Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään

kuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka
Lapin Matkailuparlamentti 2018 kokosi liki kolmesataa matkailualan ammattilaista pohtimaan arktisen matkailun uusia haasteita. Ensimmäisenä täyspitkänä seminaaripäivänä käsittelyssä olivat arktisen matkailun tulevaisuusnäkymien lisäksi mm. digitaalisuus, matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen, vaikuttajamarkkinointi ja kestävyyden turvaaminen.
Jokaisen näkökulman puheenvuoroissa nousi esiin tavalla tai toisella uusien kuluttajasukupolvien – millenniaalien ja zetojen – vaatimukset matkailupalveluiden markkinoinnille ja ostopolulle. He ovat  ympäristötietoisia, aktiivisia ja kriittisiä palveluiden käyttäjiä.
Miten Lapin matkailu vastaa näihin kasvun haasteisiin?

 

Kestävyyshaasteiden taustalla nopea kasvu

Lapissa matkailun kasvu on ollut viime vuosina vahvassa myötätuulessa – viimeisen kolmen vuoden aikana kansainvälisten yöpymisten kasvu on ollut peräti 44%. Lapissa kasvu on tullut juurikin kansainvälisiltä markkinoilta. Ja kasvu jatkuu: kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa kansainvälisten matkailijoiden yöpymisten kasvuprosentti on Lapissa 4,7 %, kun se on koko maassa 1,9 %. Suomen Lappi on miljardibisnes, ja kasvu näyttää vain kiihtyvän.

Vaikka kiinalaiset ovat nousseet otsikoihin matkailijoista uutisoitaessa, saapuvat ulkomaalaiset turistit Lappiin edelleenkin Euroopan lähialueilta: tilastoa johtaa vahvasti nelikko

  • Saksa
  • Ranska
  • Britannia
  • Alankomaat

 

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

 

Kasvua haetaan myös tulevaisuudessa, sillä Lappiin tavoitellaan jopa kymmentä miljoonaa matkailijaa

kasvuennuste Lapin matkailu
Kasvuennusteiden kaksi skenaariota. Ylempi pohjatuu osin Islannin toteutuneisiin kasvulukuihin. Kuva: Lapin materiaalipankki

 

Rajulta kuulostaviin kasvulukuihin pyritään Lapin matkailuväen omien ponnistelujen lisäksi Visit Finlandin luotsaamalla suuralueyhteistyöllä.  Neljän suuralueen mallin tavoitteena on

  • luoda mielikuvaa Suomesta monipuolisena matkakohteena ja
  • tukea kestävää kasvua ja tasata kysyntäpiikkejä  hyödyntämällä eri alueiden vetovoimatekijöitä

Valitut suuralueet ovat

  1. Lappi
  2. Järvi-Suomi
  3. Rannikko- ja saaristoalueet
  4. Helsinki

 

Lukujen takana on aina ihminen. Matkailija on aina joku.

Kymmenen miljoonaa Lappiin – ketä sieltä sitten on tulossa? Ja miten heidät Lappiin saadaan?

Missä he ovat? No siellä missä kaikki muutkin.

Somessa.

 

Lappi linssin läpi – #LaplandBucketList vaikuttajamarkkinoijan silmin

Seminaarin paneelikeskustelujen yhteenvetona voitiin todeta, että ympärivuotisen matkailun kehittämisen reseptinä voisi olla vahva yhteinen markkinointi, uudet tuotteet ja jaettu riskinotto.

Yhteinen markkinointi ei tarkoita tänä päivänä enää yhteistä kassaa, jonka turvin matkustetaan yrittäjäporukalla markkinoimaan omaa destinaatiota matkamessuille, jonne painetaan kauniita neliväriesitteitä jaettavaksi.

Lapin Matkailuparlamentissa nähtiin vilahduksia siitä, miltä Lapin kesä näyttää vaikuttajamarkkinoijan linssin läpi, kun valokuvaaja Eeva Mäkinen @eevamakinen / Instagram esitteli House of Laplandin #LaplandBucketList – kampanjan tuloksia.

Kampanja onnistui loistavasti: kokonaisnäkyvyys oli yli 3 miljoonaa joista USA:ssa yli miljoona katselukertaa. Reaktioita postaukset keräsivät yli 300 000.

Eeva kertoi etsineensä hakukoneilla kesäkuvia Lapista. Niitä ei juuri ollut, ainakaan tasokkaita ja jotka tekisivät oikeutta destinaatiolle. Nyt kuvia on kiitos #LaplandBucketList -kampanjan, joten tilanne on jatkossa jo parempi.

Tulee mieleen, miten alussa kesän online-markkinoinnissa ja löydettävyydessä olemmekaan?

Eeva Mäkinen edustaa iältään ja elämäntyyliltään millenniaalien ja zetojen sukupolvia.  Matkailupalvelujen myynti ja markkinointi on murroksessa – viimeistään zetat haastaa jopa edelläkävijät.

 

”Lapin kesän potentiaali on äärimmäisen suuri. Eräänä yönä vaelsimme valokuvausretkelle kansallispuiston kupeeseen, sinne missä sai ja pystyi yöpymään turvallisesti. Kuvasimme,  ja nukuimme teltassa. Miksi tällaisia matkailupalveluita ei järjestettäisi?”

 

Mäkinen muistutti myös vaikuttajamarkkinoinnin arvopohjaisuudesta. Lappi haluaa kasvaa kestävästi, vastuullisesti ja hallitusti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Lappiin halutaan vastuullisia matkailijoita, jotka haluavat kunnioittaa Lapin haurasta luontoa omilla valinnoillaan ja matkustuskäyttäytymisellään:

 

”Vaikuttajamarkkinoijat – bloggaajaat ja valokuvaajat – kannattaa hyödyntää. Pitää valita vaikuttajamarkkinoija, jolla on haluttu arvomaailma. Me voimme itse valita mitä asioita kuvilla näytetään! Vaikuttajien arvomaailma on sama kuin seuraajien. Kun seuraajista tulee tilaajia, saadaan Lappiin niitä matkailijoita, joita halutaankin.”

 

View this post on Instagram

Almost that time of the year again.

A post shared by Eeva Mäkinen (@eevamakinen) on

 

Eevan osuuden loppupuolen näkemyksen arvo on se 10 miljoonaa matkailijaa: ostopolku on saatava kuntoon. Lapin kesästä voi tulla joko viraalihitti tai  maailmaan parhaimmin varjeltu salaisuus.

Lappi – ja etenkin Lapin kesä – täytyy olla ostettavissa parilla-kolmelle klikkauksella. Mutta: silloin et voi enää myydä pelkkiä markkinointikampanjan ääniä #soundoflapland  tai kuvia #laplandbucketlist.  Klikkauksen takaa täytyy päästä ostoskoriin.

 

Lappi ostoskoriin kahdella klikkauksella – zetat ja millenniaalit vaativat vaivattomia ostopolkuja ja autenttisia elämyksiä

Uuden sukupolven kesämatkailija haluaa ostaa aidot elämykset helposti online. He myös matkustavat paljon ja satsaavat elämyksiin.  Kristiina Kukkohovi /Finnair Holidays viittasi jenkkitutkimukseen, jonka tulosten mukaan Z-sukupolvi matkustaa noin kuukauden vuodesta.

 

Zetat ovat tarjouksia arvostavia budjettimatkaajia, mutta nimenomaan niin, että rahaa kulutetaan elämyksiin. Lentomatkan osuus on vain neljännes lomamatkan budjetista. 90% zetojen päätöksiin vaikuttaa sosiaalinen media: Snapchat, Instagram ja Facebook. 86% kertoo haluvansa mennä minne vain, missä voi ulkoilla ja harrastaa aktiviteetteja.

 

Bingo! Lapin kesämatkailija löydetty! Ai niin, se monikanavainen ostopolku….Instagramissa klik klik ja tuote ostoskoriin.

Onneksi asia on jo vireillä: Visit Finlandin Kaisa Kosonen kertoi, että Suomesta halutaan älykäs matkakohde.

 

Visiona on, että Suomi tarjoaa edelläkävijänä sujuvimman polun haaveilusta matkalle.

 

Aikaa hankkeella on kaksi vuotta, joten kiirettä pitää. Suunnitelma on kaksivaiheinen:

  1. toteutus rajatulla ryhmällä
  2. skaalaus kansalliseksi malliksi

Tavoitteena on, että matkailutuotteet ovat ostettavissa monikanavaisesti online. Eli siellä missä matkailija haaveilee, olipa hänen somekanavansa mikä vaan, siellä on myös Suomi online, ja sitä myötä Lappi.

Käytönnössä, jos ihana kuva ja tarjous houkuttaa tilaamaan matkan, täytyy somekuvan klikkauksen takaa löytyä helppo reitti varmistaa tarjouksen uskottavuus ja luotettavuus hakukoneelta – ja siirtyä sujuvasti ostamaan.

 

Nail Your bucket list!  Nightless night Pike Fishing, including White Night bonfire- dinner at Midnight. Incredible scenery, light and sharing spots. Click now and get -50% off when bringing two friends! 
Lapin Materiaalipankki | Juha Kauppinen
Lapin Materiaalipankki | Juha Kauppinen

 

”Meillä on valo. Meillä on kuva. Meillä on valokuva.”

– Sanna Kärkkäinen /Visit Rovaniemi kysyttäessä keinoja saada Z-sukupolvi kiinnostumaan Lapin kesästä ja ruskasta.

 

Lapissa on maaginen valo ja mahdollisuus kuvan jakamiseen.  Nyt täytyy vielä ottaa se yksi askel. Tehdä kesästä aktiivisen outdoor -zetan ja millenniaalin paratiisi ja luoda monikanavainen myyntikanava joka ulottuu heidän mobiililaitteisiinsa saakka.

Mutta se edellyttää astumista epämukavuusalueelle – sillä jonkin täytyy viedä ulkomailta tuleva neito seurueineen kokeilemaan hauen kalastusta ja nauttimaan myöhäisillallista nuotiolla. Keskellä kesäyötä.

 

Kasvu tapahtuu epämukavuusalueella

Seminaarissa Madventures / Riku Rantala painotti, että kasvu tapahtuu epämukavuusalueella. Ajatus on suoraan sovellettavissa Lapin kesän tuotteistamisen haasteisiin.

Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Mika Laasonen muistutti, ettei kasvua saada talvellekaan ilman kesää. Investoijat eivät ole halukkaita investoimaan enempää, mikäli tiedossa on, että sijoitettu pääoma ei tuota lumettomina kuukausina.

Keskustelua herätti myös lappilaisten matkailutoimijoiden oma halukkuus panostaa täysillä kesään.  Miten käy pienyrittäjien jaksamisen jos sesonki kestää 12 kuukautta? Vilauteltiin useammaltakin taholta sitäkin vaihtoehtoa, että mitä jos Lappi onkin kiinni toukokuun ja kesä alkaa vastaa kun on kuukausi ladattu akkuja? Tuonkaltainen Lapin kesäsesongin määrittely voi sopia yksinyrittäjille ja pienille ohjelmapalveluyrityksille, mutta ajatus tuskin viehättää seiniin ja kattoihin investoneita suurempia matkailutoimijoita.

Kesän kasvu edellyttää palveluja JA aktiviteetteja. Ei riitä, että paikat ovat auki ja maisemat kauniit. Matkailijoilla täytyy olla syy tulla Lappiin kesällä. Pelkkä maisema ei riitä. Kovin kauaa ei tarvitse miettiä elämyksiä, jotka saavat meidän suomalaistenkin sielut kipinöimään ja suut muikeiksi.

Mitä elämyksiä sinä keksisit?

 

Houkuttimeksi tarvitaan erikoisia mutta autenttisia elämyksiä, ohjatusti ja turvallisesti: mustikoiden poimimista metsästä, keskiyön vaellus tunturinlaelle juomaan lasi hillasamppanjaa, matsutake-metsästystä tuohikorien kanssa, savusaunaa  vastoineen ja pulahdus luonnonveteen, pyöräilyä metsäreiteillä, matkailukalastusta ja napatun kalan grillausta nuotiolla…..ja tämä keskikesällä tietenkin parhaaseen keskiyön auringon sometusaikaan klo 21 – 03!

 

Kymmeneen miljoonaan mahtuu myös paljon lisää aasialaisia. Sanna Kärkkäinen tietää kertoa, että kysyntää olisi palvelulle, jossa paikallinen naisopas vie aasialaisen naisen kokemaan turvallisesti luontoa metsäretkelle tai tunturiin.

Kysymys kuuluukin: onko Lapin elämyksiä tarjoavilla matkailuyrittäjillä halua ja mahdollisuuksia astua mukavuusalueen ulkopuolelle? Toki osa matkailuyrityksistä pitää jo nyt kesän palveluita saatavilla vaikkakin tappiolla.

Kyseessä on muna-kana ilmiö. Kysyntää ei tule jos ei ole tarjontaa. Toisinpäin ei ole varaa ajatella, jos tavoitellaan 10 miljoonaa matkailijaa ympäri vuoden, sillä nyt on se hetki kun Lappi näkyy, kuuluu ja kiinnostaa.

 

kuva: Susanna Jänkälä
kuva: Susanna Jänkälä

(Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka)

Kaikki parlamentin esitykset pääset lukemaan ja lataamaan tästä: Lapin Matkailuparlamentti 2018 esitysmateriaali

 

PS: Haluatko saada hyödyllisen tärpin ja työkalun paremman johtamisen tueksi maksutta kerran kuussa sähköpostiisi?

Et sitoudu mihinkään, ja voit kirjautua listalta pois millon vain. Tilaajalahjaksi saat maksuttoman Yrityksen Kilpailuetu – testerin! Tilaajana saat myös pääsyn maksuttomaan Yrityksen KilpailuEtu – materiaalipankkiin, josta saat maksutta käyttöösi hyödyllisiä työkaluja paremman johtamisen tueksi.

Kirjaudu tästä mukaan kasvavaan joukkoon!

Lataa Kilpailuetu Testeri ja hyödy maksuttomista työkaluista!

* indicates required





 

bloggasi

Anne Lukkarila, tietokirjailija ja yritysvalmentaja

AK Lukkarila

Missiona yritysten kilpailuedun parantaminen

www.aklukkarila.com

(Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki, Anna Muotka)

 

Matkailija edelläkävijänä alustataloudessa – digiasiakas haastaa yritysjohdon

Matkailija digiajassa
Matkailun sanotaan olevan edelläkävijä alustataloudessa. Niinpä matkailija toimii edelläkävijänä käyttäjänäkökulmasta. Tämä näkyy digitaalisilla alustoilla toimivien matkailun jakelukanava-, myynti- ja markkinointiratkaisujen räjähdysmäisenä kasvuna.
Tekoäly  tulee osaksi palvelubisnestä halusimme tai emme. Se on jo täällä. Tiedätkö sinä varmuudella avatessasi jonkun palvelutarjoajan chatin, onko sinua palvelevan etunimen takana oikeasti ihminen vai automatisoitu tekoäly, chatbot?

 

Strategia ja osaamisen johtaminen haasteiden edessä

E-bookers, AirBnB, TripAdvisor, Booking.com, Bokun  ja monet muut digitaalisesti toimivat alustat vievä toimialan myynnin verkkoon kaukaisintakin pikkukylän matkailuyritystä myöten.

Digitaalisten ympäristöjen kehittyminen luo paineita yritysten strategioille ja osaamisen johtamiselle. Lapissa kasvu matkailussa on ollut rajua. Miten nämä kasvujen kehityspolut hoidetaan hallitusti? Näitä aiheita pohditaan muun muassa #LapinDigiStep-hankkeen työpajoissa. Hankkeen tavoitteena on edistää digitalisaatiota ja tätä kautta työn tuottavuutta sekä yritysten kilpailukykyä Lapissa.

Aina oman osaamisen kehittäminen ei ole se kustannustehokkain ratkaisu. Digiosaamista voidaan ja sitä pitää kehittää omassa yrityksessä, mutta joskus se kannattaa ostaa ulkoa.

Työntekijän ikä ei ole sinällään tae digiosaamisesta, vaikka Z-sukupolven kohistaan murtavan monet meille tutut markkinoinnin ja myynnin nykyrakenteet.  Ahkerasta somenotkumisesta huolimatta nuoremmissakin ikäryhmissä on vielä noin neljännes niitä, joiden digiosaamisen tekninen taso on vajaata.

 

Jos yrittäjä rekrytoi kaksikymppisen, ei kannata olettaa tämän osaavan koodata yritykselle uuden toiminnanohjausjärjestelmän. Voi olla että tämä nuori ei osaa käyttää edes wordia.  – Vesa Kokkonen, Oxford Research

 

Kaikenkokoisten yritysten johdolla on itsellään oltava visio ja ymmärrys siitä, millainen on meidän digiosaamisen vaje ja miten se vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan kehittymiseen ja strategiaan. Ilman tätä ymmärrystä on vaarana yli-tai ali-investoinnit digitaaliseen laitteistoon, softaan ja-/tai osaamiseen. Monikanavaisuus on otettava haltuun.

Kuluttajat eivät ole enää paikassa X. Ne ovat myös paikassa D, F, B, N, M ja Ö.

 

Yli puolet USA:n 500:stä menestyvimmäistä yrityksestä vuonna 2000 on hävinnyt markkinoilta. Ne ovat niitä, joiden johto ei reagoinut digitaalisuuden haasteeseen.

Yritysjohtaja, reagoitko sinä NYT?

 

Tekoäly vai ihminen edelläkävijänä

LapinDigiStep-seminaaripäivän alustuksessa ennakoitiin tekoälyn (AI Artificial Intelligence) voimallisemman tulemisen kestävän vielä 7-8 vuotta. Tekoäly ei ole ole uusi asia: IBM:n shakkitietokone Deep Blue voitti Garri Kasparovin shakissa jo vuonna 1997. Googlen Alpha Go voitti vastustajansa haastavassa strategiapelissä vuonna 2016. Tämän ero edelliseen oli se, että Alpha Go oppi virheistään ja opetti itse itseään.

Tekoäly oppii kiihtyvällä vauhdilla eikä väsy koskaan, se voi opiskella 24/7 loputtomiin. Tekoälyllä on ihmiseen verrattuna muitakin etuja: ohjatessaan liikennevälinettä se ei nukahda rattiin tai lähde kännissä ajamaan. Tekoäly ei saa raivareita muille tiellä liikkujille tai heristele keskisormea.

Ihminen on vajavainen johtajana. Kielimuuri on tällä hetkellä todellinen ongelma joissain Lapin matkailuyrityksissä. Kokeista on pula ja ulkomailta olisi tulossa ammattitaitoista henkilökuntaa matkailukeskusten keittiöihin. Paha vaan, että kaikki keittömestarit eivät hyväksy sellaisia alaisia, jotka eivät puhu suomea. Englantikin voi olla liian kova vaatimus keittiön esimiehelle työskentelykieleksi.

 

Kokit keittiössä
Monikulttuuriset keittiöt haastavat päivittäisjohtamisen käytänteet

 

Voisiko tekoäly voi tulla avuksi monikulttuurisiin työyhteisöihin?Toivottavasti jo lähitulevaisuudessa kun mobiilisovellukset kehittyvät.

Nappi korvaan ja simultaanitulkkaus päälle: keittiömestari voi puhua suomea ja kylmäkkö persiaa, mutta silti keskustelu sujuu kiitos reaaliaikaisen tulkin joka kääntää vastapelurin puheen vastaanottajan haluamalle kielelle, puheena suoraan korvanappiin.

 

Bulvaanit iskeneet majoitusbisneksen myyntialustoille – palvelun laatu vaarantuu

Alustatalouden kirkkaimmat tähdet majoitusmyynnissä  ovat tällä hetkellä AirBnB ja Booking.com. Nämä verkkopalvelut eivät tavoita kuitenkaan koko maailmaa.  Joissain maissa pääsy länsimaisiin Internetverkkoihin on joko estetty tai ainakin osittain rajoitettu.

Tämä näkyy käytännössä mm. siinä, että kiinalaiset matkailijat käyttävät majoitusvarauksissaan bulvaaneja, toimijoita jotka pääsevät näille länsimaiselle varaussivustoille. Bulvaani tekee halutun varauksen, ottaa rahat ja goodbye.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos vuokraaja yrittää olla yhteydessä varauksen tehneeseen, hänen sähköpostinsa ja tekstiviestinsä menevät kankkulan kaivoon tai minne bulvaani ne nyt sitten ikinä on ohjannutkaan. Varsinaisia matkustajia viestit eivät koskaan tavoita. Vuokraajalla ei myöskään ole matkustajien puhelinnumeroita tai sähköpostiosoitteita, vain bulvaanin jättämät tiedot, joista ketään ei saa kiinni koskaan .

 

Tämä aiheuttaa ongelmia palvelun laadulle. Muutoin asiansa hyvin hoitava vuokraaja huomaa, ettei matkailijoita näy oikeaan aikaan tai he tulevat milloin sattuu, eivät puhu mitään yhteistä kieltä eikä heihin saa yhteyttä.

 

Tällainen toiminta vaarantaa palvelun laadun kohdemaassa. Tuotanto ei tiedä mitä myynti on luvannut. Asiakas on ostanut jotain mitä ei voida tuottaa.  Ja niin edelleen.

 

Matkailijan tyytyväisyys mitataan mobiilissa

Matkailija on yhä enemmän online. Hän etsii tietonsa verkosta, tekee varauksensa siellä, hakee tietoa kohteesta ennakkoon ja jatkaa tiedonhakua verkosta myös paikan päällä. Mobiililaite tallentaa valokuvat, selfiet ja videot matkamuistoiksi. Mukaan voisi tarttua muitakin digituotteita Diginaiset ja Villit Indiet-tyyliin. Myös asiakastyytyväisyys, arviot ja kokemukset jaetaan maailmalle digitaalisesti.

Facebook palauteaslustana
Matkailija jakaa asiakaspalautteensa verkostoilleen

 

Enää ei ole yrityksen käsissä, saako se palautetta. Matkailija päättää itse, miten ja minne hän palautteensa antaa.

 

TripAdvisor on matkailualan jättiläinen, mitä tulee tiedon hankintaan, asiakaspalautteeseen ja myyntimahdollisuuksiin. Mitään konstikkaita asiakaspalautejärjestelmiä ei tarvita TripAdvisorin lisäksi.

 

Jokaisen matkailuyrityksen täytyy olla TripAdvisorissa. Olla esillä, olla ostettavissa, olla arvioitavissa, seurata palautetta.

Jos et ole, mene.

 

Suomessa Business Finland rahoittaa tekoälyä ja alustataloutta 160 miljoonalla eurolla. Alustatalous leviää vauhdilla – Amazon on ottamassa haltuunsa Skandinavian markkinoita. Muotialan yhden nimen alle brändätyt verkkokaupat ovat yhä useammin  todellisuudessa digialustoja tuhansille ja taas tuhansille globaaleille rättikauppiaille.

Informaatiotulvan ja sähköisten viestien ylitarjonnassa valta siirtyy yrityksiltä asiakkaille. Yritysten on tehtävä yhä enemmän dataohjattuja päätöksiä ja strategisia valintoja sekä kohdennettava viestintä niiden mukaan.

Huomataanko sinun viestisi?

 

PS: Haluatko minulta joka kuukausi uutta tietoa ja maksuttomia Tärppejä&Työkaluja kehittämisen tueksi? Tervetuloa kuukausikirjeen tilaajaksi! Saat heti tilaajalahjaksi KilpailuEtu-testerin hyödyksesi. Liity mukaan kasvavaan joukkoon tästä!

 

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjaiija

AK Lukkarila – bloggaa yritysten kilpailuedun parantamisesta

AK Kustannus –bloggaa luovasta kirjoittamisesta ja luovasta kustantamisesta