Ketterät ja kestävät polut Lappiin – matkailustrategia tienhaarassa

kestävän matkailun strategiakestävän matkailun strategia

Lapissa on käynnissä Lapin matkailustrategian päivitystyöpajat syksyllä 2018. Asialla on Lapin Liitto, jonka projektiväki kiertää Lapin keskuksia. Käsittelyssä on Lapin arktinen matkailuekosysteemi ja sen kehittämisen tahtotilan mylläys aina vuosille 2022 ja 2025 saakka. Mikä suunta valitaan?

Lapista halutaan ainutlaatuinen arktisen alueen matkailun innovaatiokeskittymä Lapin älykkään erikoistumisen ohjelman mukaisesti. Kuulostaa hienolta. Osallistuin yhteen työpajoista, Mitä työpajassa Rovaniemellä teimme ja mitkä asiat nousivat esiin?

 

 

Missä mennään Lapin matkailussa?

Suomessa matkailulla menee lujaa. Lappi ei ole yksin menestyksessään. Suomen kv-matkailun kasvu on tällä hetkellä nopeampaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Edellisen strategian mukaisesti Lappi on vuonna 2025 elinvoimainen, kansainvälinen, helposti saavutettava ja ympärivuotinen matkailukohde. Tähän on vielä matkaa, mutta paljon on myös saavutettu.

Lapin kansainvälinen matkailu on merkittävässä kasvussa. Lappi on miljardibisnes ja viidennes Lapin kokonaisviennistä tulee matkailusta. Viimeisen vuosikymmenen kehitystä mittaavat kasvuprosentit rekisteröidyissä yöpymisissä ovat kesän osalta + 9% ja talven osalta +39%. Kesä siis laahaa vielä jäljessä ja tulevaisuuden kasvu kulminoituu nyt juurikin lumettomaan aikaan.

Lapin talvimatkailijoista kv-matkailijoita on jo enemmistö, 62%. Kesää sen sijaan kannattelevat toistaiseksi suomalaiset kesämatkailijat, 69%. Talvimatkailun vuosikasvu on lisäksi 3 kertaa voimakkaampaa kuin kesän, sekä viimeisen 3 että 10 vuoden keskiarvojen mukaan.

Kestävän kasvun varmistamiseksi kaikki kulminoituu yhteen sanaan: ympärivuotisuuteen.

Kenelle kesää kehitetään?

Suomesta halutaan kestävän kehityksen mallimaa ja Lappi haluaa olla siinä edelläkävijänä. Koska kasvu tulee kesästä, kysymys kuuluukin, miten kesää halutaan kasvattaa? Kestävästi, varmaankin.

Kasvu kulminoituu saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Ketterät polut tarkoittavat myös ostopolkuja. Miten Lappi digisuoriutuu tästä kun kuluttajiksi nousevat uudet sukupolvet, diginatiivit? Ostopolun pitää olla suora ja helppo. Ylimääräiset layerit täytyy poistaa markkinointiviesinnästä. Uuden strategian peruskysymyksiä onkin : mitä ja millaisia ovat kasvatettavan kesän avainasiakkuudet?

 

Kesä ei anna armoa. Aikarauta takoo vastaan. Digitie – ikitie on alkanut.

Sanna Kärkkäinen, Visit Rovaniemi

 

#Arctic summer osana matkailustrategiaa

 

Kesän kasvattaminen ja kasvaminen edellyttää myös muutoksia. Se tulee vaikuttamaan yritysten työvoimapolitiikkaan, mutta myös asennemuutosta tarvitaan.

 

Kesä ei ole chillailukausi vaan vakavasti otettava matkailusesonki

Sanna Kärkkäinen, tj. Visit Rovaniemi

 

Aiempi Lapin kesämatkailija on katoava luonnonvara

Rami Korhonen, Lapland Hotels&Safaris

 

Lapissa on totuttu saksalaisiin bussiryhmiin ja ruskassa humppaaviin eläkeläisiin. Asiakassegmenttien kohdalla ollaan nyt suuressa murroskohdassa, kun tutut kohderyhmät katoavat ja uutta pitäisi saada tilalle.

Mitä se tarkoittaa tuotekehityksessä, että tulevaisuuden kesä-ja ruskamatkailijat ovatkin niitä millenniaaleja? Haluavatko he ketteriä ja kestäviä polkuja Lappiin, niin että samalla matkalla voi siirtyä helposti paikasta toiseen ja nähdä usempia kohteita, somettaa kuruja ja tuntureita, jakaa kokemuksiaan?

Tällä hetkellä Lapin sisäinen liikenne on tästä näkökulmasta haaste. Ja viimeistään seuraavassa strategiassa raideliikenne tulisi nostaa vahvaan rooliin. Lentoliikenteelle tullaan tarvitsemaan vaihtoehtoja nykytrendien valossa.

 

Talvella voidaan mennä kohde edellä, kesällä kilpailemme muiden kiertomatkailukohteiden kuten Norjan kanssa. Uskon useamman kohteen tuotteeseen. Kysymys kuuluu, miten liikkuminen kohteiden välillä järjestetään.

Rami Korhonen, Lapland Hotels & Safaris

 

Ketterät asiakkaan polut, ostopolut ja työpolut

Strategiatyö jatkuu ja valmista tulee ensi kevääseen mennessä. Työpajojen tuloksena Rovaniemen osalta voidaan nostaa esille ketterät polut kaikissa muodoissaan. Strategiatyössä haetaan vastauksia ja keinoja kysymyksiin, miten ketterät ja kestävät polut luodaan.

 

Miten asiakas saadaan Lappiin nopean ja helpon digitaalisen ostopolun kautta?

Miten varmistetaan laadukas ja kestävällä tavalla tuotettu asiakkaan polku destinaatioissa ja niiden välillä?

Miten varmistetaan sesonkityöntekijöiden polku Lappiin, olisiko Working Holiday yksi ratkaisu?

 

Vai tuottaako uusi strategia Lapille niin paljon uutta kansainvälistä vetovoimaa ettei meillä ole pulaa sen enempää asiakkasta kuin työntekijöistä – ympäri vuoden?

Jäämme odottelemaan innolla päivitetyn matkailustrategian valmistumista, voit kurkata aiemmat Lapin matkailustrategiat tästä.

Lisää käynnissäolevasta strategiatyöstä ja yhteystiedot tästä.

PS: joko sinulle tulee kuukausikirjeeni, joka tarjoilee tilaajilleen joka kuukausi Tärpin & Työkalun johtamisen tueksi? Kirjaudu mukaan – voit liittyä ja poistua listoilta milloin vain!

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja, tietokirjailija

AK Lukkarila

Miten arvot löytyvät

arvot
Arvojohtaminen on parhaimmillaan tehokasta ja pahimmillaan tuhoavaa. Elämysbisneksessä kuten vaikkapa matkailussa arvojen hyödyntäminen luo parhaillaan sen fiiliksen ja matkailualueen vetovoiman, jonka vuoksi ihmiset palaavat aina uudelleen ja uudelleen. Mutta miten arvot syntyvät ja miten tietää että valitsee oikein?

 

Yksinyrittäjillä ja yritystoiminnasta haaveilevilla arvojen tunnistaminen lähtee aina omasta itsestä. Silloin voi kysyä itseltään, mikä minulle on tärkeää? Mille asialle olen uskollinen huonoinakin aikoina? Mitkä ovat ne lahjomattomat periaatteet, joista en luovu silloinkaan, kun periaatteideni pyörtäminen tarkoittaisi isoa tukkua rahaa ja ehkä firmani pelastumisen perikadolta?

Heti kun kuvioon tulee enemmän ihmisiä, asia mutkistuu. Jos kyseessä on perheyritys voi arvomaailmaa etsiä yhteisistä juurista. Muutama vuosi sitten olin mukana suunnittelemassa sisältöjä ja syntytarinaa Leville Tonttulan Elämyskylään. Silloin ohjaajamme Allan Owens ja Anne Pässilä johdattivat ryhmätyötä tehneen luovan tiimimme yrittäjän suvun historiaan ja tarinoihin. Sieltä löytyikin paitsi syntytarina, myös monta tarinaa vahvistavaa asiaa syntyvän elämyskylän arvomaailmaan.

 

Arvot tehdään yhdessä

 

arvokeskustelua nuotiolla
Käykää arvokeskustelua muualla kuin tylsässä toimistossa tai kabinetissa

 

Kun omistaja on kasvottomampi, on yrityksen arvojen määrittely johtoportaan hommaa.

Yleensä mennään metsään siinä, että arvot naulataan kiinni strategiaan ja henkilöstölle ne tiputetaan niskaan ilmoitusasiana. Sanomattakin on selvää, että sitouttaminen ja jalkauttaminen on kuin nilkuttamista, ensin kun on tullut ammuttua itseään jalkaan.

 

Jalkauttamisessa olisikin aina hedelmällisempää, että arvoista annetaan henkilökunnalle vain aihiot, pelkät otsikot tai sanat.  Ja kysytään sitten:

  • Mitä kukin arvo meille merkitsee?
  • Miten se käytännössä näkyy töissämme ja asiakaskohtaamisissa?

Niiden tulosten pohjalta ollaan jo askel lähempänä yhteisiä palveluperiaatteita, palvelupausta  ja lopulta asiakkaan kokemaa fiilistä.

 

Arvoja voidaan mitata

Kun arvoja käsitellään henkilöstön kanssa, on hyvä käydä läpi arvomäärittelyjä useammastakin eri näkökulmasta. Avuksi voi ottaa vaikka tuloskorttijaottelun: miltä tämä arvo näyttäytyy

  1. Asiakkaan
  2. Henkilöstön
  3. Talouden
  4. Kehittymisen näkökulmista?

Arvojen toteutumista voidaan myös  mitatata ja seurata.

 

Entä jos selvittäisitte tulevassa henkilöstökyselyssänne, miten hyvin arvot tunnetaan ja miten hyvin ne vastaajan mielestä toteutuvat käytännössä?

 

Sillä: mitä ei voi mitata, sitä ei voi johtaa.

 

Miten arvoja voidaan hyödyntää?

Arvot ovat erittäin käyttökelpoinen ihmisten johtamisen väline. Niitä voidaan hyödyntää hyvin sekä rekrytoinnissa että perehdyttämisessä.

Rekrytointi

Jo rekrytoinnissa arvojen hyödyntäminen prosessin sopivissa kohdissa voi aiheuttaa sen, että työpaikkaan hakeutuu juuri halutunlaista porukkaa. Työpaikkailmoituksessa kannattaakin miettiä teksti siten, että se heijastelee yrityksen arvomaailmaa – näin henkilö, jota juuri tuo arvomaailma puhuttelee, hakeutuu varmemmin rekrytointiputkeen.

Haastatteluissa on vaarana, että haastateltava tukeutuu omiin tuntemuksiin ja ”tuo naama miellyttää, tuo ei” – ratkaisuihin, mikäli valintaa ei ole ohjaamassa yrityksen vahva arvomaailma.

Kun sitten henkilö on jo töissä, pitäisi arvojen näkyä päätöksentekoa helpottavan elementtinä. ”Näin meillä toimitaan, tämä on meille tärkeää, emme koskaan toimi näin”, ovat merkkejä toimivasta arvomaailmasta. Tiedetään, mitkä asiat yrityksessä ovat selkeitä pelisääntöjä ja ne koskettavat kaikkia.

Perehdytys

Perehdytyksessä arvot ovat kultakaivos. Etenkin jos yrityksen toiminnan ydin on asiakaskohtaamisissa tai jopa elämysten tuottamisessa, ovat arvot hyvä pohja ponnistaa kohti palvelun tunnelmaa ja fiilistä.

Millään strategian pelivälineellä ei päästä yhtä lähelle ihmisen mieltä, sydäntä ja yleensäkin metatasoa kuin arvoilla.

 

Yhteiset arvot yhdistää – luo arvoilla hyvä fiilis yritykseen!

 

Ota siis arvot kilpailueduksi yritykseesi! Se on vieläpä aivan ilmasta – mutta vaivaa pitää nähdä ja sitoutua itse koko sydämellään.

Lue myös nämä artikkelit:

Voiko arvoilla johtaa?

Resepti strategiseen rekrytointiin ja perehdytykseen

PS: Haluatko minulta joka kuukausi uutta tietoa ja maksuttomia Tärppejä&Työkaluja kehittämisen tueksi? Tervetuloa kuukausikirjeen tilaajaksi! Saat heti tilaajalahjaksi KilpailuEtu-testerin hyödyksesi. Liity mukaan kasvavaan joukkoon tästä!

 

terveisin

 

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

AK Lukkarila

 

 

Matkailija edelläkävijänä alustataloudessa – digiasiakas haastaa yritysjohdon

Matkailija digiajassa
Matkailun sanotaan olevan edelläkävijä alustataloudessa. Niinpä matkailija toimii edelläkävijänä käyttäjänäkökulmasta. Tämä näkyy digitaalisilla alustoilla toimivien matkailun jakelukanava-, myynti- ja markkinointiratkaisujen räjähdysmäisenä kasvuna.
Tekoäly  tulee osaksi palvelubisnestä halusimme tai emme. Se on jo täällä. Tiedätkö sinä varmuudella avatessasi jonkun palvelutarjoajan chatin, onko sinua palvelevan etunimen takana oikeasti ihminen vai automatisoitu tekoäly, chatbot?

 

Strategia ja osaamisen johtaminen haasteiden edessä

E-bookers, AirBnB, TripAdvisor, Booking.com, Bokun  ja monet muut digitaalisesti toimivat alustat vievä toimialan myynnin verkkoon kaukaisintakin pikkukylän matkailuyritystä myöten.

Digitaalisten ympäristöjen kehittyminen luo paineita yritysten strategioille ja osaamisen johtamiselle. Lapissa kasvu matkailussa on ollut rajua. Miten nämä kasvujen kehityspolut hoidetaan hallitusti? Näitä aiheita pohditaan muun muassa #LapinDigiStep-hankkeen työpajoissa. Hankkeen tavoitteena on edistää digitalisaatiota ja tätä kautta työn tuottavuutta sekä yritysten kilpailukykyä Lapissa.

Aina oman osaamisen kehittäminen ei ole se kustannustehokkain ratkaisu. Digiosaamista voidaan ja sitä pitää kehittää omassa yrityksessä, mutta joskus se kannattaa ostaa ulkoa.

Työntekijän ikä ei ole sinällään tae digiosaamisesta, vaikka Z-sukupolven kohistaan murtavan monet meille tutut markkinoinnin ja myynnin nykyrakenteet.  Ahkerasta somenotkumisesta huolimatta nuoremmissakin ikäryhmissä on vielä noin neljännes niitä, joiden digiosaamisen tekninen taso on vajaata.

 

Jos yrittäjä rekrytoi kaksikymppisen, ei kannata olettaa tämän osaavan koodata yritykselle uuden toiminnanohjausjärjestelmän. Voi olla että tämä nuori ei osaa käyttää edes wordia.  – Vesa Kokkonen, Oxford Research

 

Kaikenkokoisten yritysten johdolla on itsellään oltava visio ja ymmärrys siitä, millainen on meidän digiosaamisen vaje ja miten se vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan kehittymiseen ja strategiaan. Ilman tätä ymmärrystä on vaarana yli-tai ali-investoinnit digitaaliseen laitteistoon, softaan ja-/tai osaamiseen. Monikanavaisuus on otettava haltuun.

Kuluttajat eivät ole enää paikassa X. Ne ovat myös paikassa D, F, B, N, M ja Ö.

 

Yli puolet USA:n 500:stä menestyvimmäistä yrityksestä vuonna 2000 on hävinnyt markkinoilta. Ne ovat niitä, joiden johto ei reagoinut digitaalisuuden haasteeseen.

Yritysjohtaja, reagoitko sinä NYT?

 

Tekoäly vai ihminen edelläkävijänä

LapinDigiStep-seminaaripäivän alustuksessa ennakoitiin tekoälyn (AI Artificial Intelligence) voimallisemman tulemisen kestävän vielä 7-8 vuotta. Tekoäly ei ole ole uusi asia: IBM:n shakkitietokone Deep Blue voitti Garri Kasparovin shakissa jo vuonna 1997. Googlen Alpha Go voitti vastustajansa haastavassa strategiapelissä vuonna 2016. Tämän ero edelliseen oli se, että Alpha Go oppi virheistään ja opetti itse itseään.

Tekoäly oppii kiihtyvällä vauhdilla eikä väsy koskaan, se voi opiskella 24/7 loputtomiin. Tekoälyllä on ihmiseen verrattuna muitakin etuja: ohjatessaan liikennevälinettä se ei nukahda rattiin tai lähde kännissä ajamaan. Tekoäly ei saa raivareita muille tiellä liikkujille tai heristele keskisormea.

Ihminen on vajavainen johtajana. Kielimuuri on tällä hetkellä todellinen ongelma joissain Lapin matkailuyrityksissä. Kokeista on pula ja ulkomailta olisi tulossa ammattitaitoista henkilökuntaa matkailukeskusten keittiöihin. Paha vaan, että kaikki keittömestarit eivät hyväksy sellaisia alaisia, jotka eivät puhu suomea. Englantikin voi olla liian kova vaatimus keittiön esimiehelle työskentelykieleksi.

 

Kokit keittiössä
Monikulttuuriset keittiöt haastavat päivittäisjohtamisen käytänteet

 

Voisiko tekoäly voi tulla avuksi monikulttuurisiin työyhteisöihin?Toivottavasti jo lähitulevaisuudessa kun mobiilisovellukset kehittyvät.

Nappi korvaan ja simultaanitulkkaus päälle: keittiömestari voi puhua suomea ja kylmäkkö persiaa, mutta silti keskustelu sujuu kiitos reaaliaikaisen tulkin joka kääntää vastapelurin puheen vastaanottajan haluamalle kielelle, puheena suoraan korvanappiin.

 

Bulvaanit iskeneet majoitusbisneksen myyntialustoille – palvelun laatu vaarantuu

Alustatalouden kirkkaimmat tähdet majoitusmyynnissä  ovat tällä hetkellä AirBnB ja Booking.com. Nämä verkkopalvelut eivät tavoita kuitenkaan koko maailmaa.  Joissain maissa pääsy länsimaisiin Internetverkkoihin on joko estetty tai ainakin osittain rajoitettu.

Tämä näkyy käytännössä mm. siinä, että kiinalaiset matkailijat käyttävät majoitusvarauksissaan bulvaaneja, toimijoita jotka pääsevät näille länsimaiselle varaussivustoille. Bulvaani tekee halutun varauksen, ottaa rahat ja goodbye.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos vuokraaja yrittää olla yhteydessä varauksen tehneeseen, hänen sähköpostinsa ja tekstiviestinsä menevät kankkulan kaivoon tai minne bulvaani ne nyt sitten ikinä on ohjannutkaan. Varsinaisia matkustajia viestit eivät koskaan tavoita. Vuokraajalla ei myöskään ole matkustajien puhelinnumeroita tai sähköpostiosoitteita, vain bulvaanin jättämät tiedot, joista ketään ei saa kiinni koskaan .

 

Tämä aiheuttaa ongelmia palvelun laadulle. Muutoin asiansa hyvin hoitava vuokraaja huomaa, ettei matkailijoita näy oikeaan aikaan tai he tulevat milloin sattuu, eivät puhu mitään yhteistä kieltä eikä heihin saa yhteyttä.

 

Tällainen toiminta vaarantaa palvelun laadun kohdemaassa. Tuotanto ei tiedä mitä myynti on luvannut. Asiakas on ostanut jotain mitä ei voida tuottaa.  Ja niin edelleen.

 

Matkailijan tyytyväisyys mitataan mobiilissa

Matkailija on yhä enemmän online. Hän etsii tietonsa verkosta, tekee varauksensa siellä, hakee tietoa kohteesta ennakkoon ja jatkaa tiedonhakua verkosta myös paikan päällä. Mobiililaite tallentaa valokuvat, selfiet ja videot matkamuistoiksi. Mukaan voisi tarttua muitakin digituotteita Diginaiset ja Villit Indiet-tyyliin. Myös asiakastyytyväisyys, arviot ja kokemukset jaetaan maailmalle digitaalisesti.

Facebook palauteaslustana
Matkailija jakaa asiakaspalautteensa verkostoilleen

 

Enää ei ole yrityksen käsissä, saako se palautetta. Matkailija päättää itse, miten ja minne hän palautteensa antaa.

 

TripAdvisor on matkailualan jättiläinen, mitä tulee tiedon hankintaan, asiakaspalautteeseen ja myyntimahdollisuuksiin. Mitään konstikkaita asiakaspalautejärjestelmiä ei tarvita TripAdvisorin lisäksi.

 

Jokaisen matkailuyrityksen täytyy olla TripAdvisorissa. Olla esillä, olla ostettavissa, olla arvioitavissa, seurata palautetta.

Jos et ole, mene.

 

Suomessa Business Finland rahoittaa tekoälyä ja alustataloutta 160 miljoonalla eurolla. Alustatalous leviää vauhdilla – Amazon on ottamassa haltuunsa Skandinavian markkinoita. Muotialan yhden nimen alle brändätyt verkkokaupat ovat yhä useammin  todellisuudessa digialustoja tuhansille ja taas tuhansille globaaleille rättikauppiaille.

Informaatiotulvan ja sähköisten viestien ylitarjonnassa valta siirtyy yrityksiltä asiakkaille. Yritysten on tehtävä yhä enemmän dataohjattuja päätöksiä ja strategisia valintoja sekä kohdennettava viestintä niiden mukaan.

Huomataanko sinun viestisi?

 

PS: Haluatko minulta joka kuukausi uutta tietoa ja maksuttomia Tärppejä&Työkaluja kehittämisen tueksi? Tervetuloa kuukausikirjeen tilaajaksi! Saat heti tilaajalahjaksi KilpailuEtu-testerin hyödyksesi. Liity mukaan kasvavaan joukkoon tästä!

 

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjaiija

AK Lukkarila – bloggaa yritysten kilpailuedun parantamisesta

AK Kustannus –bloggaa luovasta kirjoittamisesta ja luovasta kustantamisesta

Z-sukupolvi haastaa edelläkävijän – matkailupalvelujen myynti ja markkinointi murroksessa

Z-sukupolvi muutosmoottori
Some jyrää puskaradion  ja suoratoisto tappaa television. Uusi digiympäristöön syntynyt sukupolvi murtaa totutut kulutuksen rakenteet. Taloudellisen vallan muutaman vuoden sisällä ottava z-sukupolvi  on jo ehditty nimetä maailmaa uudistavaksi muutoksen moottoriksi.
Miten nyt taloudellista ja ekonomista valtaa pitävä kymmenen-tikkua-laudalla-sukupolvi osaa vastata nousevien zetojen asettamiin haasteisiin? Onnistuvatko siinä edes edelläkävijät?

 

Sukupolviin jako pohjautuu tietoon siitä, että noin 17-vuotiaana ihmisen mieli järjestyy uudelleen. Siinä iässä vallitseva maailmanjärjestys ja kokemus ympäröivästä todellisuudesta luovat sukupolven avainkokemuksen.  Ajan henki  ja asenneilmasto tarttuvat mielenmaisemaan ja jalostuvat sukupolvelle tyypillisiksi arvoiksi ja maailmankatsomukseksi.

Jakoperusteet eivät ole kiveenhakattuja tai tarkkarajaisia. Rajanvetoihin vaikuttaa se, missä maassa eletään ja millainen taloudellinen ja poliittinen ilmasto on ollut vallalla kunkin ajan nuorison elämässä.

Alla olevan tyyppisiä jakoja käytetään mm. suomalaisen työelämän tutkimuksissa.  Hiljainen sukupolvi (1925-1945)  oli työteliästä ja ahkeraa väkeä, jotka eivät pitäneet meteliä itsestään. Heidän jälkeensä on tunnistettu viisi toisistaan poikkeavaa sukupolvea ennen zetoja.

Suuret ikäluokat 1945–1954:
Onnellinen sukupolvi. Opetteli aikuisena kiltisti tietotekniikan. Heitä oli joka paikassa aina liikaa, nyt myös eläkkeellä. Ominaista yhteisöllisyyden ja tasa-arvon tavoittelun arvostus.

Öljykriisin sukupolvi 1955–1964
Huonommin keinoja millä pärjätä. Työntekoa arvostavia ja säästäväisiä. Eläkeikä pakenee edellä. Kysyvät kelpaavatko enää mihinkään?

X-sukupolvi / hyvinvoinnin sukupolvi 1965–1972 (osa X-sukupolvea 1965 – 1985)
Kasvoi 1970-luvun vahvistuvaan hyvinvointiyhteiskuntaan. Vaatii oikeuksia. Kokee työelämän kova-arvoiseksi, jossa on liian paha olla. Pilkattu myös pullamössösukupolveksi. 1960-lukulaiset ”märkä ja ahne” sukupolvi. ATK:n ensiaskeleiden ottajia.

X-sukupolvi / lamasukupolvi 1973–1979 (osa X-sukupolvea 1965 – 1985)
Pärjää itsensä varassa. Tottunut taisteluun. Osa putosi nuorisotyöttömyyteen lamavuosien vuoksi.  Kestää kovempia työelämän arvoja kuin edeltävä hyvinvoinnin sukupolvi tai seuraavat Y:t.

Y-sukupolvi  1986 – 1999 (1980-2000 syntyneitä kutsutaan myös milleniaaleiksi) 
Nousuajan sukupolvi. Ovat pehmeämpiä ja vaikeassa tilanteessa kovien arvojen työelämässä. . Ensimmäiset kahdeksankymmentäluvun alun milleniaalit olivat täysi-ikäistymässä tai teinejä vuosituhannen vaihtuessa. Ensimmäinen kansainvälistyvä sukupolvi joka pääsi nauttimaan ennenkuulumattomasta vauraudesta.  Kasvoivat teknologiseen maailmaan.

Z-sukupolvi 2000  –    
Syntyneet teknologian keskelle, jatkuvasti online. Digitaalisuus osa elämää. Ovat kasvaneet maailmaan, jossa työelämän olosuhteet ja talous ovat epävakaita. Tiedonjanoisia kyseenalaistajia. Eettisiä kuluttajia.

Mukailtu lähteistä: TTL ja Tampereen yliopisto, 2014.  Harju-Yliviitala opinnäytetyö Metropolia AMK, 2017.

 

Partner Edelläkävijät -verkosto palvelumuotoilun äärellä

Partner Edelläkävijät verkosto kokoontui puolivuosittaiseen tapaamiseensa Kalajoelle helmikuussa. Tapaamisen teemana oli edelläkävijyys elämysmajoituksessa ja palvelumuotoilun haasteet olivat esillä sekä yritysten kuulumisissa että työryhmissä.

Palvelumuotoilun hyötyjä nosti esiin  Juju Innovations Oy.  Asiakaskokemusten ja toistaalta henkilökunnan luovuuden johtaminen ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä kun muotoillaan palveluita vaativille zetoille.

Edelläkävijät verkosto

Mitä asioita Partner Edelläkävijöiden tapaamisessa nousi esille? Entä miten edelläkävijät varautuvat Z-sukupolven piakkoin realisoituviin haasteisiin?

 

 

Zeta ei sido itseään aikaan eikä paikkaan

Qicraft panostaa aktiivisen hyvinvoinnin näkökulmaan tuomalla Technogym-kuntoiluratkaisuja hotelllihuoneisiin. Tämä voi palvella kiireisten X-ien tarpeiden lisäksi myös tulevaisuuden hotellimatkailjoita zetoja, jotka hakevat virikkeensä mobiilisti ja tulevat vaatimaan työelämältä liikkuvuuden, liukuvien työaikojen ja etätyön mahdollisuuksia.

Jo jonkun aikaa vahvistunut trendi Bleisure eli liike-ja lomamatkailun yhdistämismahdollisuus leimaa jo tämän työikäisen sukupolven toiveita. Mood of Finlandin esiintuomat teemat kestävä matkailu ja valistunut matkailija ovat avainsanoja jotka varmasti tulevat vaikuttamaan ympäristötietoisten zetojen matkakohdevalintoihin.

 

Tiesitkö tätä zetoista?

Vaikka zetat voivat vaikuttaa pinnallisilta ja itsekeskeisiltä selfie-kuvineen ja omaa persoonaa korostavine tarpeineen, ovat zetat ovat entistä tietoisempia ja kiinnostuneempia maailman ongelmista ja niiden ratkaisemisesta.  Näitä ovat ilmastonmuutos, ympäristöasiat sekä sosiaaliset että taloudelliset ongelmat.

 

Matkailuyrityksen osaaminen ja myyntipolut pahasti jäljessä

Matkailualan lisäkoulutuksessa haasteisiin vastataan tuotteistamalla laadun , vastuullisuuden ja ympäristötyön lisäksi palvelumuotoilukoulutuksia matkailuyrittäjille. Perho PROn  Laatutonni-valmennuksiin on tulossa mm. DigiTonni, jolla halutaan varmistaa matkailupalvelujen myynnin ja markkinoinnin nousu sille tasolle mitä zetat odottavat.

Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy nosti esille osaamisen ja tutkimustiedon merkitystä. Yrityksen verkkojalanjäljen selvittäminen ja digimaineen kartoittaminen ovat enemmän kuin tarpeellisia missä tahansa bisneksessä toimiville. Valitettavan monella tämä on täysin tekemättä.

 

Tiesitkö tätä zetoista?

Heitä tulee kohdella kuin ystäviä somessa. Zetat ovat ensimmäinen sukupolvi,  joka käyttää enemmän somea kuin perinteisiä Internet -sivuja. Www-sivuilla vieraillaan lähinnä linkkien ja uutisten kautta.  Adblock -ohjelmat, jotka estävät mainosten ja bannereiden näkymisen ovat suosittuja, sillä omaan sisältökokemukseen ei haluta häiriöitä. Tuputtava mainonta ärsyttää.

 

Nuorten verkkokäyttäytyminen (2016): Mitä sosiaalisen median verkkopalveluissa tehdään?

Markkinointi z-sukupolvelle
Markkinointi z-sukupolvelle (Harju-Yliviitala 2017)

 

 

Matkailuyritykset ratin taakse digimyynnissä

Airtouchin lanseeraama StopOver.fi palvelu tarjoaa matkailuyrittäjille helpon kanavan saada palvelutarjonta helposti ostettavaksi. Taustalta löytyy islantilainen matkailupalveluiden varausalusta Bokun, joka tuo jo 2-3% Islannin BKT:sta.

Bokunin vahvuus on siinä, että se on yritysvetoinen arvoketju, eli mukanaolijat voivat tehdä vähittäiskauppaa ristiinmyymällä toisten alustalla esillä olevien tuotteita. Finnair on linjannut käyttävänsä samaa alustaa tarjonnalleen Finnair Holidays .

 

”Tärkeintä on, että yritys itse kokee olevansa ratin takana.

Markkinat ovat muuttuneet ja ne ajat kun digitalisointia johtivat vain viranomaiset ja suuret yhtiöt taitavat olla ohi.

Pienten toimijoiden tulee nyt ottaa digiohjat käsiin ja sitä kautta ottaa ote tulevaisuudesta.”

– Pekka Mäkinen, Airtouch Oy

 

Z-sukupolven ostovoima Suomessa on jo nyt satoja miljoonia euroja

 

Z-sukupolvi kuluttaa jo nyt satoja miljoonia pelkästään Suomen markkinoilla. Elektroniikkaostoissa ja matkailupalvelujen valinnoissa zetoilla on jo nyt vahva vaikutusvalta perheen kulutuspäätöksissä.

Somealustat täytyy kytkeä osaksi zetojen ostoprosessia. Sosiaalinen media vie nuorilta enemmän ja enemmän aikaa ja tämä aika on pois perinteisiltä medioilta ja jopa Internetiltä.

Ja:  unohda printti kun mainostat zetoille.

 

Tiesitkö tätä zetoista?

 

Nuorten keskittymiskyky on heikentynyt, joten kaiken – myös ostamisen – on oltava helppoa, nopeaa ja mieluiten vielä hauskaa ja palkitsevaa. Zetoille on itsestäänselvää, että esimerkiksi verkkokaupan palvelut toimivat myös mobiilissa.

 

Kun Z-sukupovi tulee kuluttajamarkkinoille muutaman vuoden sisään, millaisia palveluja ostoprosessissa tarvitaan? Matkailussa palvelutarjonnan esittelyn, matkailumarkkinoinnin  ja myynnin ytimessä tulevat olemaan

  • informaation vaivaton löytäminen
  • helppo ja vaivaton digitaalinen ostettavuus mobiilissa
  • viraalimarkkinoinnin keinot vanhojen printti-ja mainoskirjeiden sijaan
  • läsnäolo oikeissa kanavissa ja alustoilla: Snapchat, Youtube, Instagram…
  • osallistaminen osana markkinointia
  • läpinäkyvä ja arvopohjainen yritystoiminta jolla on kasvot

 

Zetat tulevat -oletko valmis?

 

Miten sinä parhaillaan tuotteistat palvelutarjontaa ja muotoilet myyntipolkuja tälle tulevaisuuden sukupolvelle, joka murtaa myynnin ja markkinoinnin maailman sellaisena kun me sen tunnemme? Millaisia kilpailuetuja rakennat tuotteellesi ja myyntikanaviisi?

 

Jos tulevaisuuden muutosajurit ja kilpailuedun parantaminen kiinnostavat, kirjaudu Tärppejä ja Työkaluja -kuukausikirjeen tilaajaksi.

Saat lahjaksi KilpailuEtu-testerin, jolla testaat nopeasti yrityksesti tai organisaatiosi kyvyn ottaa vastaan zetat! TOIMI NYT!

 

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

AK Lukkarila