme täydellä teholla? Kuten sen maailmankuulun maailman puhtaimman ilman – ja ne tuhannet puhtaat purot, järvet ja joet? Ja sen valon – yöttömän yön hiljaisen vaelluksen tunturin laelle hengähtämään ja hengittämään?

Matkailualalla tuotteistamisessa tarvitsemme nyt päähämme hiilijalanjälki-silmälasit.
Kun suunnittelemme uusia tuotteita, teemmekö niitä kuten ennenkin
vai
ideoimmeko tavoitteellisesti hiilineutraaleja palveluja?
kuva: Lapin materiaalipankki
Maailman puhtainta ilmaa kesäyönä Kilpisjärvellä – kuva: Lapin materiaalipankki

Okay so You have cleanest air – I aspose water as well?

– Tim Williamson, Responsible Travel

 

Williamson ei ollut kuullut ennen Rovaniemen seminaaria, että Suomessa on maailman puhtain ilma. Puhtain vesi tuli oletuksena.

 

 

Ympäristötyö on yritykselle investointi joka tuo säästöjä

 

Ruka ja Pyhä ovat aloittaneet  järjestelmällisen ympäristötyönsä vuonna 2008 – tällöin alueilla oli käynnissä Green DQN ohjelmat, jolloin yrityksiin ja keskuksiin tehtiin ensimmäiset hiilijalanjälkimittaukset. Tavoitteeksi konserni naulasi hiilineutraalit hiihtokeskukset vuonna 2020.

Osana keskuksen kehittämistä on myös ollut kestävän matkailun Master Plan: keskuksen kehittäminen ja rakentaminen niin, että palvelut ovat saavutettavissa mahdollisimman paljon jalan.

 

Ei ympäristötyö ole kallista. Monilla on siitä ihan väärä käsitys. Päinvastoin, ympäristötyöllä säästetään mahdollisimman paljon, sillä kulut pienenee ja päästään eroon hiilipäästöistä.

-Jusu Toivonen, Ruka&Pyhä Ski Resorts

 

Jusu Toivonen mainitsi myös, että hiihtokeskuksilla on ostaltaan myös moraalinen vastuu ilmastonmuutoksesta.  Lumetus ja koneiden tarve hiihtoelämyksen tuottamisessa ovat omiaan nostamaan matkailukeskuksen hiilijalanjälkeä.

Enää ei voida puhua ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä, vaan hillitsemisestä sekä siihen sopeutumisesta. Hiihtokeskuksissa tämä tarkoittaa lumipeitteisen ajan vähenemistä ja tarvetta tuotteistaa kesä ja muu lumeton aika. Hiihtokeskuksista tulee elämyskeskuksia.

Rukakeskus Oy on mukana Blue Action -hankkeessa 2016- 2021. Hanke kehittää menetelmiä ennustaa säätä pitkällä aikavälillä sekä muotoilee ilmastopalveluja pohjoissuomalaista talvimatkailua varten. Uudenlaiset ennustavat ilmastopalvelut antaisivat työkaluja hiihtokeskuksille niiden oman palvelumuotoilun ja uudistamisen tueksi.

 

Sertifikaatti auttaa ympäristötyössä

 

Lappi haluaa profiloitua arktisen alueen kestävän ja vastuullisen matkailun edelläkävijänä. Suuret tavoitteet eivät toteudu ilman käytännön tekemistä. Kestävän matkailun edelläkävijästä voidaan puhua vasta, kun asiat ovat kunnossa yritystasolla. Yksi tehokas tapa käynnistää, ylläpitää, kehittää ja mitata omaa ympäristötyötä on ottaa työkaluksi sertifikaatti.

Ja niitähän riittää.

Nina Vesterinen FCG:stä  esitteli tuoreen selvityksen, jonka mukaan sertifiointi on tuonut hyötyjä yrityksille. Tässä järjestyksessä kolmen kärki :

  • myönteinen yrityskuva
  • lisää toiminnan uskottavuutta
  • viestii yrityksemme arvoista

Matkailuyritykset kokevat kuitenkin tuskaa sertifikaattiviidakossa. Koetaan, että tarjonta on hajanaista, eikä sertifikaateista käy ilmi, mikä käy juuri meidän yritykselle. Myös hyödyt näyttäytyvät epäselvinä.

Jos johdat yritystä, joka toimii kansainvälisillä markkinoilla, kannattaa harkita kansainvälistä, alallanne ja markkinoillanne jo tunnettua sertifikaattia. Toiseksi: pyyhi toki sumeus silmistäsi, sillä hyödyt tulevat kyllä – ne tuloutuvat euromääräisinä säästöinä sekä kilpailuetuna paremman maineen kautta. Puhumattakaan hyvästä mielestä, jonka saa osallistumalla ilmastotalkoisiin. Mutta ensin pitää kääriä omat hihat.

 

Edelläkävijät pohtivat tapaamisessaan kestävän toiminnan keinoja ja parempaa vastuullisuusviestintää

 

Partner Edelläkävijät on vapaamuotoinen verkosto, missiona on edistää ja levittää edelläkävijyytta avoimesti Suomessa. Verkosto kokoontui Vanajanlinnassa muutama päivä ennen ilmastoraportin julkistamista teemalla Kestävä matkailu.

Verkoston yrityksistä Hullu Poro Oy on saanyt ryhtiä omaan vastuullisuustyöhönsä ISO 14001 – ympäristösertifikaatin ohjaamana.

 

Asetimme ympäristöohjelmaamme kunnianhimoisia tavoitteita kaudelle 2016-2017: halusimme vähentää sekajätettä jopa viidenneksellä eli -20% , pääsimme kolmen prosenttiyksikön päähän tavoitteestamme. Energian säästämisessä  tavoitteemme oli kirjattu KWH -4%, pääsimme reippaasti yli tavoitteen, tulos -9%.

Olemme edelläkävijöitä matkailualalla myös sähköautojen käytössä. Meillä on jo vuosia ollut sähköautoja henkilökunnan käyttöön, mm. huoltomiehet ja siivoojat ajavat työajonsa päästöttömästi. Olemme hankkineet useita sähkölatauspisteitä asiakkaille.  Näin vähennämme osaltamme Levin matkailukeskuksen hiilijalanjälkeä.

– Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Vanajanlinna Group on siirtynyt geoenergiaan Vanajanlinnan toimintojen osalta. Kumppaniksi he ovat valinneet Advenin, jonka visiona on olla Edelläkävijä energiayhtiöiden joukossa.

Halusin, että geoenergiaan siirryttäessä säästöt alkavat päivästä yksi. Moni tarjoaja tippui tässä vaiheessa pois. Advenin kanssa päästiin maaliin.

– Pekka Vihma, yrittäjä, Vanajanlinna Group

 

Edelläkävijöiden kolme työpajaryhmää paiski päivän töitä case Vanajanlinnan vastuullisen viestinnän teeman ohjaamana. Alla muutama vinkki vapaasti hyödynnettäväksi, olkaa hyvä!

Partner Edelläkävijät
Partner Edelläkävijät  – missiona edelläkävijyys

 

Viisi vinkkiä vastuulliseen toimintaan ja tiedottamiseen

VINKKI 1 – asetu asiakkaan asemaan

Tarinapolku eli Asiakkaan polku: käy läpi asiakkaan polku askel askeleelta, ja katso asiakkaan silmin: miten kestävyyteen liittyvät asiat näyttäytyvät? Viestitäänkö niistä johdonmukaisesti jokaisessa asiakkaan kokemuspisteessä? Esimerkiksi: miten vastuullisuusviestintä näyttäytyy varausvahvistuksessa – entä vastaanotossa tai muussa toiminnan aloituksessa?

Jos tila on fyysinen, kävele se läpi ja tee havaintoja!

VINKKI 2 – kerro rohkeasti mitä olette jo tehneet

Tuo esille sitä, mitä on jo nyt! Tsekkaa yritysen verkkosivut: onko siellä omaa kohtaa Vastuullisuudelle? Muista viestä vastuullisista teoistanne somekanavissa. Muista, että pieni on kaunista. Arjen ekoteot ovat arvossaan. Käytä omaa #vastuullisuus#!

VINKKI 3 – motivoi asiakasta osallistumaan

Kun asiakas on merkittävässä roolissa omalla käyttäytymisellään esimerkiksi päästöjen tai kulutuksen suhteen – tee suunnitelma, miten motivoit asiakasta. Kerro, mitä hyvää teette niillä säästöillä joita saavutatte. Voitko palkita asiakasta vastuullisuudesta? Tee toisin kuin muut ja erotu.

VINKKI 4 – someta, jaa ja näy #

Hyödynnä vaikuttajamarkkinointia – tunnetko alueelta vaikuttajan, jonka voisit valjastaa vastuullisuusviestintään kumppaniksesi? Tai rakenna asiakkalle somekuvauspaikkoja, josta käy ilmi tekemänne vastuulliset teot, joko kuvauspaikan vuoksi tai käytettyjen omien #vastuullisuus# :ien avulla!

VINKKI 5 – tuotteista hiilineutraaleja ja vähähiilisiä palveluja

Tee oikeasti vastuullisia tuotteita. Pienennä hiilijalanjälkeä. Kehitä asiakkaalle vähähiilisempi vaihtoehto  tai anna hänelle kompensaatiomahdollisuus – asiakas tekee lopulta oman valintansa itse.

 

Ilmastotalkoot ovat alkaneet. Pidetään haaveestamme kiinni, ja rakennetaan kauniita keitaita Suomeen, paikallisille ja matkailijoille. Toimitaan niin, että pienennämme hiilijalanjälkeämme ja osaamme elää kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti:

 

Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa.

 

Oletko muuten jo lukenut nämä artikkelit?

Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Valokuvamatkailusta Lapin ympärivuotinen vetonaula

 

PS: Haluatko kirjautua Tärppejä & Työkaluja – kuukausikirjeen tilaajaksi? Johtamisen työkaluja suoraan sähköpostiisi. Tulossa vinkkejä myös ympäristötyöhän. KLIKKAA ITSESI MUKAAN!

 

terveisin

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

www.aklukkarila.com

www.akkustannus.com