Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

kuva Inka Hyvönen Lapin Materiaalipankki
Kansainvälinen matkailu kasvaa Suomessa erityisesti Lapissa ja pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla matkailu painottuu kesään, Lapissa talveen. Miten Lapin ja pääkaupunkiseudun voimien yhdistäminen voisi palvella tulevaisuudessa matkailun kasvua ja sesonkien tasoittumista?  Tätä pohdittiin heinäkuussa 2018 Suomi Areenalla, House of Lapland  halusi avata keskustelun ja järjesti matkailualan vaikuttajatapaamisen.

 

Lapin matkailun kasvuennusteista maltillisempi pohjautuu Lapin matkailun pitkän aikavälin trendiin. Hurjempi skenaario pohjautuu vuoden 2016 kasvuun sekä Islannin keskimääräiseen kasvuun viimeisin 10 vuoden aikana (huom: skenaariossa 10 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä)

 

kasvuennuste Lapin matkailu

Kasvuennusteiden kaksi skenaariota. Ylempi pohjatuu osin Islannin toteutuneisiin kasvulukuihin. kuva: Lapin materiaalipankki

Katso lisää infograafeja ja tietopaketteja TÄSTÄ

 

Islannin matkailun kasvu on ollut hurjaa. Vuodesta 2010 kasvu on 266%. Vaikka Islanti on kylmä ja kaukana, on matkailu silti jo 39% maan viennin kokonaisarvosta.

On puhuttu jopa Islannin ihmeestä.

”Matkailussa ei ole ihmeitä! On vain vetovoimaa”

– Pekka Mäkinen, Icelandair:in Suomen maajohtaja.

 

Mäkinen löysi syitä Islannin kasvulle ketterästä toimintatavasta. Islannissa tapa toimia on vahvasti operatiivinen, yrityslähtöinen ja reagoiva. Suomessa on edelleen vahvana strateginen ja suunnitelmallinen toimintatapa. Islannissa julkinen puoli tukee matkailubisnestä, mutta ei vedä sitä. Islannilla on myös oma matkailuministeri, jonka tehtävänä on tukea ja edistää maan matkailutoimintaa.

Islannissa yksi vetonauloista on Blue Lagoon  – ulkoilmakylpylä, jonka alkuinvestoinnista lentoyhtiö Icelandair kustansi 30%. Yhtiö sitoutui myös markkinoimaan kohdetta.

Matkailuponnistelut ovat tuottaneet tulosta, turisteja lentää Islantiin jatkuvalla syötöllä. Hotellit eivät enää riitä majoittamaan kaikkia, ja Reykjavikissa onkin tarjolla jo viitisentuhatta Airbnb- asuntoa.

Tulevaisuuden strategioissa Islanti tähyää merelle – saapuvatko tulevaisuuden asiakkaat sieltä?

 

Tulevaisuuden vetovoimatekijä – matkailun vihreä kulta

Kristiina Helenius Nordic West Office:sta haastoi osallistujia kysymällä, miten Suomen matkailu voi hyötyä tulevaisuuden talouden menestys- ja kysyntätrendeistä? Näköpiirissä on Heleniuksen mukaan  metsäteollisuuden tulovaikutusten arvon merkittävä globaali kasvu.  Miten metsäteollisuuden kasvu voidaan kääntää hyödyksi matkailussa? Kuten tiedämme, kysyntä on jo kasvussa seuraavilla sektoreilla:

  • luomukosmetiikka
  • lähiruoka
  • paikallinen ravinto
  • terveysturismi
  • puurakentaminen

 

puurakentamista
Puurakentaminen on mahdollisuus matkailulle. Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

 

Helenius listaa Suomen vetovoimatekijöiksi laajemmin muutaman asian, joiden merkitys nousee mitä hullummaksi ja globaalimmaksi maailma menee. Samaan aikaan ihmiset etsivät merkitystä elämälleen, eivätkä matkoillaankaan tyydy enää pelkän turistin rooliin . Sen sijaan halutaan löytää oma matkailuidentiteetti. Elämäntapakokeilijoita Suomessa voisi vetää useampiakin asia:

  • ei ihmisvirtoja
  • kieli, jota ei osata
  • Euroopan viimeinen bussipysäkki
  • etätyön mahdolliuudet; digitaalinen ja muu infra toimii
  • puhtaus, turvallisuus

 

 

Tuhansien Suomi-brändien kakofonia hämmentää kansainvälistä ostajaa

 

Kuinka monta pääbrändiä Suomessa pitäisi olla? Tuhansien brändien kakofonia hämmentää kansainvälistä matkailuostajaa, etenkin jos myyntitapahtumissa saman ostajan luona käy peräjälkeen Suomesta edustajia milloin minkäkin maakuntabrändin asialla.

Entä matkailija? Mitkä brändimielikuvat hänen mielessään ovat vahvimmilla?

 

Meillä oli ulkomaalaisia vieraita ja veimme heidät viikonlopuksi mökkeilemään eteläiseen Suomeen.  He olivat haltioissaan. Lähtiessämme pois he kysyivät: ”Oliko tämä nyt se Lappi?”

– Kristiina Helenius, Nordic West Office

 

Tilaisuudessa brändeistä vahvimmiksi nostettiin Lappi ja Helsinki. Viestinnässä tulisi sopia yhteiset päänostot ja strategia. Matkailijat täytyy houkutella kirkkaiden brändien avulla ensin alueelle – sen jälkeen voidaan asiakkaita ja hyötyjä jakaa laajemmin.

Tilaisuudessa penättiin useammassakin puheenvuorossa Suomen matkailun viestinnän punaista lankaa.

Visit Finland markkinoi Suomea äärimmäisyyksien maana ja alueellisesti  Suomi on jaettu neljään strategisesti profiloituun alueeseen:

  1. Helsinki
  2. Lappi
  3. Järvi-Suomi ja
  4. rannikko- ja saaristoalueet.

Tarjonta on teemoitettu. Tämän kautta tavoitellaan tuotteisiin elämyksellistä sisältöä ja ohjataan matkailijaa kiinnostuksen mukaisiin aktiviteetteihin.

Visit Finland (www.visitfinland.fi) tarjoaa kulttuurimatkailutoimijoille teemakohtaista tukea Culture Finland-ohjelman kautta. Muita kehitettäviä teemoja ovat kesäaktiviteetit ja ruokamatkailu. Matkailu 4.0 -ohjelman projektien kautta edistetään täysin uusia, kasvupotentiaalia omaavia niche-teemoja, kuten koulutuksellista matkailua, urheilumatkailuaterveysmatkailua ja luksusmatkailua.

Tästä huolimatta – tai juuri siksi – tilaisuudessa useampikin penäsi:

 

”Mitkä ovat Suomen matkailun pääviestit?”

 

 

 

Lapin arktinen kesä esittelyssä kansainvälisillä matkailumarkkinoilla

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen kertoi, että Lapin tavoitteena on saada kesä näppeihin. Laatu, ympärivuotisuus ja työvoiman saatavuus ovat kriittisiä menestystekijöitä.  Kärkkäisen mukaan pääkaupunkiseudun ja Lapin tiiviimpi yhteistyö, merkittävät majakkateot ja ulostulot yhdessä toisivat mahdollisuuksia entistä parempaan Suomi- näkyvyyteen kansainvälisillä markkinoilla.

Lappiin on investoitu valtavasti. Kapasiteettia löytyy joka segmentille luksusasiakkaita myöten. Talvi ei ole ongelma mutta kesällä on liikaa tilaa.

 

”Meillä on kesäteatterisomisteet valmiina. Nyt voitaisiin aloittaa lipunmyynti”

–  Sanna Kärkkäinen, Visit Rovaniemi

 

Joulupukin maja
Pukin maja Levillä, kuva: Lapin materiaalipankki

 

Yleisesti tilaisuudessa peräänkuulutettiin isompaa ajattelua ja rohkeampia valintoja markkinoinnin teemoihin ja sisältöihin: kampanjoiden aika meni jo.

Suomen matkailunäkyvyyden tehostamiseksi Lapin ja pääkaupunkiseudun yhteistyön mahdollisuudet nostettiin tilaisuudessa tapetille. Yhteistyöhalua tuntui olevan.

Suomi on saanut elokuvakomission pitkäjänteisen työn tuloksena kannustinjärjestelmän av-tuotannoille useiden muiden maiden tapaan. Pääkaupunkiseudulla kuvataan valtaosa tuotannoista – voisiko yhteistyö Lapin kanssa antaa lisäarvoa? Lapissa on ympärivuoden tarjolla valo, jota ei eteläisemmästä Suomesta löydy.

Lapin kesän ja Helsingin talven myynnin kehittäminen yhteistyössä tarvitsee uudentyyppistä strategiaa ja yhteistyötä. Tarvitaan myös muiden alueiden ymmärrystä siitä, että brändikakofonialla ei ehkä saavuteta saman mittakaavan hyötyjä kuin kirkkaalla viestillä,  jolla asiakkuudet saadaan ensin Suomeen ja sitten alueille. Ymmärrettävästikin tässä on omat haasteensa.

Maakunnalliset brändit ovat oleellisen tärkeitä kotimaan matkailun kehittämiseksi ja matkailijoiden houkuttelemiseksi valita oma kotimaa etelän rantojen sijaan. Ehkä kv-asiakas kuitenkin tarttuisi paremmin kirkkaampaan brändihaaviin?

Enää jäi jäljelle yksi kysymys:

Mikä on se tapa jolla tämä tehdään?

 

Anne Lukkarila, yritysvalmentaja ja tietokirjailija

PS:  Haluatko saada 

  • tiedon viimeisimmistä bloggauksistani
  • hyödyllisen tärpin ja työkalun paremman johtamisen tueksi

maksutta kerran kuussa sähköpostiisi?

Et sitoudu mihinkään, ja voit kirjautua listalta pois millon vain. Tilaajalahjaksi saat maksuttoman Yrityksen Kilpailuetu – testerin! Tilaajana saat myös pääsyn maksuttomaan Yrityksen KilpailuEtu – materiaalipankkiin, josta saat maksutta käyttöösi hyödyllisiä työkaluja paremman johtamisen tueksi.

Kirjaudu tästä mukaan kasvavaan joukkoon!

Lataa Kilpailuetu Testeri ja hyödy maksuttomista työkaluista!

* indicates required





 

 

Joko muuten olet lukenut tämän artikkelin?

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä