Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään

kuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka
Lapin Matkailuparlamentti 2018 kokosi liki kolmesataa matkailualan ammattilaista pohtimaan arktisen matkailun uusia haasteita. Ensimmäisenä täyspitkänä seminaaripäivänä käsittelyssä olivat arktisen matkailun tulevaisuusnäkymien lisäksi mm. digitaalisuus, matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen, vaikuttajamarkkinointi ja kestävyyden turvaaminen.
Jokaisen näkökulman puheenvuoroissa nousi esiin tavalla tai toisella uusien kuluttajasukupolvien – millenniaalien ja zetojen – vaatimukset matkailupalveluiden markkinoinnille ja ostopolulle. He ovat  ympäristötietoisia, aktiivisia ja kriittisiä palveluiden käyttäjiä.
Miten Lapin matkailu vastaa näihin kasvun haasteisiin?

 

Kestävyyshaasteiden taustalla nopea kasvu

Lapissa matkailun kasvu on ollut viime vuosina vahvassa myötätuulessa – viimeisen kolmen vuoden aikana kansainvälisten yöpymisten kasvu on ollut peräti 44%. Lapissa kasvu on tullut juurikin kansainvälisiltä markkinoilta. Ja kasvu jatkuu: kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa kansainvälisten matkailijoiden yöpymisten kasvuprosentti on Lapissa 4,7 %, kun se on koko maassa 1,9 %. Suomen Lappi on miljardibisnes, ja kasvu näyttää vain kiihtyvän.

Vaikka kiinalaiset ovat nousseet otsikoihin matkailijoista uutisoitaessa, saapuvat ulkomaalaiset turistit Lappiin edelleenkin Euroopan lähialueilta: tilastoa johtaa vahvasti nelikko

  • Saksa
  • Ranska
  • Britannia
  • Alankomaat

 

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

 

Kasvua haetaan myös tulevaisuudessa, sillä Lappiin tavoitellaan jopa kymmentä miljoonaa matkailijaa

kasvuennuste Lapin matkailu
Kasvuennusteiden kaksi skenaariota. Ylempi pohjatuu osin Islannin toteutuneisiin kasvulukuihin. Kuva: Lapin materiaalipankki

 

Rajulta kuulostaviin kasvulukuihin pyritään Lapin matkailuväen omien ponnistelujen lisäksi Visit Finlandin luotsaamalla suuralueyhteistyöllä.  Neljän suuralueen mallin tavoitteena on

  • luoda mielikuvaa Suomesta monipuolisena matkakohteena ja
  • tukea kestävää kasvua ja tasata kysyntäpiikkejä  hyödyntämällä eri alueiden vetovoimatekijöitä

Valitut suuralueet ovat

  1. Lappi
  2. Järvi-Suomi
  3. Rannikko- ja saaristoalueet
  4. Helsinki

 

Lukujen takana on aina ihminen. Matkailija on aina joku.

Kymmenen miljoonaa Lappiin – ketä sieltä sitten on tulossa? Ja miten heidät Lappiin saadaan?

Missä he ovat? No siellä missä kaikki muutkin.

Somessa.

 

Lappi linssin läpi – #LaplandBucketList vaikuttajamarkkinoijan silmin

Seminaarin paneelikeskustelujen yhteenvetona voitiin todeta, että ympärivuotisen matkailun kehittämisen reseptinä voisi olla vahva yhteinen markkinointi, uudet tuotteet ja jaettu riskinotto.

Yhteinen markkinointi ei tarkoita tänä päivänä enää yhteistä kassaa, jonka turvin matkustetaan yrittäjäporukalla markkinoimaan omaa destinaatiota matkamessuille, jonne painetaan kauniita neliväriesitteitä jaettavaksi.

Lapin Matkailuparlamentissa nähtiin vilahduksia siitä, miltä Lapin kesä näyttää vaikuttajamarkkinoijan linssin läpi, kun valokuvaaja Eeva Mäkinen @eevamakinen / Instagram esitteli House of Laplandin #LaplandBucketList – kampanjan tuloksia.

Kampanja onnistui loistavasti: kokonaisnäkyvyys oli yli 3 miljoonaa joista USA:ssa yli miljoona katselukertaa. Reaktioita postaukset keräsivät yli 300 000.

Eeva kertoi etsineensä hakukoneilla kesäkuvia Lapista. Niitä ei juuri ollut, ainakaan tasokkaita ja jotka tekisivät oikeutta destinaatiolle. Nyt kuvia on kiitos #LaplandBucketList -kampanjan, joten tilanne on jatkossa jo parempi.

Tulee mieleen, miten alussa kesän online-markkinoinnissa ja löydettävyydessä olemmekaan?

Eeva Mäkinen edustaa iältään ja elämäntyyliltään millenniaalien ja zetojen sukupolvia.  Matkailupalvelujen myynti ja markkinointi on murroksessa – viimeistään zetat haastaa jopa edelläkävijät.

 

”Lapin kesän potentiaali on äärimmäisen suuri. Eräänä yönä vaelsimme valokuvausretkelle kansallispuiston kupeeseen, sinne missä sai ja pystyi yöpymään turvallisesti. Kuvasimme,  ja nukuimme teltassa. Miksi tällaisia matkailupalveluita ei järjestettäisi?”

 

Mäkinen muistutti myös vaikuttajamarkkinoinnin arvopohjaisuudesta. Lappi haluaa kasvaa kestävästi, vastuullisesti ja hallitusti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Lappiin halutaan vastuullisia matkailijoita, jotka haluavat kunnioittaa Lapin haurasta luontoa omilla valinnoillaan ja matkustuskäyttäytymisellään:

 

”Vaikuttajamarkkinoijat – bloggaajaat ja valokuvaajat – kannattaa hyödyntää. Pitää valita vaikuttajamarkkinoija, jolla on haluttu arvomaailma. Me voimme itse valita mitä asioita kuvilla näytetään! Vaikuttajien arvomaailma on sama kuin seuraajien. Kun seuraajista tulee tilaajia, saadaan Lappiin niitä matkailijoita, joita halutaankin.”

 

View this post on Instagram

Almost that time of the year again.

A post shared by Eeva Mäkinen (@eevamakinen) on

 

Eevan osuuden loppupuolen näkemyksen arvo on se 10 miljoonaa matkailijaa: ostopolku on saatava kuntoon. Lapin kesästä voi tulla joko viraalihitti tai  maailmaan parhaimmin varjeltu salaisuus.

Lappi – ja etenkin Lapin kesä – täytyy olla ostettavissa parilla-kolmelle klikkauksella. Mutta: silloin et voi enää myydä pelkkiä markkinointikampanjan ääniä #soundoflapland  tai kuvia #laplandbucketlist.  Klikkauksen takaa täytyy päästä ostoskoriin.

 

Lappi ostoskoriin kahdella klikkauksella – zetat ja millenniaalit vaativat vaivattomia ostopolkuja ja autenttisia elämyksiä

Uuden sukupolven kesämatkailija haluaa ostaa aidot elämykset helposti online. He myös matkustavat paljon ja satsaavat elämyksiin.  Kristiina Kukkohovi /Finnair Holidays viittasi jenkkitutkimukseen, jonka tulosten mukaan Z-sukupolvi matkustaa noin kuukauden vuodesta.

 

Zetat ovat tarjouksia arvostavia budjettimatkaajia, mutta nimenomaan niin, että rahaa kulutetaan elämyksiin. Lentomatkan osuus on vain neljännes lomamatkan budjetista. 90% zetojen päätöksiin vaikuttaa sosiaalinen media: Snapchat, Instagram ja Facebook. 86% kertoo haluvansa mennä minne vain, missä voi ulkoilla ja harrastaa aktiviteetteja.

 

Bingo! Lapin kesämatkailija löydetty! Ai niin, se monikanavainen ostopolku….Instagramissa klik klik ja tuote ostoskoriin.

Onneksi asia on jo vireillä: Visit Finlandin Kaisa Kosonen kertoi, että Suomesta halutaan älykäs matkakohde.

 

Visiona on, että Suomi tarjoaa edelläkävijänä sujuvimman polun haaveilusta matkalle.

 

Aikaa hankkeella on kaksi vuotta, joten kiirettä pitää. Suunnitelma on kaksivaiheinen:

  1. toteutus rajatulla ryhmällä
  2. skaalaus kansalliseksi malliksi

Tavoitteena on, että matkailutuotteet ovat ostettavissa monikanavaisesti online. Eli siellä missä matkailija haaveilee, olipa hänen somekanavansa mikä vaan, siellä on myös Suomi online, ja sitä myötä Lappi.

Käytönnössä, jos ihana kuva ja tarjous houkuttaa tilaamaan matkan, täytyy somekuvan klikkauksen takaa löytyä helppo reitti varmistaa tarjouksen uskottavuus ja luotettavuus hakukoneelta – ja siirtyä sujuvasti ostamaan.

 

Nail Your bucket list!  Nightless night Pike Fishing, including White Night bonfire- dinner at Midnight. Incredible scenery, light and sharing spots. Click now and get -50% off when bringing two friends! 
Lapin Materiaalipankki | Juha Kauppinen
Lapin Materiaalipankki | Juha Kauppinen

 

”Meillä on valo. Meillä on kuva. Meillä on valokuva.”

– Sanna Kärkkäinen /Visit Rovaniemi kysyttäessä keinoja saada Z-sukupolvi kiinnostumaan Lapin kesästä ja ruskasta.

 

Lapissa on maaginen valo ja mahdollisuus kuvan jakamiseen.  Nyt täytyy vielä ottaa se yksi askel. Tehdä kesästä aktiivisen outdoor -zetan ja millenniaalin paratiisi ja luoda monikanavainen myyntikanava joka ulottuu heidän mobiililaitteisiinsa saakka.

Mutta se edellyttää astumista epämukavuusalueelle – sillä jonkin täytyy viedä ulkomailta tuleva neito seurueineen kokeilemaan hauen kalastusta ja nauttimaan myöhäisillallista nuotiolla. Keskellä kesäyötä.

 

Kasvu tapahtuu epämukavuusalueella

Seminaarissa Madventures / Riku Rantala painotti, että kasvu tapahtuu epämukavuusalueella. Ajatus on suoraan sovellettavissa Lapin kesän tuotteistamisen haasteisiin.

Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Mika Laasonen muistutti, ettei kasvua saada talvellekaan ilman kesää. Investoijat eivät ole halukkaita investoimaan enempää, mikäli tiedossa on, että sijoitettu pääoma ei tuota lumettomina kuukausina.

Keskustelua herätti myös lappilaisten matkailutoimijoiden oma halukkuus panostaa täysillä kesään.  Miten käy pienyrittäjien jaksamisen jos sesonki kestää 12 kuukautta? Vilauteltiin useammaltakin taholta sitäkin vaihtoehtoa, että mitä jos Lappi onkin kiinni toukokuun ja kesä alkaa vastaa kun on kuukausi ladattu akkuja? Tuonkaltainen Lapin kesäsesongin määrittely voi sopia yksinyrittäjille ja pienille ohjelmapalveluyrityksille, mutta ajatus tuskin viehättää seiniin ja kattoihin investoneita suurempia matkailutoimijoita.

Kesän kasvu edellyttää palveluja JA aktiviteetteja. Ei riitä, että paikat ovat auki ja maisemat kauniit. Matkailijoilla täytyy olla syy tulla Lappiin kesällä. Pelkkä maisema ei riitä. Kovin kauaa ei tarvitse miettiä elämyksiä, jotka saavat meidän suomalaistenkin sielut kipinöimään ja suut muikeiksi.

Mitä elämyksiä sinä keksisit?

 

Houkuttimeksi tarvitaan erikoisia mutta autenttisia elämyksiä, ohjatusti ja turvallisesti: mustikoiden poimimista metsästä, keskiyön vaellus tunturinlaelle juomaan lasi hillasamppanjaa, matsutake-metsästystä tuohikorien kanssa, savusaunaa  vastoineen ja pulahdus luonnonveteen, pyöräilyä metsäreiteillä, matkailukalastusta ja napatun kalan grillausta nuotiolla…..ja tämä keskikesällä tietenkin parhaaseen keskiyön auringon sometusaikaan klo 21 – 03!

 

Kymmeneen miljoonaan mahtuu myös paljon lisää aasialaisia. Sanna Kärkkäinen tietää kertoa, että kysyntää olisi palvelulle, jossa paikallinen naisopas vie aasialaisen naisen kokemaan turvallisesti luontoa metsäretkelle tai tunturiin.

Kysymys kuuluukin: onko Lapin elämyksiä tarjoavilla matkailuyrittäjillä halua ja mahdollisuuksia astua mukavuusalueen ulkopuolelle? Toki osa matkailuyrityksistä pitää jo nyt kesän palveluita saatavilla vaikkakin tappiolla.

Kyseessä on muna-kana ilmiö. Kysyntää ei tule jos ei ole tarjontaa. Toisinpäin ei ole varaa ajatella, jos tavoitellaan 10 miljoonaa matkailijaa ympäri vuoden, sillä nyt on se hetki kun Lappi näkyy, kuuluu ja kiinnostaa.

 

kuva: Susanna Jänkälä
kuva: Susanna Jänkälä

(Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka)

Kaikki parlamentin esitykset pääset lukemaan ja lataamaan tästä: Lapin Matkailuparlamentti 2018 esitysmateriaali

 

PS: Haluatko saada hyödyllisen tärpin ja työkalun paremman johtamisen tueksi maksutta kerran kuussa sähköpostiisi?

Et sitoudu mihinkään, ja voit kirjautua listalta pois millon vain. Tilaajalahjaksi saat maksuttoman Yrityksen Kilpailuetu – testerin! Tilaajana saat myös pääsyn maksuttomaan Yrityksen KilpailuEtu – materiaalipankkiin, josta saat maksutta käyttöösi hyödyllisiä työkaluja paremman johtamisen tueksi.

Kirjaudu tästä mukaan kasvavaan joukkoon!

Lataa Kilpailuetu Testeri ja hyödy maksuttomista työkaluista!

* indicates required





 

bloggasi

Anne Lukkarila, tietokirjailija ja yritysvalmentaja

AK Lukkarila

Missiona yritysten kilpailuedun parantaminen

www.aklukkarila.com

(Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka)

 

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

kuva Inka Hyvönen Lapin Materiaalipankki
Kansainvälinen matkailu kasvaa Suomessa erityisesti Lapissa ja pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla matkailu painottuu kesään, Lapissa talveen. Miten Lapin ja pääkaupunkiseudun voimien yhdistäminen voisi palvella tulevaisuudessa matkailun kasvua ja sesonkien tasoittumista?  Tätä pohdittiin heinäkuussa 2018 Suomi Areenalla, House of Lapland  halusi avata keskustelun ja järjesti matkailualan vaikuttajatapaamisen.

 

Lapin matkailun kasvuennusteista maltillisempi pohjautuu Lapin matkailun pitkän aikavälin trendiin. Hurjempi skenaario pohjautuu vuoden 2016 kasvuun sekä Islannin keskimääräiseen kasvuun viimeisin 10 vuoden aikana (huom: skenaariossa 10 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä)

 

kasvuennuste Lapin matkailu

Kasvuennusteiden kaksi skenaariota. Ylempi pohjatuu osin Islannin toteutuneisiin kasvulukuihin. kuva: Lapin materiaalipankki

Katso lisää infograafeja ja tietopaketteja TÄSTÄ

 

Islannin matkailun kasvu on ollut hurjaa. Vuodesta 2010 kasvu on 266%. Vaikka Islanti on kylmä ja kaukana, on matkailu silti jo 39% maan viennin kokonaisarvosta.

On puhuttu jopa Islannin ihmeestä.

”Matkailussa ei ole ihmeitä! On vain vetovoimaa”

– Pekka Mäkinen, Icelandair:in Suomen maajohtaja.

 

Mäkinen löysi syitä Islannin kasvulle ketterästä toimintatavasta. Islannissa tapa toimia on vahvasti operatiivinen, yrityslähtöinen ja reagoiva. Suomessa on edelleen vahvana strateginen ja suunnitelmallinen toimintatapa. Islannissa julkinen puoli tukee matkailubisnestä, mutta ei vedä sitä. Islannilla on myös oma matkailuministeri, jonka tehtävänä on tukea ja edistää maan matkailutoimintaa.

Islannissa yksi vetonauloista on Blue Lagoon  – ulkoilmakylpylä, jonka alkuinvestoinnista lentoyhtiö Icelandair kustansi 30%. Yhtiö sitoutui myös markkinoimaan kohdetta.

Matkailuponnistelut ovat tuottaneet tulosta, turisteja lentää Islantiin jatkuvalla syötöllä. Hotellit eivät enää riitä majoittamaan kaikkia, ja Reykjavikissa onkin tarjolla jo viitisentuhatta Airbnb- asuntoa.

Tulevaisuuden strategioissa Islanti tähyää merelle – saapuvatko tulevaisuuden asiakkaat sieltä?

 

Tulevaisuuden vetovoimatekijä – matkailun vihreä kulta

Kristiina Helenius Nordic West Office:sta haastoi osallistujia kysymällä, miten Suomen matkailu voi hyötyä tulevaisuuden talouden menestys- ja kysyntätrendeistä? Näköpiirissä on Heleniuksen mukaan  metsäteollisuuden tulovaikutusten arvon merkittävä globaali kasvu.  Miten metsäteollisuuden kasvu voidaan kääntää hyödyksi matkailussa? Kuten tiedämme, kysyntä on jo kasvussa seuraavilla sektoreilla:

  • luomukosmetiikka
  • lähiruoka
  • paikallinen ravinto
  • terveysturismi
  • puurakentaminen

 

puurakentamista
Puurakentaminen on mahdollisuus matkailulle. Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

 

Helenius listaa Suomen vetovoimatekijöiksi laajemmin muutaman asian, joiden merkitys nousee mitä hullummaksi ja globaalimmaksi maailma menee. Samaan aikaan ihmiset etsivät merkitystä elämälleen, eivätkä matkoillaankaan tyydy enää pelkän turistin rooliin . Sen sijaan halutaan löytää oma matkailuidentiteetti. Elämäntapakokeilijoita Suomessa voisi vetää useampiakin asia:

  • ei ihmisvirtoja
  • kieli, jota ei osata
  • Euroopan viimeinen bussipysäkki
  • etätyön mahdolliuudet; digitaalinen ja muu infra toimii
  • puhtaus, turvallisuus

 

 

Tuhansien Suomi-brändien kakofonia hämmentää kansainvälistä ostajaa

 

Kuinka monta pääbrändiä Suomessa pitäisi olla? Tuhansien brändien kakofonia hämmentää kansainvälistä matkailuostajaa, etenkin jos myyntitapahtumissa saman ostajan luona käy peräjälkeen Suomesta edustajia milloin minkäkin maakuntabrändin asialla.

Entä matkailija? Mitkä brändimielikuvat hänen mielessään ovat vahvimmilla?

 

Meillä oli ulkomaalaisia vieraita ja veimme heidät viikonlopuksi mökkeilemään eteläiseen Suomeen.  He olivat haltioissaan. Lähtiessämme pois he kysyivät: ”Oliko tämä nyt se Lappi?”

– Kristiina Helenius, Nordic West Office

 

Tilaisuudessa brändeistä vahvimmiksi nostettiin Lappi ja Helsinki. Viestinnässä tulisi sopia yhteiset päänostot ja strategia. Matkailijat täytyy houkutella kirkkaiden brändien avulla ensin alueelle – sen jälkeen voidaan asiakkaita ja hyötyjä jakaa laajemmin.

Tilaisuudessa penättiin useammassakin puheenvuorossa Suomen matkailun viestinnän punaista lankaa.

Visit Finland markkinoi Suomea äärimmäisyyksien maana ja alueellisesti  Suomi on jaettu neljään strategisesti profiloituun alueeseen:

  1. Helsinki
  2. Lappi
  3. Järvi-Suomi ja
  4. rannikko- ja saaristoalueet.

Tarjonta on teemoitettu. Tämän kautta tavoitellaan tuotteisiin elämyksellistä sisältöä ja ohjataan matkailijaa kiinnostuksen mukaisiin aktiviteetteihin.

Visit Finland (www.visitfinland.fi) tarjoaa kulttuurimatkailutoimijoille teemakohtaista tukea Culture Finland-ohjelman kautta. Muita kehitettäviä teemoja ovat kesäaktiviteetit ja ruokamatkailu. Matkailu 4.0 -ohjelman projektien kautta edistetään täysin uusia, kasvupotentiaalia omaavia niche-teemoja, kuten koulutuksellista matkailua, urheilumatkailuaterveysmatkailua ja luksusmatkailua.

Tästä huolimatta – tai juuri siksi – tilaisuudessa useampikin penäsi:

 

”Mitkä ovat Suomen matkailun pääviestit?”

 

 

 

Lapin arktinen kesä esittelyssä kansainvälisillä matkailumarkkinoilla

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen kertoi, että Lapin tavoitteena on saada kesä näppeihin. Laatu, ympärivuotisuus ja työvoiman saatavuus ovat kriittisiä menestystekijöitä.  Kärkkäisen mukaan pääkaupunkiseudun ja Lapin tiiviimpi yhteistyö, merkittävät majakkateot ja ulostulot yhdessä toisivat mahdollisuuksia entistä parempaan Suomi- näkyvyyteen kansainvälisillä markkinoilla.

Lappiin on investoitu valtavasti. Kapasiteettia löytyy joka segmentille luksusasiakkaita myöten. Talvi ei ole ongelma mutta kesällä on liikaa tilaa.

 

”Meillä on kesäteatterisomisteet valmiina. Nyt voitaisiin aloittaa lipunmyynti”

–  Sanna Kärkkäinen, Visit Rovaniemi

 

Joulupukin maja
Pukin maja Levillä, kuva: Lapin materiaalipankki

 

Yleisesti tilaisuudessa peräänkuulutettiin isompaa ajattelua ja rohkeampia valintoja markkinoinnin teemoihin ja sisältöihin: kampanjoiden aika meni jo.

Suomen matkailunäkyvyyden tehostamiseksi Lapin ja pääkaupunkiseudun yhteistyön mahdollisuudet nostettiin tilaisuudessa tapetille. Yhteistyöhalua tuntui olevan.

Suomi on saanut elokuvakomission pitkäjänteisen työn tuloksena kannustinjärjestelmän av-tuotannoille useiden muiden maiden tapaan. Pääkaupunkiseudulla kuvataan valtaosa tuotannoista – voisiko yhteistyö Lapin kanssa antaa lisäarvoa? Lapissa on ympärivuoden tarjolla valo, jota ei eteläisemmästä Suomesta löydy.

Lapin kesän ja Helsingin talven myynnin kehittäminen yhteistyössä tarvitsee uudentyyppistä strategiaa ja yhteistyötä. Tarvitaan myös muiden alueiden ymmärrystä siitä, että brändikakofonialla ei ehkä saavuteta saman mittakaavan hyötyjä kuin kirkkaalla viestillä,  jolla asiakkuudet saadaan ensin Suomeen ja sitten alueille. Ymmärrettävästikin tässä on omat haasteensa.

Maakunnalliset brändit ovat oleellisen tärkeitä kotimaan matkailun kehittämiseksi ja matkailijoiden houkuttelemiseksi valita oma kotimaa etelän rantojen sijaan. Ehkä kv-asiakas kuitenkin tarttuisi paremmin kirkkaampaan brändihaaviin?

Enää jäi jäljelle yksi kysymys:

Mikä on se tapa jolla tämä tehdään?

 

Anne Lukkarila, yritysvalmentaja ja tietokirjailija

PS:  Haluatko saada 

  • tiedon viimeisimmistä bloggauksistani
  • hyödyllisen tärpin ja työkalun paremman johtamisen tueksi

maksutta kerran kuussa sähköpostiisi?

Et sitoudu mihinkään, ja voit kirjautua listalta pois millon vain. Tilaajalahjaksi saat maksuttoman Yrityksen Kilpailuetu – testerin! Tilaajana saat myös pääsyn maksuttomaan Yrityksen KilpailuEtu – materiaalipankkiin, josta saat maksutta käyttöösi hyödyllisiä työkaluja paremman johtamisen tueksi.

Kirjaudu tästä mukaan kasvavaan joukkoon!

Lataa Kilpailuetu Testeri ja hyödy maksuttomista työkaluista!

* indicates required





 

 

Joko muuten olet lukenut tämän artikkelin?

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Matkailu on Suomessa jo kansainvälistä vientitoimintaa. Lomamatkailussa Lappi on Suomen ykkönen, sillä jo noin joka toinen yöpyjä tulee muualta kuin Suomesta.

Vaikka matkailu on vientiä siinä mielessä,että tulot tuloutuvat ulkomailta, ei sitä ole vielä kelpuutettu tilastokeskuksen luokitteluihin  vientitoimialaksi. Kuitenkin Lapin kokonaisvienti on 4 miljardia, johon päälle lasketaan miljardin arvoinen matkailuliiketoiminta.

 

Kasvukipuja

Kasvu on kovaa. Niin kovaa, että näyttää siltä, että matkailuliiketoiminnan arvo olisi nelinkertaistettavissa.

Näin tapahtui Lapin maakunnan kokoiselle pohjoiselle  saarivaltiolle Islannille. Islanti teki hurjan nousun yhdeksi matkailun TOP kohteista, ja nyt tuo hieman yli 300 000 asukkaan saari palvelee vuosittain 1,8 miljoona matkailijaa.

Kasvu tuo myös lieveilmiöitä ja ongelmia, jos niihin ei ole varauduttu ennalta.

Islannissa on törmätty mm.näihin ongelmiin:

  • Turistit lentävät Reykjavikiin ja odottavat löytävänsä walk-in majoitusta paikan päältä. Hämmästys onkin suuri, kun kaikki majoituspaikat ovat täynnä eikä kukkarolle sopivaa yösijaa löydy. Niinpä matkailijat majoittuvat ensihätään yleisiin tiloihin: katoksiin ja porttikongeihin
  • Alueen koskematonta luontoa ei osata varoa. Maastoautolla kurvataan off-road teille, ja teltta nuijitaan nummeen, joka on suojeltua maaperää. Ei ymmärretä, että turmeltu maaperä tarvitsee Islannin leveysasteilla kymmeniä vuosia kasvaakseen takaisin umpeen.
  • Lammas saatetaan teurastaa leirinuotiolle barbequeherkuksi – syynä verenhimon sijaan tietämättömyys ja kulttuurierot
  • Alueen retkeilyreitit on suunnitteltu  tuhansien – ei satojen tuhansien – tallottavaksi. Reitit eivät kestä suurta kulutusta ja rapautuvat huonoon kuntoon tai jopa käyttökelvottomiksi.
  • Matkailijat valittavat Reykjavikin turisti-infoihin siitä etteivät näe missään ketään paikallisia: kaupunkilaiset vuokraavat kotinsa Airbnb:n tai muun palvelutarjoajan kautta ja toiminta on saanut valtaisat mittasuhteet keskustassa. Reykjavikin keskustassa asuukin aika ajoin pääsin turisteja.

 

Jos tulevassa Lapin matkailustrategiassa valitaan kasvustrategia, tulee huolehtia määrän lisäksi laadusta, ja varautua kovan kasvun tuomiin kasvukipuihin.

 

kuva: Lapin Materiaalipankki / Terhi Tuovinen

Lappiin kestävä matkailun ekosysteemi

Lapissa halutaan varautua tulevaan kasvuun luomalla kestävä matkailun ekosysteemi. Lapin halutaan  edelleenkin olevan

  • elinvoimainen
  • kansainvälinen
  • saavutettava ja
  • ympärivuotinen matkailukohde.

Elinvoima on jo hyvässä nosteessa, kun Lappiin matkailutyöpaikkojen perässä muuttaa uusia asukkaita ja syntyy uusia yrityksiä.  Kansainvälisyys on vahvassa kasvussa.

Saavutettavuus on parantunut viimein, mutta tekemistä riittää vielä Lapin sisäisessä saavutettavuudessa. Lapissa on parhaillaan satakertainen määrä turisteja suhteessa alueen asukkaisiin. Sisäinen kuljetuslogistiikka kuten bussilinjat on suunniteltu palvelemaan alueen väestöä.

 

Matkailijoiden  tarpeet siirtyä Lapin sisällä destinaatiosta toiseen asettavat uudenlaisia vaatimuksia. Reititys, liikenteen suunnittelu ja varausjärjestelmien digitalisointi nousevat avainasemaan.

 

Ympärivuotisuus on ollut haaste Lapin matkailulle pitkään. On hyvä muistaa, että Lapin matkailun menestystarina alkoi  aikanaan kesästä. Kesä oli talvea paljon vahvempi.

Talven nousu lähti nousukiitoon, kun Lappia alettiin tuotteistaa incentive-matkailijoille toden teolla 1980- ja 1990-luvuilla. Kansainvälisten yritysten palkkiomatkalaisille järjestettiin moottorikelkkasafareita ja muita huvituksia. Ohjelmapalveluyritykset tuotteistivat Lapin luontoa aktiviteetit edellä. Joulupukin tarina alkoi myös kasvaa.

Koululaisten hiihtolomat ovat niinikään useina vuosikymmeninä olleet uskollisia kysyntäpiikkejä etenkin silloin kun etelä-ja keski-suomalaiset ovat lomailleet. Nyt talven eksotiikan, aktiviteetit, joulupukin ja revontulet ovat löytäneet matkailijat ympäri maailmaa.

 

Lapin suurimmat kasvumarkkinat löytyvät Kiinasta, Singaporesta ja Yhdysvalloista sekä Australiasta.

 

Sesonkien uudelleen ajattelu

Lapin jokasyksyisessä matkailuparlamentissa kyseenalaistettiin parissakin puheenvuorossa kesän ja talven vastakkaisasettelu. Entä jos pidennetäänkin yöttömän yön kesää molemmista päistä? Myydään pimenevää syys-ja lokakuuta revontulimatkailjoille ja valossa kylpevää toukokuuta yöseikkailijoille.

Lapissa on kahdeksan erilaista vuodenaikaa – jos jokainen niistä osataan teemoittaa oikein, tarjolla on kahdeksan erilaista sesonkia.

Lapissa valo käyttäytyy eri tavoin eri vuodenaikoina. Kaamos taittuu siniseksi hetkeksi vuoden alussa, kunnes antaa periksi maalis-ja huhtikuun timanttihangille. Valoa tarjotaan jo syyksi tuotantoyhtiöille tulla kuvaamaan Lappiin.

 

Voisimmeko viedä palvelutarjonnan valon varjolla vielä pidemmälle? Voisimmeko tuotteistaa valon, sen kahdeksan vuodenajan eri sävyt ja ulottuvuudet?

 

kuva: Lapin Materiaalipankki / Anna Muotka

Lappi on suurten mahdollisuuksien äärellä. Lapin matkailutoimijat ovat ammattitaitoista väkeä, ja osaavat varmasti hoitaa homman kotiin.

Lapin Matkailuparlamentti pui elinkeinon tilaa ja päivänpolttamia asioita joka vuosi. Tämän vuoden 2017 syyskuun parlamentin  alustukset ja esitykset pääset lukemaan tästä.

Vapaasti käytettävää yliopistotason tutkimustietoa tiivistelmineen tästä linkistä.

Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki / Markus Kiili

PS Kiinnostaako yrityksen KilpailuEdun parantaminen? Lataa hyödyksesi maksuton KilpailuEtu testeri ja hyödy kuukausittaista Tärpeistä ja Työkaluista!

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Joko muuten olet tutustunut sivuuni

MATKAILUYRITYKSILLE

Parhain terveisin

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja, tietokirjailija

Pikkaribarometri ennustaa talouden nousukauden

Matkailubarometri peesaa pikkaribarometrin tuloksia

 

Viime viikon virkistävä työreissu pitkin Suomen niemeä huipentui Kuopioon, jossa istuksin yliopistoaikaisen tuttavapariskunnan vieraana viettämässä viikonloppua. Kaikesta uudesta innostuvana ilahduin, kun rouva kertoi keksineensä pikkaribarometrin. Siitä tehtäisiin juttua useampaankin mediaan. Ensimmäisenä asiasta uutisoi Savon Sanomat.

 

Tämä aikoinaan Lapin Yliopistossa yrityksen taloustiedettä pääaineena opiskellut, nykyinen Lady Royal-alusvaateketjun yrittäjä Leea Kuoppa  kertoi minulle kehittäneensä barometrin neljä vuotta sitten, kun asettui Kuopioon jatkamaan äitinsä liiviliikettä. Leea työskenteli ennen yrittäjyyttä kehittämistehtävissä YritysHelsingissä kasvuyrityspalveluiden päällikkönä, eikä perheyrityksen jatkaminen ollut Leealle aiemminkaan mikään ensisijainen vaihtoehto. Sukupolvenvaihdos kuitenkin vei hänet alusvaatebisnekseen.

Leea huomasi, että talouden heikentyessä laatuliivien ostajat eivät raskineet  enää ostaa saman sarjan hintavia pikkuhousuja kaksin kappalein, vaan liivisetti koottiin rintaliiveistä ja kaksista edullisemmista pikkuhousuista (ns. substituuteista).

Nyt taas pikkaribarometri näyttää Leean mukaan hyvältä: liivien mukaan ostetaan yhä useammin kahdet saman, premium-sarjan pikkarit.

 

Barometreja joka lähtöön

Ensireaktion jälkeen barometri alkoi vaikuttaa varsin järkeenkäyvältä. Onhan näitä barometreja: kampaajabarometri, grillausbarometri, asuntokauppabarometri  ja digibarometri – miksei sitten pikkaribarometri?

Barometrit ovat minulle ennestäänkin kyllä tuttuja, etenkin matkailubarometri, joita tuotettiin alueellisina melko säännönmukaisesti  jo 1990-luvulta saakka. Tilaajina olivat tuolloin pääasiassa kunnat. Myös toimialabarometreja teetettiin, kuten Suomen hiihtokeskusten yhdistys Ski.fi Suomen Hiihtokeskusten kehitysnäkymistä.

Nykyään Suomen matkailuteollisuuden näkymistä tiedottaa Mara Matkailu-ja ravintola-alan suhdannebarometrillaan neljä kertaa vuodessa, barometri perustuu Elinkeinoelämä keskusliitto EK:n suhdannebarometriin.

 

 

“Matkailu- ja ravintola-alan yritykset kuvaavat suhdannetilanteensa elpyneen vähitellen. Odotukset lähitulevaisuuteen ovat pysyneet melko hyvinä.

Tiedustelun mukaan myynnin määrä on kesän aikana ollut nousussa. Syksylle odotetaan maltillista kasvua. Myyntihintojen ennakoidaan hieman kohoavan ja kannattavuuteen on luvassa pientä vahvistumista.”  –Päivitetty 7.8.2017

 

Voinemme todeta,että pikkaribarometri saa vahvistusta ainakin matkailu- ja ravintola-alan barometristä!

 

Parantunut kilpailuetu buustaa barometria

 

Noususuhdanteen takana on hyviä tapahtumasarjoja: kaikkiin emme voi vaikuttaa, useaan onneksi voimme. Yritysten parantuneet kilpailuedut ovat tuottaneet kehitysloikkia, mikä kumuloituu pikkuhiljaa barometreihin ja lisääntyneeseen kysyntään.

Ilman työtä se ei tule, vaan yritykset ovat satsanneet laatuun, innovaatiotyöhön ja oikea-aikaisen strategian toteuttamiseen.

 

 

Missä kunnossa sinun yrityksesi kilpailuetu on?  

 

Olitpa yrittäjä tai kehitystehtävissä työskentelevä, lataa tästä maksuton KilpailuEtu Testeri, joka mittaa 20 kysymyksellä yrityksesi kuntoa laadun, strategisen osaamisen ja innovaatiokyvyn näkökulmista.

Testerissä on myös ohjeet siihen, miten voit aloittaa yrityksesi kilpailuedun kehittämisen välittömästi ja voit olla varma siitä, että teet oikeita asioita.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

Auttaakseni sinua eteenpäin olen kehittänyt Tärppejä ja Työkaluja- kuukausikirjeen, jossa saat kerran kuukaudessa yrityksesi kilpailuetua parantavan työkalun tai vinkin, jonka avulla pystyt välittömästi tekemään parannuksia yrityksesi toimintaan.

Lähetän kuukausikirjeen joka kuun ensimmäisellä viikolla suoraan sähköpostiisi.

Voit poistua sähköpostilistalta kunkin viestin alalaidassa olevan Unsubscribe-linkin kautta. Rekisteriselosteen pääset lukemaan täältä.

Lataa  siis pikatesteri tästä ja ota loikka kohti parempaa kilpailuetua!

 

Oletko muuten jo lukenut tämän artikkelin?

 

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Parhain terveisin

Anne Lukkarila

Yritysvalmentaja ja tietokirjailija