Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään

kuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka
Lapin Matkailuparlamentti 2018 kokosi liki kolmesataa matkailualan ammattilaista pohtimaan arktisen matkailun uusia haasteita. Ensimmäisenä täyspitkänä seminaaripäivänä käsittelyssä olivat arktisen matkailun tulevaisuusnäkymien lisäksi mm. digitaalisuus, matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen, vaikuttajamarkkinointi ja kestävyyden turvaaminen.
Jokaisen näkökulman puheenvuoroissa nousi esiin tavalla tai toisella uusien kuluttajasukupolvien – millenniaalien ja zetojen – vaatimukset matkailupalveluiden markkinoinnille ja ostopolulle. He ovat  ympäristötietoisia, aktiivisia ja kriittisiä palveluiden käyttäjiä.
Miten Lapin matkailu vastaa näihin kasvun haasteisiin?

 

Kestävyyshaasteiden taustalla nopea kasvu

Lapissa matkailun kasvu on ollut viime vuosina vahvassa myötätuulessa – viimeisen kolmen vuoden aikana kansainvälisten yöpymisten kasvu on ollut peräti 44%. Lapissa kasvu on tullut juurikin kansainvälisiltä markkinoilta. Ja kasvu jatkuu: kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa kansainvälisten matkailijoiden yöpymisten kasvuprosentti on Lapissa 4,7 %, kun se on koko maassa 1,9 %. Suomen Lappi on miljardibisnes, ja kasvu näyttää vain kiihtyvän.

Vaikka kiinalaiset ovat nousseet otsikoihin matkailijoista uutisoitaessa, saapuvat ulkomaalaiset turistit Lappiin edelleenkin Euroopan lähialueilta: tilastoa johtaa vahvasti nelikko

  • Saksa
  • Ranska
  • Britannia
  • Alankomaat

 

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

 

Kasvua haetaan myös tulevaisuudessa, sillä Lappiin tavoitellaan jopa kymmentä miljoonaa matkailijaa

kasvuennuste Lapin matkailu
Kasvuennusteiden kaksi skenaariota. Ylempi pohjatuu osin Islannin toteutuneisiin kasvulukuihin. Kuva: Lapin materiaalipankki

 

Rajulta kuulostaviin kasvulukuihin pyritään Lapin matkailuväen omien ponnistelujen lisäksi Visit Finlandin luotsaamalla suuralueyhteistyöllä.  Neljän suuralueen mallin tavoitteena on

  • luoda mielikuvaa Suomesta monipuolisena matkakohteena ja
  • tukea kestävää kasvua ja tasata kysyntäpiikkejä  hyödyntämällä eri alueiden vetovoimatekijöitä

Valitut suuralueet ovat

  1. Lappi
  2. Järvi-Suomi
  3. Rannikko- ja saaristoalueet
  4. Helsinki

 

Lukujen takana on aina ihminen. Matkailija on aina joku.

Kymmenen miljoonaa Lappiin – ketä sieltä sitten on tulossa? Ja miten heidät Lappiin saadaan?

Missä he ovat? No siellä missä kaikki muutkin.

Somessa.

 

Lappi linssin läpi – #LaplandBucketList vaikuttajamarkkinoijan silmin

Seminaarin paneelikeskustelujen yhteenvetona voitiin todeta, että ympärivuotisen matkailun kehittämisen reseptinä voisi olla vahva yhteinen markkinointi, uudet tuotteet ja jaettu riskinotto.

Yhteinen markkinointi ei tarkoita tänä päivänä enää yhteistä kassaa, jonka turvin matkustetaan yrittäjäporukalla markkinoimaan omaa destinaatiota matkamessuille, jonne painetaan kauniita neliväriesitteitä jaettavaksi.

Lapin Matkailuparlamentissa nähtiin vilahduksia siitä, miltä Lapin kesä näyttää vaikuttajamarkkinoijan linssin läpi, kun valokuvaaja Eeva Mäkinen @eevamakinen / Instagram esitteli House of Laplandin #LaplandBucketList – kampanjan tuloksia.

Kampanja onnistui loistavasti: kokonaisnäkyvyys oli yli 3 miljoonaa joista USA:ssa yli miljoona katselukertaa. Reaktioita postaukset keräsivät yli 300 000.

Eeva kertoi etsineensä hakukoneilla kesäkuvia Lapista. Niitä ei juuri ollut, ainakaan tasokkaita ja jotka tekisivät oikeutta destinaatiolle. Nyt kuvia on kiitos #LaplandBucketList -kampanjan, joten tilanne on jatkossa jo parempi.

Tulee mieleen, miten alussa kesän online-markkinoinnissa ja löydettävyydessä olemmekaan?

Eeva Mäkinen edustaa iältään ja elämäntyyliltään millenniaalien ja zetojen sukupolvia.  Matkailupalvelujen myynti ja markkinointi on murroksessa – viimeistään zetat haastaa jopa edelläkävijät.

 

”Lapin kesän potentiaali on äärimmäisen suuri. Eräänä yönä vaelsimme valokuvausretkelle kansallispuiston kupeeseen, sinne missä sai ja pystyi yöpymään turvallisesti. Kuvasimme,  ja nukuimme teltassa. Miksi tällaisia matkailupalveluita ei järjestettäisi?”

 

Mäkinen muistutti myös vaikuttajamarkkinoinnin arvopohjaisuudesta. Lappi haluaa kasvaa kestävästi, vastuullisesti ja hallitusti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Lappiin halutaan vastuullisia matkailijoita, jotka haluavat kunnioittaa Lapin haurasta luontoa omilla valinnoillaan ja matkustuskäyttäytymisellään:

 

”Vaikuttajamarkkinoijat – bloggaajaat ja valokuvaajat – kannattaa hyödyntää. Pitää valita vaikuttajamarkkinoija, jolla on haluttu arvomaailma. Me voimme itse valita mitä asioita kuvilla näytetään! Vaikuttajien arvomaailma on sama kuin seuraajien. Kun seuraajista tulee tilaajia, saadaan Lappiin niitä matkailijoita, joita halutaankin.”

 

View this post on Instagram

Almost that time of the year again.

A post shared by Eeva Mäkinen (@eevamakinen) on

 

Eevan osuuden loppupuolen näkemyksen arvo on se 10 miljoonaa matkailijaa: ostopolku on saatava kuntoon. Lapin kesästä voi tulla joko viraalihitti tai  maailmaan parhaimmin varjeltu salaisuus.

Lappi – ja etenkin Lapin kesä – täytyy olla ostettavissa parilla-kolmelle klikkauksella. Mutta: silloin et voi enää myydä pelkkiä markkinointikampanjan ääniä #soundoflapland  tai kuvia #laplandbucketlist.  Klikkauksen takaa täytyy päästä ostoskoriin.

 

Lappi ostoskoriin kahdella klikkauksella – zetat ja millenniaalit vaativat vaivattomia ostopolkuja ja autenttisia elämyksiä

Uuden sukupolven kesämatkailija haluaa ostaa aidot elämykset helposti online. He myös matkustavat paljon ja satsaavat elämyksiin.  Kristiina Kukkohovi /Finnair Holidays viittasi jenkkitutkimukseen, jonka tulosten mukaan Z-sukupolvi matkustaa noin kuukauden vuodesta.

 

Zetat ovat tarjouksia arvostavia budjettimatkaajia, mutta nimenomaan niin, että rahaa kulutetaan elämyksiin. Lentomatkan osuus on vain neljännes lomamatkan budjetista. 90% zetojen päätöksiin vaikuttaa sosiaalinen media: Snapchat, Instagram ja Facebook. 86% kertoo haluvansa mennä minne vain, missä voi ulkoilla ja harrastaa aktiviteetteja.

 

Bingo! Lapin kesämatkailija löydetty! Ai niin, se monikanavainen ostopolku….Instagramissa klik klik ja tuote ostoskoriin.

Onneksi asia on jo vireillä: Visit Finlandin Kaisa Kosonen kertoi, että Suomesta halutaan älykäs matkakohde.

 

Visiona on, että Suomi tarjoaa edelläkävijänä sujuvimman polun haaveilusta matkalle.

 

Aikaa hankkeella on kaksi vuotta, joten kiirettä pitää. Suunnitelma on kaksivaiheinen:

  1. toteutus rajatulla ryhmällä
  2. skaalaus kansalliseksi malliksi

Tavoitteena on, että matkailutuotteet ovat ostettavissa monikanavaisesti online. Eli siellä missä matkailija haaveilee, olipa hänen somekanavansa mikä vaan, siellä on myös Suomi online, ja sitä myötä Lappi.

Käytönnössä, jos ihana kuva ja tarjous houkuttaa tilaamaan matkan, täytyy somekuvan klikkauksen takaa löytyä helppo reitti varmistaa tarjouksen uskottavuus ja luotettavuus hakukoneelta – ja siirtyä sujuvasti ostamaan.

 

Nail Your bucket list!  Nightless night Pike Fishing, including White Night bonfire- dinner at Midnight. Incredible scenery, light and sharing spots. Click now and get -50% off when bringing two friends! 
Lapin Materiaalipankki | Juha Kauppinen
Lapin Materiaalipankki | Juha Kauppinen

 

”Meillä on valo. Meillä on kuva. Meillä on valokuva.”

– Sanna Kärkkäinen /Visit Rovaniemi kysyttäessä keinoja saada Z-sukupolvi kiinnostumaan Lapin kesästä ja ruskasta.

 

Lapissa on maaginen valo ja mahdollisuus kuvan jakamiseen.  Nyt täytyy vielä ottaa se yksi askel. Tehdä kesästä aktiivisen outdoor -zetan ja millenniaalin paratiisi ja luoda monikanavainen myyntikanava joka ulottuu heidän mobiililaitteisiinsa saakka.

Mutta se edellyttää astumista epämukavuusalueelle – sillä jonkin täytyy viedä ulkomailta tuleva neito seurueineen kokeilemaan hauen kalastusta ja nauttimaan myöhäisillallista nuotiolla. Keskellä kesäyötä.

 

Kasvu tapahtuu epämukavuusalueella

Seminaarissa Madventures / Riku Rantala painotti, että kasvu tapahtuu epämukavuusalueella. Ajatus on suoraan sovellettavissa Lapin kesän tuotteistamisen haasteisiin.

Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Mika Laasonen muistutti, ettei kasvua saada talvellekaan ilman kesää. Investoijat eivät ole halukkaita investoimaan enempää, mikäli tiedossa on, että sijoitettu pääoma ei tuota lumettomina kuukausina.

Keskustelua herätti myös lappilaisten matkailutoimijoiden oma halukkuus panostaa täysillä kesään.  Miten käy pienyrittäjien jaksamisen jos sesonki kestää 12 kuukautta? Vilauteltiin useammaltakin taholta sitäkin vaihtoehtoa, että mitä jos Lappi onkin kiinni toukokuun ja kesä alkaa vastaa kun on kuukausi ladattu akkuja? Tuonkaltainen Lapin kesäsesongin määrittely voi sopia yksinyrittäjille ja pienille ohjelmapalveluyrityksille, mutta ajatus tuskin viehättää seiniin ja kattoihin investoneita suurempia matkailutoimijoita.

Kesän kasvu edellyttää palveluja JA aktiviteetteja. Ei riitä, että paikat ovat auki ja maisemat kauniit. Matkailijoilla täytyy olla syy tulla Lappiin kesällä. Pelkkä maisema ei riitä. Kovin kauaa ei tarvitse miettiä elämyksiä, jotka saavat meidän suomalaistenkin sielut kipinöimään ja suut muikeiksi.

Mitä elämyksiä sinä keksisit?

 

Houkuttimeksi tarvitaan erikoisia mutta autenttisia elämyksiä, ohjatusti ja turvallisesti: mustikoiden poimimista metsästä, keskiyön vaellus tunturinlaelle juomaan lasi hillasamppanjaa, matsutake-metsästystä tuohikorien kanssa, savusaunaa  vastoineen ja pulahdus luonnonveteen, pyöräilyä metsäreiteillä, matkailukalastusta ja napatun kalan grillausta nuotiolla…..ja tämä keskikesällä tietenkin parhaaseen keskiyön auringon sometusaikaan klo 21 – 03!

 

Kymmeneen miljoonaan mahtuu myös paljon lisää aasialaisia. Sanna Kärkkäinen tietää kertoa, että kysyntää olisi palvelulle, jossa paikallinen naisopas vie aasialaisen naisen kokemaan turvallisesti luontoa metsäretkelle tai tunturiin.

Kysymys kuuluukin: onko Lapin elämyksiä tarjoavilla matkailuyrittäjillä halua ja mahdollisuuksia astua mukavuusalueen ulkopuolelle? Toki osa matkailuyrityksistä pitää jo nyt kesän palveluita saatavilla vaikkakin tappiolla.

Kyseessä on muna-kana ilmiö. Kysyntää ei tule jos ei ole tarjontaa. Toisinpäin ei ole varaa ajatella, jos tavoitellaan 10 miljoonaa matkailijaa ympäri vuoden, sillä nyt on se hetki kun Lappi näkyy, kuuluu ja kiinnostaa.

 

kuva: Susanna Jänkälä
kuva: Susanna Jänkälä

(Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka)

Kaikki parlamentin esitykset pääset lukemaan ja lataamaan tästä: Lapin Matkailuparlamentti 2018 esitysmateriaali

 

PS: Haluatko saada hyödyllisen tärpin ja työkalun paremman johtamisen tueksi maksutta kerran kuussa sähköpostiisi?

Et sitoudu mihinkään, ja voit kirjautua listalta pois millon vain. Tilaajalahjaksi saat maksuttoman Yrityksen Kilpailuetu – testerin! Tilaajana saat myös pääsyn maksuttomaan Yrityksen KilpailuEtu – materiaalipankkiin, josta saat maksutta käyttöösi hyödyllisiä työkaluja paremman johtamisen tueksi.

Kirjaudu tästä mukaan kasvavaan joukkoon!

Lataa Kilpailuetu Testeri ja hyödy maksuttomista työkaluista!

* indicates required





 

bloggasi

Anne Lukkarila, tietokirjailija ja yritysvalmentaja

AK Lukkarila

Missiona yritysten kilpailuedun parantaminen

www.aklukkarila.com

(Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka)

 

Matkailija edelläkävijänä alustataloudessa – digiasiakas haastaa yritysjohdon

Matkailija digiajassa
Matkailun sanotaan olevan edelläkävijä alustataloudessa. Niinpä matkailija toimii edelläkävijänä käyttäjänäkökulmasta. Tämä näkyy digitaalisilla alustoilla toimivien matkailun jakelukanava-, myynti- ja markkinointiratkaisujen räjähdysmäisenä kasvuna.
Tekoäly  tulee osaksi palvelubisnestä halusimme tai emme. Se on jo täällä. Tiedätkö sinä varmuudella avatessasi jonkun palvelutarjoajan chatin, onko sinua palvelevan etunimen takana oikeasti ihminen vai automatisoitu tekoäly, chatbot?

 

Strategia ja osaamisen johtaminen haasteiden edessä

E-bookers, AirBnB, TripAdvisor, Booking.com, Bokun  ja monet muut digitaalisesti toimivat alustat vievä toimialan myynnin verkkoon kaukaisintakin pikkukylän matkailuyritystä myöten.

Digitaalisten ympäristöjen kehittyminen luo paineita yritysten strategioille ja osaamisen johtamiselle. Lapissa kasvu matkailussa on ollut rajua. Miten nämä kasvujen kehityspolut hoidetaan hallitusti? Näitä aiheita pohditaan muun muassa #LapinDigiStep-hankkeen työpajoissa. Hankkeen tavoitteena on edistää digitalisaatiota ja tätä kautta työn tuottavuutta sekä yritysten kilpailukykyä Lapissa.

Aina oman osaamisen kehittäminen ei ole se kustannustehokkain ratkaisu. Digiosaamista voidaan ja sitä pitää kehittää omassa yrityksessä, mutta joskus se kannattaa ostaa ulkoa.

Työntekijän ikä ei ole sinällään tae digiosaamisesta, vaikka Z-sukupolven kohistaan murtavan monet meille tutut markkinoinnin ja myynnin nykyrakenteet.  Ahkerasta somenotkumisesta huolimatta nuoremmissakin ikäryhmissä on vielä noin neljännes niitä, joiden digiosaamisen tekninen taso on vajaata.

 

Jos yrittäjä rekrytoi kaksikymppisen, ei kannata olettaa tämän osaavan koodata yritykselle uuden toiminnanohjausjärjestelmän. Voi olla että tämä nuori ei osaa käyttää edes wordia.  – Vesa Kokkonen, Oxford Research

 

Kaikenkokoisten yritysten johdolla on itsellään oltava visio ja ymmärrys siitä, millainen on meidän digiosaamisen vaje ja miten se vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan kehittymiseen ja strategiaan. Ilman tätä ymmärrystä on vaarana yli-tai ali-investoinnit digitaaliseen laitteistoon, softaan ja-/tai osaamiseen. Monikanavaisuus on otettava haltuun.

Kuluttajat eivät ole enää paikassa X. Ne ovat myös paikassa D, F, B, N, M ja Ö.

 

Yli puolet USA:n 500:stä menestyvimmäistä yrityksestä vuonna 2000 on hävinnyt markkinoilta. Ne ovat niitä, joiden johto ei reagoinut digitaalisuuden haasteeseen.

Yritysjohtaja, reagoitko sinä NYT?

 

Tekoäly vai ihminen edelläkävijänä

LapinDigiStep-seminaaripäivän alustuksessa ennakoitiin tekoälyn (AI Artificial Intelligence) voimallisemman tulemisen kestävän vielä 7-8 vuotta. Tekoäly ei ole ole uusi asia: IBM:n shakkitietokone Deep Blue voitti Garri Kasparovin shakissa jo vuonna 1997. Googlen Alpha Go voitti vastustajansa haastavassa strategiapelissä vuonna 2016. Tämän ero edelliseen oli se, että Alpha Go oppi virheistään ja opetti itse itseään.

Tekoäly oppii kiihtyvällä vauhdilla eikä väsy koskaan, se voi opiskella 24/7 loputtomiin. Tekoälyllä on ihmiseen verrattuna muitakin etuja: ohjatessaan liikennevälinettä se ei nukahda rattiin tai lähde kännissä ajamaan. Tekoäly ei saa raivareita muille tiellä liikkujille tai heristele keskisormea.

Ihminen on vajavainen johtajana. Kielimuuri on tällä hetkellä todellinen ongelma joissain Lapin matkailuyrityksissä. Kokeista on pula ja ulkomailta olisi tulossa ammattitaitoista henkilökuntaa matkailukeskusten keittiöihin. Paha vaan, että kaikki keittömestarit eivät hyväksy sellaisia alaisia, jotka eivät puhu suomea. Englantikin voi olla liian kova vaatimus keittiön esimiehelle työskentelykieleksi.

 

Kokit keittiössä
Monikulttuuriset keittiöt haastavat päivittäisjohtamisen käytänteet

 

Voisiko tekoäly voi tulla avuksi monikulttuurisiin työyhteisöihin?Toivottavasti jo lähitulevaisuudessa kun mobiilisovellukset kehittyvät.

Nappi korvaan ja simultaanitulkkaus päälle: keittiömestari voi puhua suomea ja kylmäkkö persiaa, mutta silti keskustelu sujuu kiitos reaaliaikaisen tulkin joka kääntää vastapelurin puheen vastaanottajan haluamalle kielelle, puheena suoraan korvanappiin.

 

Bulvaanit iskeneet majoitusbisneksen myyntialustoille – palvelun laatu vaarantuu

Alustatalouden kirkkaimmat tähdet majoitusmyynnissä  ovat tällä hetkellä AirBnB ja Booking.com. Nämä verkkopalvelut eivät tavoita kuitenkaan koko maailmaa.  Joissain maissa pääsy länsimaisiin Internetverkkoihin on joko estetty tai ainakin osittain rajoitettu.

Tämä näkyy käytännössä mm. siinä, että kiinalaiset matkailijat käyttävät majoitusvarauksissaan bulvaaneja, toimijoita jotka pääsevät näille länsimaiselle varaussivustoille. Bulvaani tekee halutun varauksen, ottaa rahat ja goodbye.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos vuokraaja yrittää olla yhteydessä varauksen tehneeseen, hänen sähköpostinsa ja tekstiviestinsä menevät kankkulan kaivoon tai minne bulvaani ne nyt sitten ikinä on ohjannutkaan. Varsinaisia matkustajia viestit eivät koskaan tavoita. Vuokraajalla ei myöskään ole matkustajien puhelinnumeroita tai sähköpostiosoitteita, vain bulvaanin jättämät tiedot, joista ketään ei saa kiinni koskaan .

 

Tämä aiheuttaa ongelmia palvelun laadulle. Muutoin asiansa hyvin hoitava vuokraaja huomaa, ettei matkailijoita näy oikeaan aikaan tai he tulevat milloin sattuu, eivät puhu mitään yhteistä kieltä eikä heihin saa yhteyttä.

 

Tällainen toiminta vaarantaa palvelun laadun kohdemaassa. Tuotanto ei tiedä mitä myynti on luvannut. Asiakas on ostanut jotain mitä ei voida tuottaa.  Ja niin edelleen.

 

Matkailijan tyytyväisyys mitataan mobiilissa

Matkailija on yhä enemmän online. Hän etsii tietonsa verkosta, tekee varauksensa siellä, hakee tietoa kohteesta ennakkoon ja jatkaa tiedonhakua verkosta myös paikan päällä. Mobiililaite tallentaa valokuvat, selfiet ja videot matkamuistoiksi. Mukaan voisi tarttua muitakin digituotteita Diginaiset ja Villit Indiet-tyyliin. Myös asiakastyytyväisyys, arviot ja kokemukset jaetaan maailmalle digitaalisesti.

Facebook palauteaslustana
Matkailija jakaa asiakaspalautteensa verkostoilleen

 

Enää ei ole yrityksen käsissä, saako se palautetta. Matkailija päättää itse, miten ja minne hän palautteensa antaa.

 

TripAdvisor on matkailualan jättiläinen, mitä tulee tiedon hankintaan, asiakaspalautteeseen ja myyntimahdollisuuksiin. Mitään konstikkaita asiakaspalautejärjestelmiä ei tarvita TripAdvisorin lisäksi.

 

Jokaisen matkailuyrityksen täytyy olla TripAdvisorissa. Olla esillä, olla ostettavissa, olla arvioitavissa, seurata palautetta.

Jos et ole, mene.

 

Suomessa Business Finland rahoittaa tekoälyä ja alustataloutta 160 miljoonalla eurolla. Alustatalous leviää vauhdilla – Amazon on ottamassa haltuunsa Skandinavian markkinoita. Muotialan yhden nimen alle brändätyt verkkokaupat ovat yhä useammin  todellisuudessa digialustoja tuhansille ja taas tuhansille globaaleille rättikauppiaille.

Informaatiotulvan ja sähköisten viestien ylitarjonnassa valta siirtyy yrityksiltä asiakkaille. Yritysten on tehtävä yhä enemmän dataohjattuja päätöksiä ja strategisia valintoja sekä kohdennettava viestintä niiden mukaan.

Huomataanko sinun viestisi?

 

PS: Haluatko minulta joka kuukausi uutta tietoa ja maksuttomia Tärppejä&Työkaluja kehittämisen tueksi? Tervetuloa kuukausikirjeen tilaajaksi! Saat heti tilaajalahjaksi KilpailuEtu-testerin hyödyksesi. Liity mukaan kasvavaan joukkoon tästä!

 

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjaiija

AK Lukkarila – bloggaa yritysten kilpailuedun parantamisesta

AK Kustannus –bloggaa luovasta kirjoittamisesta ja luovasta kustantamisesta

Z-sukupolvi haastaa edelläkävijän – matkailupalvelujen myynti ja markkinointi murroksessa

Z-sukupolvi muutosmoottori
Some jyrää puskaradion  ja suoratoisto tappaa television. Uusi digiympäristöön syntynyt sukupolvi murtaa totutut kulutuksen rakenteet. Taloudellisen vallan muutaman vuoden sisällä ottava z-sukupolvi  on jo ehditty nimetä maailmaa uudistavaksi muutoksen moottoriksi.
Miten nyt taloudellista ja ekonomista valtaa pitävä kymmenen-tikkua-laudalla-sukupolvi osaa vastata nousevien zetojen asettamiin haasteisiin? Onnistuvatko siinä edes edelläkävijät?

 

Sukupolviin jako pohjautuu tietoon siitä, että noin 17-vuotiaana ihmisen mieli järjestyy uudelleen. Siinä iässä vallitseva maailmanjärjestys ja kokemus ympäröivästä todellisuudesta luovat sukupolven avainkokemuksen.  Ajan henki  ja asenneilmasto tarttuvat mielenmaisemaan ja jalostuvat sukupolvelle tyypillisiksi arvoiksi ja maailmankatsomukseksi.

Jakoperusteet eivät ole kiveenhakattuja tai tarkkarajaisia. Rajanvetoihin vaikuttaa se, missä maassa eletään ja millainen taloudellinen ja poliittinen ilmasto on ollut vallalla kunkin ajan nuorison elämässä.

Alla olevan tyyppisiä jakoja käytetään mm. suomalaisen työelämän tutkimuksissa.  Hiljainen sukupolvi (1925-1945)  oli työteliästä ja ahkeraa väkeä, jotka eivät pitäneet meteliä itsestään. Heidän jälkeensä on tunnistettu viisi toisistaan poikkeavaa sukupolvea ennen zetoja.

Suuret ikäluokat 1945–1954:
Onnellinen sukupolvi. Opetteli aikuisena kiltisti tietotekniikan. Heitä oli joka paikassa aina liikaa, nyt myös eläkkeellä. Ominaista yhteisöllisyyden ja tasa-arvon tavoittelun arvostus.

Öljykriisin sukupolvi 1955–1964
Huonommin keinoja millä pärjätä. Työntekoa arvostavia ja säästäväisiä. Eläkeikä pakenee edellä. Kysyvät kelpaavatko enää mihinkään?

X-sukupolvi / hyvinvoinnin sukupolvi 1965–1972 (osa X-sukupolvea 1965 – 1985)
Kasvoi 1970-luvun vahvistuvaan hyvinvointiyhteiskuntaan. Vaatii oikeuksia. Kokee työelämän kova-arvoiseksi, jossa on liian paha olla. Pilkattu myös pullamössösukupolveksi. 1960-lukulaiset ”märkä ja ahne” sukupolvi. ATK:n ensiaskeleiden ottajia.

X-sukupolvi / lamasukupolvi 1973–1979 (osa X-sukupolvea 1965 – 1985)
Pärjää itsensä varassa. Tottunut taisteluun. Osa putosi nuorisotyöttömyyteen lamavuosien vuoksi.  Kestää kovempia työelämän arvoja kuin edeltävä hyvinvoinnin sukupolvi tai seuraavat Y:t.

Y-sukupolvi  1986 – 1999 (1980-2000 syntyneitä kutsutaan myös milleniaaleiksi) 
Nousuajan sukupolvi. Ovat pehmeämpiä ja vaikeassa tilanteessa kovien arvojen työelämässä. . Ensimmäiset kahdeksankymmentäluvun alun milleniaalit olivat täysi-ikäistymässä tai teinejä vuosituhannen vaihtuessa. Ensimmäinen kansainvälistyvä sukupolvi joka pääsi nauttimaan ennenkuulumattomasta vauraudesta.  Kasvoivat teknologiseen maailmaan.

Z-sukupolvi 2000  –    
Syntyneet teknologian keskelle, jatkuvasti online. Digitaalisuus osa elämää. Ovat kasvaneet maailmaan, jossa työelämän olosuhteet ja talous ovat epävakaita. Tiedonjanoisia kyseenalaistajia. Eettisiä kuluttajia.

Mukailtu lähteistä: TTL ja Tampereen yliopisto, 2014.  Harju-Yliviitala opinnäytetyö Metropolia AMK, 2017.

 

Partner Edelläkävijät -verkosto palvelumuotoilun äärellä

Partner Edelläkävijät verkosto kokoontui puolivuosittaiseen tapaamiseensa Kalajoelle helmikuussa. Tapaamisen teemana oli edelläkävijyys elämysmajoituksessa ja palvelumuotoilun haasteet olivat esillä sekä yritysten kuulumisissa että työryhmissä.

Palvelumuotoilun hyötyjä nosti esiin  Juju Innovations Oy.  Asiakaskokemusten ja toistaalta henkilökunnan luovuuden johtaminen ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä kun muotoillaan palveluita vaativille zetoille.

Edelläkävijät verkosto

Mitä asioita Partner Edelläkävijöiden tapaamisessa nousi esille? Entä miten edelläkävijät varautuvat Z-sukupolven piakkoin realisoituviin haasteisiin?

 

 

Zeta ei sido itseään aikaan eikä paikkaan

Qicraft panostaa aktiivisen hyvinvoinnin näkökulmaan tuomalla Technogym-kuntoiluratkaisuja hotelllihuoneisiin. Tämä voi palvella kiireisten X-ien tarpeiden lisäksi myös tulevaisuuden hotellimatkailjoita zetoja, jotka hakevat virikkeensä mobiilisti ja tulevat vaatimaan työelämältä liikkuvuuden, liukuvien työaikojen ja etätyön mahdollisuuksia.

Jo jonkun aikaa vahvistunut trendi Bleisure eli liike-ja lomamatkailun yhdistämismahdollisuus leimaa jo tämän työikäisen sukupolven toiveita. Mood of Finlandin esiintuomat teemat kestävä matkailu ja valistunut matkailija ovat avainsanoja jotka varmasti tulevat vaikuttamaan ympäristötietoisten zetojen matkakohdevalintoihin.

 

Tiesitkö tätä zetoista?

Vaikka zetat voivat vaikuttaa pinnallisilta ja itsekeskeisiltä selfie-kuvineen ja omaa persoonaa korostavine tarpeineen, ovat zetat ovat entistä tietoisempia ja kiinnostuneempia maailman ongelmista ja niiden ratkaisemisesta.  Näitä ovat ilmastonmuutos, ympäristöasiat sekä sosiaaliset että taloudelliset ongelmat.

 

Matkailuyrityksen osaaminen ja myyntipolut pahasti jäljessä

Matkailualan lisäkoulutuksessa haasteisiin vastataan tuotteistamalla laadun , vastuullisuuden ja ympäristötyön lisäksi palvelumuotoilukoulutuksia matkailuyrittäjille. Perho PROn  Laatutonni-valmennuksiin on tulossa mm. DigiTonni, jolla halutaan varmistaa matkailupalvelujen myynnin ja markkinoinnin nousu sille tasolle mitä zetat odottavat.

Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy nosti esille osaamisen ja tutkimustiedon merkitystä. Yrityksen verkkojalanjäljen selvittäminen ja digimaineen kartoittaminen ovat enemmän kuin tarpeellisia missä tahansa bisneksessä toimiville. Valitettavan monella tämä on täysin tekemättä.

 

Tiesitkö tätä zetoista?

Heitä tulee kohdella kuin ystäviä somessa. Zetat ovat ensimmäinen sukupolvi,  joka käyttää enemmän somea kuin perinteisiä Internet -sivuja. Www-sivuilla vieraillaan lähinnä linkkien ja uutisten kautta.  Adblock -ohjelmat, jotka estävät mainosten ja bannereiden näkymisen ovat suosittuja, sillä omaan sisältökokemukseen ei haluta häiriöitä. Tuputtava mainonta ärsyttää.

 

Nuorten verkkokäyttäytyminen (2016): Mitä sosiaalisen median verkkopalveluissa tehdään?

Markkinointi z-sukupolvelle
Markkinointi z-sukupolvelle (Harju-Yliviitala 2017)

 

 

Matkailuyritykset ratin taakse digimyynnissä

Airtouchin lanseeraama StopOver.fi palvelu tarjoaa matkailuyrittäjille helpon kanavan saada palvelutarjonta helposti ostettavaksi. Taustalta löytyy islantilainen matkailupalveluiden varausalusta Bokun, joka tuo jo 2-3% Islannin BKT:sta.

Bokunin vahvuus on siinä, että se on yritysvetoinen arvoketju, eli mukanaolijat voivat tehdä vähittäiskauppaa ristiinmyymällä toisten alustalla esillä olevien tuotteita. Finnair on linjannut käyttävänsä samaa alustaa tarjonnalleen Finnair Holidays .

 

”Tärkeintä on, että yritys itse kokee olevansa ratin takana.

Markkinat ovat muuttuneet ja ne ajat kun digitalisointia johtivat vain viranomaiset ja suuret yhtiöt taitavat olla ohi.

Pienten toimijoiden tulee nyt ottaa digiohjat käsiin ja sitä kautta ottaa ote tulevaisuudesta.”

– Pekka Mäkinen, Airtouch Oy

 

Z-sukupolven ostovoima Suomessa on jo nyt satoja miljoonia euroja

 

Z-sukupolvi kuluttaa jo nyt satoja miljoonia pelkästään Suomen markkinoilla. Elektroniikkaostoissa ja matkailupalvelujen valinnoissa zetoilla on jo nyt vahva vaikutusvalta perheen kulutuspäätöksissä.

Somealustat täytyy kytkeä osaksi zetojen ostoprosessia. Sosiaalinen media vie nuorilta enemmän ja enemmän aikaa ja tämä aika on pois perinteisiltä medioilta ja jopa Internetiltä.

Ja:  unohda printti kun mainostat zetoille.

 

Tiesitkö tätä zetoista?

 

Nuorten keskittymiskyky on heikentynyt, joten kaiken – myös ostamisen – on oltava helppoa, nopeaa ja mieluiten vielä hauskaa ja palkitsevaa. Zetoille on itsestäänselvää, että esimerkiksi verkkokaupan palvelut toimivat myös mobiilissa.

 

Kun Z-sukupovi tulee kuluttajamarkkinoille muutaman vuoden sisään, millaisia palveluja ostoprosessissa tarvitaan? Matkailussa palvelutarjonnan esittelyn, matkailumarkkinoinnin  ja myynnin ytimessä tulevat olemaan

  • informaation vaivaton löytäminen
  • helppo ja vaivaton digitaalinen ostettavuus mobiilissa
  • viraalimarkkinoinnin keinot vanhojen printti-ja mainoskirjeiden sijaan
  • läsnäolo oikeissa kanavissa ja alustoilla: Snapchat, Youtube, Instagram…
  • osallistaminen osana markkinointia
  • läpinäkyvä ja arvopohjainen yritystoiminta jolla on kasvot

 

Zetat tulevat -oletko valmis?

 

Miten sinä parhaillaan tuotteistat palvelutarjontaa ja muotoilet myyntipolkuja tälle tulevaisuuden sukupolvelle, joka murtaa myynnin ja markkinoinnin maailman sellaisena kun me sen tunnemme? Millaisia kilpailuetuja rakennat tuotteellesi ja myyntikanaviisi?

 

Jos tulevaisuuden muutosajurit ja kilpailuedun parantaminen kiinnostavat, kirjaudu Tärppejä ja Työkaluja -kuukausikirjeen tilaajaksi.

Saat lahjaksi KilpailuEtu-testerin, jolla testaat nopeasti yrityksesti tai organisaatiosi kyvyn ottaa vastaan zetat! TOIMI NYT!

 

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

AK Lukkarila

 

Tarina taipuu Tuotteiksi

Bloggauksessani Kirjojen kaupallistamisen Harmaat Sävyt käsittelin maailmanluokan ilmiöksi nousseen Fifty Shades of Gray- kirjatrilogian tuotteistamisen muotoja. Ilmiö on sen verran vahvassa nousussa, etten malta jättää kotimaista näkökulmaa käyttämättä: näin kuvitettu lastenkirja kasvoi bisneskonseptiksi Suomessa.

 

Pikkuli-lastenkirjan synty

 

Metsämarja Aittokoski on kolmen pojan äiti ja lastenelokuvien ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja. Suomalainen lastenkirja Lennä Pikkuli, lennä syntyi Metsämarjan seuratessa omien lastensa oppimista ja suhdetta uusiin haasteisiin.

Siinä missä toinen yritti aina uudestaan ja uudestaan, toinen saattoi heittää haasteet sikseen ja antaa periksi heti ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen.

 

Lennä Pikkuli, lennä! -kirjaa voi lukea niin kannustimena uuden oppimiseen kuin matkana oman erityisyyden löytämiseen. Kirjan kantavia teemoja ovat ovat rohkeus, arkuus, pienuus ja pelko.

Sankarina seikkailee pieni positiivinen lintu, Pikkuli. Kuvitettu lastenkirja julkaistiin Aurinko Kustannuksen kustantamana vuonna 2011.

 

 

Kirjasta sähköisiksi tuotteiksi

Metsämarjalle Pikkulin siirtäminen TV-tuotantoon oli luontainen askel oman osamisen kautta. Lasten tuotantoihin erikoistuminen on hyvää bisnestä, sillä lapsille suunnatuilla tuotannoilla on hyvin pitkä elinkaari. Niille kasvaa aina uusi kohdeyleisö entisten tilalle.

Nyt niin kotimaassa kuin ulkomailla pieniä katsojia ja heidän vanhempiaan ilahduttanut sarja on myyty yli 25 kanavalle ympäri maailman.
Puhelimeen ja tablettiin on ladattavissa vinkeitä Pikkuli mobiiliaplikaatioita, ja löydät lintusen myös YouTubesta.

 

Pikkuli – kun kirja kasvoi konseptiksi

Metsämarja on rakentanut Pikkulista rohkeasti tuotekonseptia: kumisaapas- ja vaatemallisto on suunnattu päiväkoti-ikäisille – kuuleman mukaan kolmevuotiaat testikäyttäjät eivät olisi suostuneet riisumaan saappaita lainkaan!

Pikkulia voi raahata mukanaan myös matkalaukun kyljessä – mene ja tiedä mitä muuta lienee tulossa.

 

Kaikki tämä alkoi yhdestä lastenkirjasta.

 

Miten sinä tuotteistaisit kirjoittamasi maailmat?

 

Sitä voi olla hyvä pohtia, etenkin jos kirjoitat fantasiamaailmaan sijoittuvaa sarjaa lapsille tai nuorille JA toivot saavasi luomistyöstäsi maksimaalisen elannon.
Pikkuli valloittaa maailmaa TV-sarjallaan Metsämarjan omistaman tuotantoyhtiön Sun In Eye Production Oy Ltd:n siipien suojissa. Japani on jo valloitettu 

 

Kirjoitettu maailma on aineetonta pääomaa

Jos kirjasi maailma ja sen hahmot alkavat kiinnostaa laajempaa yleisöä ja muita toimijoita, on pidettävä kiirettä suojaamisen kanssa. IP (Immaterial Property) tarkoittaa selkokielellä aineetonta pääomaa.

Sen suojaamiseen (IPR – immaterial Property Rights) väärinkäytöksiltä, kopioinnilta ja epäreilulta kilpailulta on olemassa maailmanlaajuiset käytänteet.
Suojaamiseen on usempia mahdollisuuksia; valittavat tavat riippuvat siitä, mitä suojataan, millä markkinoilla ja miten vahva suojauksen taso tarvitaan.

Suojattava omaisuus voi olla kirjoitettu fantasiamaailma, yksittäinen hahmo, yrityksen palvelumalli, tuotemerkki, verkosto, konsepti, innovaatio tai vaikka pilotoitava toimintamalli.

Palveluyrityksen IP salkku on yksi hyvä tapa lähteä liikkeelle yrityksen aineettoman pääoman suojaamisessa. Se ei ole vaikeaa, mutta tehokkaasta kädestä-pitäen-ohjauksesta on suuresti apua.

 

Hyvin laaditulla IP-salkulla nostat myös yrityksesi arvoa.

 

Pikkulintu on kunnon konseptin tapaan suojattu: Pikkulin IP omistus on holding-yhtiö Aittokoski Experience Ltd.
SunInEye Production on myös yksi Partner Edelläkävijöistä.

 

Hyvää matkaa, Pikkuli!

PS. Kiinnostaako sinua yrityksen KilpailuEdun parantaminen? Lataa maksuton KilpailuEtu Testeri avuksesi!

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

LATAA TÄSTÄ!

 

Joko muuten olet lukenut miten otat etumatkaa uudistamisella?

Kasvu

 

 

Anne 
tietokirjailija, yritysvalmentaja

Onko Hankkeesi Pro?

Hankkeet ja projektit ovat pahimmillaan kehittämisen kirosanoja, mutta parhaimmillaan kehitystä eteenpäin vieviä työkaluja. Miten teet oikeita valintoja hankkeesi teemoiksi kun haluat olla edelläkävijä? Riittääkö luontainen ”pro-asenne” ja intuitio, vai olisiko sittenkin niin, että tähänkin löytyy systematiikkaa.

 

Strategian, megatrendien ja hankkeen yhteys

Kukaan ammattilainen ei halua tehdä hankkeita hankkeiden vuoksi. Valtaosa suunnittelee hankkeita, joiden teemat ovat pinnalla juuri nyt. Edelläkävijät sen sijaan katsovat koko ajan 5-10 vuotta eteenpäin ja valitsevat tuotekehityksen ja hankkeiden teemat strategiat huomioiden.

Nyt laaditaan kattostrategioita vuoteen 2030, ja pidemmälle. Meitä kaikkia koskevia muutoksen tuulia voi vilkaista vaikka Kunta-alan Trendikorteista. Huomioiko sinun tuleva hankkeesi siihen liittyvien toimialojen pitkäntähtäimen linjaukset? Palveleeko hankkeesi lopputulos tulevaisuuden haasteita?

 

Yhdistele ajan trendit ja asiakastarpeet

Uudet konseptit lähtevät asiakkaan tarpeesta ja palvelee muuttuvaa toimintaympäristöä. Parhaimmillaan voi yhdistellä monta ajan tarvetta yhteen pakettiin kuten jo viisi vuotta sitten lanseerattu SyöHyvin palvelu on tehnyt. Tässä konseptissa yhdistyvät arjen helpottaminen, perheen yhteisen ajan lisääminen, ekologisuus, lähiruoka, helppous ja terveellisyys.

Ennen hankkeen sisällön lukkoonlyömistä onkin hyvä tehdä esiselvityksiä tai vähintään sitouttaa asiakas tai muu potentiaalinen sidosryhmä mukaan suunnitteluun. Yhteisillä trenditreffeillä vaikkapa kahvikupposen ääressä voit saada kullanarvoisia vinkkejä siihen, mihin hankkeessa kannattaa panostaa.

 

Tästä maailma ei tiedä

Meillä Suomessa on uskomattomia viennin menestystarinoita eri toimialoilla. Konepajateollisuus, IT-osaaminen, matkailu… näissä meillä ei ole ongelmia rakentaa myyntikanavia ja jakeluteitä ja saada isoja onnistumisia suurilla markkinoilla.

Samaan aikaan meillä on Suomessa maailman puhtain maaperä, maailman puhtaimmat sisävesistöt ja maailman puhtain ilma. Silti turvallista elintarviketuotantoamme ei osata viedä ulkomaille, vaan kaikki markkinointiponnistelut tehdään kotimarkkinoille, jonka koko on pääluvultaan pienempi kuin Lontoo tai Istanbul!

Ehkä elintarviketeollisuuden jehujen pitäisi kilauttaa toisen toimialan kaverille ja kysyä miten temppu tehdään? Onneksi tähän liittyviä projekteja on jo käynnistynyt, kuten Food from Finland.

 

Ajattele kuten edelläkävijä

Hankeyhteistyö, niche-osaaminen, kumppanoituminen, koalitiot ja uudet konseptit – yhteistyön merkitys on tänä päivänä suuri. Jos me osaamme jotain tosi hyvin ja te jotain muuta vielä paremmin, niin miksi emme löisi hynttyitä yhteen sen sijaan että puuhaamme kukin tahollamme?

 

Kenen kanssa sinä voisit tehdä pioneeriluontoista yhteistyötä niin, että loisit jotain aivan uutta markkinoille?

Ajattele kuten edelläkävijä:

katso ympärillesi ja bongaa toimija tai toimiala, joka on mahdollisimman kaukana omastasi

– mitä uutta siitä syntyisi?

 

 

Tarvitsetko apua uusiin konsepti-ideoihin ? Kiinnostaako edelläkävijyys?

Lataa maksuton KilpailuEtu Testeri. Samalla liityt Tärppejä & Työkaluja- kuukausikirjeen saajaksi. Kuukausikirje ilmestyy jokaisen kuukauden ensimmäisellä viikolla, ja sisältää työkaluja tai vinkkejä yrityksesi tai hankkeesi kilpailuedun parantamiseksi.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Joko muuten luit artikkelini

Miten paketoida Innovaatiot ja Konseptit

 

Parhain terveisin
Anne
yritysvalmentaja, tietokirjailija

Partner Edelläkävijät verkoston vetäjä

Miten paketoida Innovaatiot ja Konseptit

Tuotekehitys ja tuotteistaminen ovat ehkä haastavimpia yrityksen toimintoja. Joillekin yrittäjille uudistuminen, innovaatiot ja konseptien kehittäminen ovat luontaisia asioita, ja tuotteet ja palvelut kehitetään ”lennossa”.

Toisille innovaatiotyö ja konseptien uudistaminen avautuu paremmin systematisoituna toimintana, vuosikellotettuna yrityksen muiden avainprosessien tavoin. Niin tai näin, kyseessä on yksi tärkeimmistä yrityksen prosesseista, etenkin edelläkävijyyttä tavoitteleville!

 

Asiakas mukaan innovointiin

Aina asiakkaan mukaan ottaminen tuotekehitykseen ei tuokaan toivottua tulosta – asiakas haluaa tuotekehitysvaiheessa asioita, joita hän ei sitten olekaan halukas ostamaan.

Coca-Cola teki tuotekehityksensä vuonna 1985 by the book uudistaessaan liki satavuotiasta Cola-juoman reseptia – mutta epäonnistui, koska mielikuva on osiensa summa ja siten brändi vahvempi kuin yksi valintakriteeri, kuten maku.

Jos johdat palveluyritystä tai sen tuotekehitystä, suosittelen em. esimerkistä huolimatta asiakkaan ottamista mukaan tuotekehitykseen useilla tasoilla. Jos olet matkailuyrittäjä, voit aktivoida asiakasta antamaan palautetta TripAdvisoriin. Toimialasta riippumatta voit sitouttaa osaajia hallitustyöskentelyyn tai koota kumppaneistasi yrityksellesi Advisory Board.

 

Kasvata konseptiosaamistasi

Lisä- ja ristiinmyynnin tueksi luotu asiakaskonsepti ”Member of Hullu Poro Family”

 

Yksi hyvä tapa villien ideoiden haltuunottamisessa on työpaja asiantuntijan ohjauksessa. Helpoimmat ja nopeimmat toteutukset saadaan konseptoitua tuote- ja palvelutarjontaan nopeastikin.

 

 

 

Isompien kokonaisuuksien osalta on hyödyksi, jos asiantuntijalla on osaamista rahoituskanavista ja hankkeistamisesta. Silloin voitte jalostaa haastavimmat ideat hankesuunnitelman muotoon.

Omaa osaamista kannattaa aina kehittää. Olitpa yrittäjä tai toisen leivissä, voit hankkia lisää osaamista suorittamalla Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon.
Omatoimiseen tuotekehitykseen on eri toimialoilla tietoa ja työkaluja saatavissa netistä veloituksetta – kuten matkailualalla tämä Matkailualan tutkimus-ja koulutusinstituutin Matkailun tuotekehittäjän käsikirjan Tuotekehitystyökalut.

Tuotekehitys tuo kilpailuetuja. Se myös lisää yrityksesi aineetonta pääomaa ja siten liiketoimintasi arvoa.

 

Jos konseptointi tai aineettoman pääoman kasvattaminen kiinnostaa, kurkkaa palvelutarjottimeni tai  ota yhteyttä anne@aklukkarila.com, kerron lisää!

Lataa Tärppejä & Työkaluja – kuukausikirje,  saat maksuttoman KilpailuEtu Testerin innovaatiotyön ja kilpailedun vauhdittamiseen. 

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Tsemppiä kaikille tuotekehittäjille – jos aiheesta heräsi ajatuksia, kommentoi  ja jaa bloggausta!

Joko muuten luit artikkelini Perässä tullaan sanoi Edelläkävijä ?

 

Parhain terveisin
Anne Lukkarila
yritysvalmentaja, tietokirjailija

Partner Edelläkävijät verkoston vetäjä

Perässä tullaan sanoi Edelläkävijä

Edelläkävijyys on rohkea valinta ja se vaatii asennetta, etenkin silloin, kun se nostetaan tietoisesti kilpailutekijäksi tai muualle strategiseen viitekehykseen – vaikkapa arvopohjaan. Rohkea linjaus kuitenkin monesti kannattaa, sillä edelläkävijyys pakottaa uskaliaampaan ideointiin, tuoreiden innovaatioiden testaamiseen, joskus onnistumisiin mutta myös takapakkeihin.

 

Edelläkävijät verkostoituivat

Vuonna 2012 perustimme uudenlaisen vapaamuotoisen verkoston Partner Edelläkävijät, jonka jäseniä yhdistää edelläkävijyys.

Verkoston missiona on edistää ja levittää edelläkävijyyttä avoimesti Suomessa. Olemme yhdessä huomanneet, että parhaiten meillä synkkaa niiden kanssa, joita ajaa eteenpäin tahto kehittyä. Toisilta oppiminen on myös yksi verkoston anneista.

 

Partnereissa toimii ihmisiä jotka konseptoivat, testaavat ja vievät uusia asioita omaan liiketoimintaansa. Näistä voi oppia. Ehkä ei tarvitse tehdä samoja virheitä itse uudelleen. Etenkin kun verkostossa on korkea luottamussuhde ja asioista voidaan puhua ns niiden oikeilla nimillä”

Teemu Koho, toimitusjohtaja, Kids Factory Oy

 

 

Uskomme, että edelläkävijyys ei ole sattumaa, vaan sitä voi rakentaa yhdessä nopeammin ja tehokkaammin kuin yksin. Mukana on yli 20  yritystä tai muuta toimijaa, jotka tavalla tai toisella ovat osoittaneet edelläkävijyytta omassa toiminnassaan.

Edelläkävijät tapaavat kaksi kertaa vuodessa pari päivää kerrallaan. Tapaamista isännöi aina vuorollaan joku verkoston jäsenistä, joka saa myös innovatiivisen joukon käyttöönsä vaikkapa oman konsepti-idean tai muun edelläkävijyyteen liittyvän teeman ideointiin.

Tapaamiset ja niiden innovaatio-ja verkostoitumissessiot ovat Edelläkävijöiden tärkein työkalu uusien innovaatioiden ja kumppanuuksien synnyttämiseen.

 

Hienoa on avoin ja positiivinen  yhdessäolo, joka jatkuu tsemppaamisena ja yhteydenpitona myös tapaamisten välillä.

Partner- verkosto on todella mielenkiintoinen yhdistelmä eri alojen ihmisiä, joista kumpuaa innovatiivista intoa, toisinaan lähes luovaan hulluuteen saakka. Verkosto sopii minkä tahansa alan toimijoille; ratkaisevaa on omata avoin halu jakaa omaa osaamistaan ja ottaa vastaan uutta.

Verkosto on nimenomaan ihmisten kohtaamisen verkosto, jonka toiminnan tuloksena myös liiketoimintaa on mahdollista kehittää.

Anu Nylund, Perho Liiketalousopisto, Kehittämispäällikkö / Matkailu

 

Matkija on vain hiukan myöhästynyt edelläkävijä

Tietenkään kaikki eivät ole edelläkävijöitä, eikä tarvitsekaan. Yritys voi tehdä kukoistavaa bisnestä sillä, että on eturintamassa – mutta vain riittävästi.

Aiheesta totesi osuvasti taannoin yksi Partner Edelläkävijät- verkostomme jäsenistä, Hullu Poro Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjäneuvos Päivikki Palosaari:

 

”Edelläkävijä on se, joka ensimmäisenä haistaa uudet tuulet ja vaihtaa suuntaa. Matkija on vain hiukan myöhästynyt edelläkävijä.”

 

Voiko edelläkävijäksi oppia?

Jos haluat olla edelläkävijä, keneltä voit oppia? Suomessa voidaan nichemarkkinoilla olla ”pro” ja hakea edelläkävijän eväät maailmalta. Tämä ei vaadi edes suuria resursseja, ainoastaan aitoa innostusta ja palavaa halua omaksua uutta.

Matkustaminen paikan päälle on toki avartavaa, mutta riippuen toiminnan luonteesta benchmarkingia voi tehdä koneenkin ääressä: bisnesblogeista saa hyviä neuvoja ja ohjeita suoraan asiantuntijoilta. Ja mikä parasta, ne ovat ilmaisia!

 

Kirjoita hakukenttään esimerkiksi sana ”blog” tai ”blogi” (kielestä riippuen) valitsemasi hakusanan eteen ja saat melko hyvän kattauksen siitä, mitä maailmalla sinun haasteestasi kirjoitetaan.

 

 

Haaste – ole pro!

Jos strategisissa valinnoissanne on elementtejä edelläkävijyydestä tai haluat edistää oman yrityksesi tai organisaatiosi edelläkävijyyttä, kurkkaa enemmän Partner ohjelmasta ja jaa blogiani omissa verkostoissasi!

Tai ehkä tiedät verkostostasi jonkun, joka on todella Pro? Kun tunnistat pioneerin, tai sinulla on ideoita tulevien blogien edelläkävijyys-teemoiksi, ota yhteyttä anne@aklukkarila.com

PS: jos edelläkävijyys, innovaatiot ja johtaminen kiinnostavat,  tilaa Tärppejä & Työkaluja – kuukausikirje, jossa autan sinua parantamaan yrityksesi kilpailuetua vaihtuvin työkaluin ja vinkein.  Samalla saat kaikille Edelläkävijöille hyödyllisen maksuttoman KilpailuEtu Testerin!

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

Tilaa maksuton testeri tästä hyödyksesi!

 

Joko muuten luit artikkelini

Apua Mihin Nämä Edelläkävijät Ovat Menossa?!

 

Parhain terveisin
Anne
yritysvalmentaja, tietokirjalija
Partner Edelläkävijät verkoston vetäjä

 

Apua Mihin Nämä Edelläkävijät Ovat Menossa?!

Joitakin edelläkävijät ja heidän loppumaton kiivastahtinen pioneerityö hengästyttävät. Trendit, innovaatiot, ennakointi, kokeilut, uudistukset, inspiraatiot ja intuitiot…. Eikö tämä vauhti ikinä lopu?

Jos olisin älypuhelinfirman tuotekehitysjohtaja, niin kylmä hiki kohoaisi otsalle. Kohtahan ei edes tarvitse enää mitään kännyköitä taskuista kaivella kun älypiirit siirtyvät vaatteisiin, kelloihin, piilolinsseihin tai – taivas varjele – ihon alle.

Olen osallistunut useisiin tulevaisuussessioihin ja -seminaareihin ja käynyt kuulemassa itseäni paljon viisaampia kauasnäkijöitä. Välillä tuntuu, ettei se kasari-aika niin kauheata ollutkaan… muoti oli karmeaa muttei sitä kukaan silloin tajunnut!

Jenkkamankka soitti poppia ja lankapuhelimella soitettiin pyörittämällä numeroita etusormella. Jos silloin olisi sanottu, että 2010-luvulla saat pakkasella puhelimesi kosketusnäytön reagoimaan erikoishansikkaiden avulla – niin miltähän moinen olisi kuulostanut?

 

Nomadien maailma 2050

Eräässä tulevaisuusseminaarissa epäilimme ryhmässämme että 2050-luvulla elämme nomadi-yhteiskunnassa, eli ihmiskunta vaeltaa paikasta paikkaan ja asettuu aina joksikin aikaa elämään alueelle x. Palvelut varataan ennakkoon paikanpäältä StayBookersista, joka olisi siis paikallisresurssipalvelu E-bookers tyyliin.

 

StayBookersin verkkokaupasta varattaisiin kouluajat lapsille, 70 neliötä kalustettua

majoitustilaa , ehkä pieni kasvihuone ja osuus kuntosaliklubista. Maksu voitaisiin hoitaa vaikka palveluja vaihtamalla.

Sitten kun alkaa mesta kyllästyttää niin vähäiset kimpsut reppuun ja eikun seuraavaan yhteisö-destinaatioon jota tarpeeksi moni olisi siellä StayBookersissa peukuttanut.

Maailma olisi vieläkin pienempi ja rajattomampi yhteisö kuin nykyään.

 

 

Lisävarusteena 3D

Samaisessa sessiossa ounastelimme myös, että 3D tulostimet ovat varmasti jo arkipäivää. Jopa niin, että niitä yhdistellään ajoneuvoihin ja tuotantokoneisiin, kuten nyt vaikka puimureihin. Puimurit seisovat Suomen olosuhteissa tyhjänpanttina koko vuoden satokautta lukuun ottamatta. Ne voisivat tehostaa toimintaansa joutoaikoinaan eli tulostaa joulun sesonkimarkkinoille vaikkapa 3D himmeleitä kuivuneista oljista!

Mieti, mikä buustaus matkamuistobisnekselle.

 

Jakamistalous tuo turvallisuutta

Kiivastahtinen kehitystyö tuo mukanaan turvallisuusriskejä. Tämän päivän kuluttajat ovat kyllästyneet lujaa laukkaavan tehotuotannon lieveilmiöihin, kuten kaikenlaisiin skandaaleihin. Olivat ne sitten päästöhuijauksia tai riskialttiita lihajalosteita.

Niinpä toisten asuntojen vuokraaminen lomakäyttöön, ventovieraiden sohvalla nukkuminen tai vaikkapa illallinen jonkun ennestään tuntemattoman paikallisen perheen luona on yleistymässä kovaa vauhtia.

Jos muut suosittelevat, kyllä minäkin sen voin ostaa. Turvallisuus löytyykin ventovieraan ihmisen luota, hänen kotoaan.

 

Slow life – hidasta elämää

Hiljaisuuden ja slow-lifen vastatrendi kovalle nykytahdille näkyy selväsi jo matkailussa. Some räjähtää revontulista ja maisemista, jotka viestivät rauhaa, autiutta ja tilaa, jossa kellonajalla ei ole merkitystä.

Huvipuistotoimialalle on tulossa elämyspuistoja, joiden vetovoima on tarinoissa ja kiireettömyydessä. Tällainen on Leville avattu Tonttulan Elämyskylä – Elve´s Hideaway. Siellä voit hiljentyä ja löytää oman sisäisen tonttusi. Joko Keltanuttuisen Tontun tarina on saanut sinutkin värisemään?

Myös ihmisten arjessa tapahtuu oman elämän äkkikäännöksiä. Tämän tästä saamme lukea aikakauslehdistä, kuinka tämä ja tuo pariskunta / perhe / henkilö on kyllästynyt suorittamiseen, irtisanoutunut työstään, myynyt omaisuutensa ja lähtenyt kokemaan maailmaa omilla ehdoillaan.

Hmmm … kuulostaa hieman nomadi-yhteiskunnalta?

 

Tilaa Tärppejä & Työkaluja- kuukausikirje, saat samalla  kaikille Edelläkävijöille hyödyllisen  maksuttoman KilpailuEtu Testerin!

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Nappaa testeri hyödyksesi tästä!

 

Anne

yritysvalmentaja, tietokirjailija

Partner Edelläkävijät-verkoston vetäjä