Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

kuva Inka Hyvönen Lapin Materiaalipankki
Kansainvälinen matkailu kasvaa Suomessa erityisesti Lapissa ja pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla matkailu painottuu kesään, Lapissa talveen. Miten Lapin ja pääkaupunkiseudun voimien yhdistäminen voisi palvella tulevaisuudessa matkailun kasvua ja sesonkien tasoittumista?  Tätä pohdittiin heinäkuussa 2018 Suomi Areenalla, House of Lapland  halusi avata keskustelun ja järjesti matkailualan vaikuttajatapaamisen.

 

Lapin matkailun kasvuennusteista maltillisempi pohjautuu Lapin matkailun pitkän aikavälin trendiin. Hurjempi skenaario pohjautuu vuoden 2016 kasvuun sekä Islannin keskimääräiseen kasvuun viimeisin 10 vuoden aikana (huom: skenaariossa 10 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä)

 

kasvuennuste Lapin matkailu

Kasvuennusteiden kaksi skenaariota. Ylempi pohjatuu osin Islannin toteutuneisiin kasvulukuihin. kuva: Lapin materiaalipankki

Katso lisää infograafeja ja tietopaketteja TÄSTÄ

 

Islannin matkailun kasvu on ollut hurjaa. Vuodesta 2010 kasvu on 266%. Vaikka Islanti on kylmä ja kaukana, on matkailu silti jo 39% maan viennin kokonaisarvosta.

On puhuttu jopa Islannin ihmeestä.

”Matkailussa ei ole ihmeitä! On vain vetovoimaa”

– Pekka Mäkinen, Icelandair:in Suomen maajohtaja.

 

Mäkinen löysi syitä Islannin kasvulle ketterästä toimintatavasta. Islannissa tapa toimia on vahvasti operatiivinen, yrityslähtöinen ja reagoiva. Suomessa on edelleen vahvana strateginen ja suunnitelmallinen toimintatapa. Islannissa julkinen puoli tukee matkailubisnestä, mutta ei vedä sitä. Islannilla on myös oma matkailuministeri, jonka tehtävänä on tukea ja edistää maan matkailutoimintaa.

Islannissa yksi vetonauloista on Blue Lagoon  – ulkoilmakylpylä, jonka alkuinvestoinnista lentoyhtiö Icelandair kustansi 30%. Yhtiö sitoutui myös markkinoimaan kohdetta.

Matkailuponnistelut ovat tuottaneet tulosta, turisteja lentää Islantiin jatkuvalla syötöllä. Hotellit eivät enää riitä majoittamaan kaikkia, ja Reykjavikissa onkin tarjolla jo viitisentuhatta Airbnb- asuntoa.

Tulevaisuuden strategioissa Islanti tähyää merelle – saapuvatko tulevaisuuden asiakkaat sieltä?

 

Tulevaisuuden vetovoimatekijä – matkailun vihreä kulta

Kristiina Helenius Nordic West Office:sta haastoi osallistujia kysymällä, miten Suomen matkailu voi hyötyä tulevaisuuden talouden menestys- ja kysyntätrendeistä? Näköpiirissä on Heleniuksen mukaan  metsäteollisuuden tulovaikutusten arvon merkittävä globaali kasvu.  Miten metsäteollisuuden kasvu voidaan kääntää hyödyksi matkailussa? Kuten tiedämme, kysyntä on jo kasvussa seuraavilla sektoreilla:

  • luomukosmetiikka
  • lähiruoka
  • paikallinen ravinto
  • terveysturismi
  • puurakentaminen

 

puurakentamista
Puurakentaminen on mahdollisuus matkailulle. Kuva: Lapin materiaalipankki / Photokrafix

 

Helenius listaa Suomen vetovoimatekijöiksi laajemmin muutaman asian, joiden merkitys nousee mitä hullummaksi ja globaalimmaksi maailma menee. Samaan aikaan ihmiset etsivät merkitystä elämälleen, eivätkä matkoillaankaan tyydy enää pelkän turistin rooliin . Sen sijaan halutaan löytää oma matkailuidentiteetti. Elämäntapakokeilijoita Suomessa voisi vetää useampiakin asia:

  • ei ihmisvirtoja
  • kieli, jota ei osata
  • Euroopan viimeinen bussipysäkki
  • etätyön mahdolliuudet; digitaalinen ja muu infra toimii
  • puhtaus, turvallisuus

 

 

Tuhansien Suomi-brändien kakofonia hämmentää kansainvälistä ostajaa

 

Kuinka monta pääbrändiä Suomessa pitäisi olla? Tuhansien brändien kakofonia hämmentää kansainvälistä matkailuostajaa, etenkin jos myyntitapahtumissa saman ostajan luona käy peräjälkeen Suomesta edustajia milloin minkäkin maakuntabrändin asialla.

Entä matkailija? Mitkä brändimielikuvat hänen mielessään ovat vahvimmilla?

 

Meillä oli ulkomaalaisia vieraita ja veimme heidät viikonlopuksi mökkeilemään eteläiseen Suomeen.  He olivat haltioissaan. Lähtiessämme pois he kysyivät: ”Oliko tämä nyt se Lappi?”

– Kristiina Helenius, Nordic West Office

 

Tilaisuudessa brändeistä vahvimmiksi nostettiin Lappi ja Helsinki. Viestinnässä tulisi sopia yhteiset päänostot ja strategia. Matkailijat täytyy houkutella kirkkaiden brändien avulla ensin alueelle – sen jälkeen voidaan asiakkaita ja hyötyjä jakaa laajemmin.

Tilaisuudessa penättiin useammassakin puheenvuorossa Suomen matkailun viestinnän punaista lankaa.

Visit Finland markkinoi Suomea äärimmäisyyksien maana ja alueellisesti  Suomi on jaettu neljään strategisesti profiloituun alueeseen:

  1. Helsinki
  2. Lappi
  3. Järvi-Suomi ja
  4. rannikko- ja saaristoalueet.

Tarjonta on teemoitettu. Tämän kautta tavoitellaan tuotteisiin elämyksellistä sisältöä ja ohjataan matkailijaa kiinnostuksen mukaisiin aktiviteetteihin.

Visit Finland (www.visitfinland.fi) tarjoaa kulttuurimatkailutoimijoille teemakohtaista tukea Culture Finland-ohjelman kautta. Muita kehitettäviä teemoja ovat kesäaktiviteetit ja ruokamatkailu. Matkailu 4.0 -ohjelman projektien kautta edistetään täysin uusia, kasvupotentiaalia omaavia niche-teemoja, kuten koulutuksellista matkailua, urheilumatkailuaterveysmatkailua ja luksusmatkailua.

Tästä huolimatta – tai juuri siksi – tilaisuudessa useampikin penäsi:

 

”Mitkä ovat Suomen matkailun pääviestit?”

 

 

 

Lapin arktinen kesä esittelyssä kansainvälisillä matkailumarkkinoilla

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen kertoi, että Lapin tavoitteena on saada kesä näppeihin. Laatu, ympärivuotisuus ja työvoiman saatavuus ovat kriittisiä menestystekijöitä.  Kärkkäisen mukaan pääkaupunkiseudun ja Lapin tiiviimpi yhteistyö, merkittävät majakkateot ja ulostulot yhdessä toisivat mahdollisuuksia entistä parempaan Suomi- näkyvyyteen kansainvälisillä markkinoilla.

Lappiin on investoitu valtavasti. Kapasiteettia löytyy joka segmentille luksusasiakkaita myöten. Talvi ei ole ongelma mutta kesällä on liikaa tilaa.

 

”Meillä on kesäteatterisomisteet valmiina. Nyt voitaisiin aloittaa lipunmyynti”

–  Sanna Kärkkäinen, Visit Rovaniemi

 

Joulupukin maja
Pukin maja Levillä, kuva: Lapin materiaalipankki

 

Yleisesti tilaisuudessa peräänkuulutettiin isompaa ajattelua ja rohkeampia valintoja markkinoinnin teemoihin ja sisältöihin: kampanjoiden aika meni jo.

Suomen matkailunäkyvyyden tehostamiseksi Lapin ja pääkaupunkiseudun yhteistyön mahdollisuudet nostettiin tilaisuudessa tapetille. Yhteistyöhalua tuntui olevan.

Suomi on saanut elokuvakomission pitkäjänteisen työn tuloksena kannustinjärjestelmän av-tuotannoille useiden muiden maiden tapaan. Pääkaupunkiseudulla kuvataan valtaosa tuotannoista – voisiko yhteistyö Lapin kanssa antaa lisäarvoa? Lapissa on ympärivuoden tarjolla valo, jota ei eteläisemmästä Suomesta löydy.

Lapin kesän ja Helsingin talven myynnin kehittäminen yhteistyössä tarvitsee uudentyyppistä strategiaa ja yhteistyötä. Tarvitaan myös muiden alueiden ymmärrystä siitä, että brändikakofonialla ei ehkä saavuteta saman mittakaavan hyötyjä kuin kirkkaalla viestillä,  jolla asiakkuudet saadaan ensin Suomeen ja sitten alueille. Ymmärrettävästikin tässä on omat haasteensa.

Maakunnalliset brändit ovat oleellisen tärkeitä kotimaan matkailun kehittämiseksi ja matkailijoiden houkuttelemiseksi valita oma kotimaa etelän rantojen sijaan. Ehkä kv-asiakas kuitenkin tarttuisi paremmin kirkkaampaan brändihaaviin?

Enää jäi jäljelle yksi kysymys:

Mikä on se tapa jolla tämä tehdään?

 

Anne Lukkarila, yritysvalmentaja ja tietokirjailija

PS:  Haluatko saada 

  • tiedon viimeisimmistä bloggauksistani
  • hyödyllisen tärpin ja työkalun paremman johtamisen tueksi

maksutta kerran kuussa sähköpostiisi?

Et sitoudu mihinkään, ja voit kirjautua listalta pois millon vain. Tilaajalahjaksi saat maksuttoman Yrityksen Kilpailuetu – testerin! Tilaajana saat myös pääsyn maksuttomaan Yrityksen KilpailuEtu – materiaalipankkiin, josta saat maksutta käyttöösi hyödyllisiä työkaluja paremman johtamisen tueksi.

Kirjaudu tästä mukaan kasvavaan joukkoon!

Lataa Kilpailuetu Testeri ja hyödy maksuttomista työkaluista!

* indicates required





 

 

Joko muuten olet lukenut tämän artikkelin?

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Miten paketoida Innovaatiot ja Konseptit

Tuotekehitys ja tuotteistaminen ovat ehkä haastavimpia yrityksen toimintoja. Joillekin yrittäjille uudistuminen, innovaatiot ja konseptien kehittäminen ovat luontaisia asioita, ja tuotteet ja palvelut kehitetään ”lennossa”.

Toisille innovaatiotyö ja konseptien uudistaminen avautuu paremmin systematisoituna toimintana, vuosikellotettuna yrityksen muiden avainprosessien tavoin. Niin tai näin, kyseessä on yksi tärkeimmistä yrityksen prosesseista, etenkin edelläkävijyyttä tavoitteleville!

 

Asiakas mukaan innovointiin

Aina asiakkaan mukaan ottaminen tuotekehitykseen ei tuokaan toivottua tulosta – asiakas haluaa tuotekehitysvaiheessa asioita, joita hän ei sitten olekaan halukas ostamaan.

Coca-Cola teki tuotekehityksensä vuonna 1985 by the book uudistaessaan liki satavuotiasta Cola-juoman reseptia – mutta epäonnistui, koska mielikuva on osiensa summa ja siten brändi vahvempi kuin yksi valintakriteeri, kuten maku.

Jos johdat palveluyritystä tai sen tuotekehitystä, suosittelen em. esimerkistä huolimatta asiakkaan ottamista mukaan tuotekehitykseen useilla tasoilla. Jos olet matkailuyrittäjä, voit aktivoida asiakasta antamaan palautetta TripAdvisoriin. Toimialasta riippumatta voit sitouttaa osaajia hallitustyöskentelyyn tai koota kumppaneistasi yrityksellesi Advisory Board.

 

Kasvata konseptiosaamistasi

Lisä- ja ristiinmyynnin tueksi luotu asiakaskonsepti ”Member of Hullu Poro Family”

 

Yksi hyvä tapa villien ideoiden haltuunottamisessa on työpaja asiantuntijan ohjauksessa. Helpoimmat ja nopeimmat toteutukset saadaan konseptoitua tuote- ja palvelutarjontaan nopeastikin.

 

 

 

Isompien kokonaisuuksien osalta on hyödyksi, jos asiantuntijalla on osaamista rahoituskanavista ja hankkeistamisesta. Silloin voitte jalostaa haastavimmat ideat hankesuunnitelman muotoon.

Omaa osaamista kannattaa aina kehittää. Olitpa yrittäjä tai toisen leivissä, voit hankkia lisää osaamista suorittamalla Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon.
Omatoimiseen tuotekehitykseen on eri toimialoilla tietoa ja työkaluja saatavissa netistä veloituksetta – kuten matkailualalla tämä Matkailualan tutkimus-ja koulutusinstituutin Matkailun tuotekehittäjän käsikirjan Tuotekehitystyökalut.

Tuotekehitys tuo kilpailuetuja. Se myös lisää yrityksesi aineetonta pääomaa ja siten liiketoimintasi arvoa.

 

Jos konseptointi tai aineettoman pääoman kasvattaminen kiinnostaa, kurkkaa palvelutarjottimeni tai  ota yhteyttä anne@aklukkarila.com, kerron lisää!

Lataa Tärppejä & Työkaluja – kuukausikirje,  saat maksuttoman KilpailuEtu Testerin innovaatiotyön ja kilpailedun vauhdittamiseen. 

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Tsemppiä kaikille tuotekehittäjille – jos aiheesta heräsi ajatuksia, kommentoi  ja jaa bloggausta!

Joko muuten luit artikkelini Perässä tullaan sanoi Edelläkävijä ?

 

Parhain terveisin
Anne Lukkarila
yritysvalmentaja, tietokirjailija

Partner Edelläkävijät verkoston vetäjä

Brändityö Haastaa Edelläkävijän

Pakoon pääsee miltei mitä vain, mutta ei brändejä. Nykyisin oma henkilökin pitää brändätä, yhä useampi meistä on kävelevä brändi.

Brändi on mielikuva asiakkaidemme aivoissa siitä, millaisia olemme. Haluamme tietenkin, että mielikuva kehittyy valitsemamme strategian ja tavoittelemamme vision suuntaisesti. Haluamme olla valittujen asiakkaidemme mielessä kirkkaampia, komeampia, kaikkivoipaisempia. Kukapa ei?

 

 

Edelläkävijä rakentaa jatkuvasti omaa tulevaisuuttaan

Brändityö haastaa edelläkävijän. Innovatiivisuus, innostavuus, aktiivisuus, luova hulluus, uusiutumiskyky – tätä kaikkea odotetaan. Kuitenkaan unohtaa ei sovi laatua, luotettavuutta, ja vakuuttavaa mainetta.

Uusi tuote  tai palvelun uusi ominaisuus tuo brändille vahvistusta ja yritykselle rahaa vain, kun se tuo asiakkaalle  todellista lisäarvoa

Useimpien yritysten menestys perustuu siihen kuinka hyvin ne pystyvät kommunikoimaan kohderyhmiensä kanssa. Tässä tehtävässä brändillä – sen rakentamisella, kehittämisellä ja johtamisella – on ratkaisevan tärkeä merkitys.

 

Tuotemarkkinoinnista arvopohjaisuuteen

Asiakkaiden käyttäytymismallit ovat nopeasti pirstaloitumassa, näin ollen markkinoija ei voi enää tehdä yleistyksiä asiakkaistaan. Tuotelähtöisyys (To Market) jäi 1980-luvulle, ja useamman vuosikymmenen meitä kannattanut asiakaslähtöisyys ja  -keskeisyys (Market To) onkin nyt passe`.

Nyt pitää olla tarina ja tuottaa asiakkaalle lisäarvoa! Arvo-ja tarinalähtöisyydestä (Market With) kumpuava yrityksen tarinaidentiteetti tulee näkyväksi erilaisilla kerronnan keinoilla, erityisesti visuaalisilla keinoilla.

 

Palvelut ja tuotteet muotoillaan kertomaan tarinaa

Kuluttajamarkkinoilla jogurttia voidaan myydä useampaankin eri vaivaan: tietyn jogurtin syönti palauttaa sinut lapsuutesi kesiin ja olet taas onnellinen ja vapaa huolista – valitsemalla toisen jogurtin vatsasi pienenee silmissä ja ruoansulatusvaivat ovat historiaa.

Miten sinä arvotit viimeksi valintasi jogurttihyllyn edessä – ostitko jogurttia, vilpitöntä onnea  vai vähemmän turvotusta?

Arvo- ja tarinalähtöisyys ei sinällään ole aivan tuore asia. Aikoinaan Nokia oli yksi edelläkävijöistä valitsi arvolähtöisyyden tuotantolähtöisyyden sijaan. Se ei tyytynyt vain valmistamaan matkapuhelimia vaan lähti tunnebisnekseen, auttamaan ihmisiä pitämään yhteyttä toisiinsa – ”Connecting people”.

Matkailussa arvomuutos on hyvin nähtävissä nykyajan hiihtokeskuksissa. Palvelutarjonnan monipuolistaminen on tullut jäädäkseen. Perinteisistä hiihtokeskuksista on tulossa elämyskeskuksia, akkulataamoja, joissa laskettelu on vain yksi huvittelun muoto talviaikaan ja joissa viihdytään myös kesällä.

 

Apostolit ja yhteisöt markkinoijina

Market With- strategiassa yritys rakentaa tavoitteellisesti verkostoja ja yhteisöjä jotka vahvistavat haluttua brändiviestiä, asiakkaat toimivat lähettiläinä, apostoleina. Yritykset rekrytoivat sopimuksin sopivan imagon omaavia julkisuuden henkilöitä omiksi apostoleikseen – näin jalkapalloilijasta voi tulla vedonlyöntiyhtiön lähettiläs.

Myös maakunta voi hyödyntää lähettiläitä, kuten Lapissa tehdään Lapland Ambassadors-joukon voimin.

Useat meistä jo liikehtivät jonkin yrityksen puolesta  –  mieti vaikka hetki, mitä yrityksiä ja yhteisöjä sinä olet tykännyt Facebookissa, ja keiden toimijoiden viestejä jaat statuksessasi?

Edelläkävijyyttä edistääksemme tarvitsemme tuoteinnovoinnin sijaan arvoinnovointia  – ja ennen kaikkea niitä hyviä tarinoita. Joko sinun yritykselläsi on tarina kuten näillä Lapin yrityksillä on?

Lataa maksuton KilpailuEtu Testeri. Samalla liityt Tärppejä & Työkaluja- kuukausikirjeen saajaksi. Kuukausikirje ilmestyy jokaisen kuukauden ensimmäisellä viikolla, ja sisältää työkaluja tai vinkkejä yrityksesi kilpailuedun parantamiseksi.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Luitko muuten jo nämä artikkelit?

Miten paketoida Innovaatiot ja Konseptit

Perässä tullaan sanoi Edelläkävijä

 

Anne

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

Partner Edelläkävijät verkoston vetäjä