Lappi 2030 – matkailijan kestävä keidas vai ilmastopakolaisen paratiisi?

kuva:Lapin Materiaalipankki

Kestävä kehitys, erityisesti ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, ovat esillä enemmän kuin koskaan.  Lämpötilan nousun vaikutus on suurin maailman napojen tuntumassa, myös arktisilla alueilla ja Suomen Lapissa. Minne suuntaavat matkailijoiden jalanjäljet tulevaisuudessa – ja miten suureksi tai pieneksi kasvaa Suomen matkailualueiden hiilijalanjälki? Miten voimme aloittaa sen pienentämisen heti?

 

Lapin matkailun kasvuennusteet yltävät vuoteen 2026 mennessä jopa 10 miljoonaan matkailijaan. Kasvu olisi eksponentiaalista. Entä jos tulijat eivät olekaan matkailijoita vaan ilmastopakolaisia?

Lokakuisena maanantaina Rovaniemellä (ja etäyhteyksien päässä) seminaariväki pohti kestävää kehitystä  Visit Finlandin järjestämässä Arktinen kestävä matkailudestinaatio -seminaarissa. Juuri kun seminaarissa pariin otteeseen muistutettiin, ettei kestävyys ole pelkkää ympäristöstä huolehtimista, julkistettiin ilmastoraportti.

Tuoretta IPCC:n raporttia on tituleerattu maailman ilmastoraamatuksi. Se on tämän hetken kattavin tietellinen kartoitus ilmastonmuutoksesta, raportissa viitataan noin 6000 eri tutkimukseen. Sitä on ollut laatimassa liki satapäinen tutkijajoukko neljästäkymmenestä eri maasta.

Pahimmat skenaariot povaavat koralliriuttojen tuhoutumista ja sitä kautta kalakantojen heikkenemistä.  Lämpenemisestä aiheutuva merenpintojen nousu tuhoaisi asuinalueita ja pilaisi pohjavesiä. Jotta muuttoaalloilta, sään ääri-ilmöiden yleistymiseltä, kansainvaelluksilta ja veden ja ruoan vuoksi sotimiselta vältyttäisiin, täytyy maailman olla päästötön vuonna 2050.

 

Ilmastonmuutos vaatii nopeita muutoksia
Nopeita muutoksia tarvitaan sekä tuotannossa että kulutuksessa

 

Lapissa ilmastonmuutos näkynee sateisina alkutalven kuukausina ja porojen laiduntamisen häiriintymisenä ja ruoansaannin vaikeutumisena. Lumipeitepäivät vähenevät radikaalisti. Monet nyt lappilaisille rakkaat ulkoilumuodot ja myös turisteille kaupatut lajit kuten hiihto joen jäällä vaarantuu, jos jäät jäävätkin liian ohuiksi tai niitä ei muodostu laisinkaan. Joulukuu – tuo meidän winter wonderland – voi olla tulevaisuudessa yhtä tummaa ja tuhruista lokakuuta.

Armaggedon!

Minne matkaavat ilmastopakolaiset, kun Lappi on onnistunut brändäämään arktisen alueen auvoiseksi onnen kehdoksi, jossa on tilaa hengittää, kuunnella linnunlaulua ja nauttia vuodenaikojen vaihtelusta ja viileistä kesistä?

Mahtuuko samaan tulevaisuuskuvaan Eurooppaan ja Skandinaviaan liihottelevat ekoluksusmatkailijat ja luomuhedonistit sekä veden ja ruoan puutetta pakoon ryntäävät sadat miljoonat päiväntasaajan kehitysalueiden kansalaiset?

Ilmastopakolaisuus riskinä
Ilmastonmuutos vähentää elintilaa ja ilmastopakolaiset lähtevät liikkeelle

 

Raporttia lukiessa ja infograafeja tulkitessa tulee väistämättä mieleen: ehkäpä meidän kannattaisi painottaa toimenpiteet ympäristöasioihin – hiilijalanjäljen pienentämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen – kun puhutaan kestävän kehityksen toimenpiteistä.

Ja nopeasti, kiitos.

 

Mitä kaikkea on kestävä kehitys?

 

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa.

– YK:n Ympäristön ja kehityksen maailman komissio 1987

 

Visit Finland on tuottanut suomalaisille matkailuyrityksille kestävän kehityksen työkalustoa.

Lapin Liiton Satu Luiro esitteli  seminaarissa arktisen matkailun kymmenen periaatetta (Ten principles for Arctic Tourism by WWF Arctic).  Ympäristö, turvallisuus ja sosiokulttuurisesti kestävä kehitys löytyvät tästä kriteeristöstä.

Vieläkin kattavampi listaus on UNWTO:lla – se on vastaus kysymykseen, mitä kestävä kehitys on globaalisti. Kohtia on 17.

UNWTO globaalit kestävän kehityksen tavoitteet
UNWTO globaalit kestävän kehityksen tavoitteet

 

Maailman pelastamiseen kestävästi tarvitaan siis sen seitsemäntoista asiaa. Hyviä kaikki, ei siinä mitään, mutta jos meillä on aikaa vähän ja mahdollisuuksia vielä vähemmän, mitä jos tartumme niihin asioihin, joille voimme tehdä jotain? Tyyliin heti.

Itse aloitin kestävämmän elämän seminaarin jälkimainingeissa kaupan päivittäiskosmetiikka-ja pesuainehyllyjen äärellä. Meni muuten muutama vanha merkki vaihtoon. Pari euroa kalliimmat purnukat tuntuivat ilmastopesun jälkeen kuitenkin paremmalta, olivathan eko, ökö, sustainable, green, nature ja mitä kaikkea.

 

Yritysten ja matkailukeskittymien ympäristötyö entistä välttämättömämpää

 

Matkailukeskuksissa ja -yrityksissä on Suomessa toki jo tehty konkreettisia tekoja vähähiilisyyden edistämiseksi.  Monesta ympäristöteosta on kuitenkin tullut jo normi. Ohjeteksti hotellissa pyyhkeiden pesukertojen harventamiseksi ei enää ole ekoteko – se on normaalia toimintaa. Ympäristötoiminnan kriteerit ulottuvat pienistä kosmeettisista ja viestinnällisistä teoista syvemmälle yrityksen johtamisjärjestelmiin ja tuotetarjontaan.

Myyjät, matkailussa kansainväliset matkanjärjestäjät, osaavat jo penätä kestäviä ja ympäristöystävällisiä matkailupalveluja. Ja niiden ostajien määrä on kasvussa.

Seminaarissa Tim Williamson kertoi Responsible Travelin edellyttävän yrityksiltä todenteita kestävästä toiminnasta yhtiön oman kriteeristön mukaisesti.  Kriteerit ovat sen verran tiukat, että kokelaita myös hylätään jatkuvasti.

Williamson huomautti, että vaikka Suomi on TOP 10 suosituimman destinaation joukossa, myynti saataisiin vielä nousemaan, jos  Suomella tarjolla enemmän vastuullisia ja hiilineutraaleja tuotteita.

Äkkivilkaisulla Suomen tarjonta  Responsible Travelin sivuilla painottuu talveen. Muutamia lumettoman ajan kuviakin jo kuitenkin löytyy, ja videossakin kesä vilahtaa. Tiedämme, että Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään.  Sesonkien jatkaminen on välttämätöntä kestävän kasvun turvaamiseksi. Olemmeko todellakin tuotteistaneet vähähiiliset resurssimme täydellä teholla? Kuten sen maailmankuulun maailman puhtaimman ilman – ja ne tuhannet puhtaat purot, järvet ja joet? Ja sen valon – yöttömän yön hiljaisen vaelluksen tunturin laelle hengähtämään ja hengittämään?

Matkailualalla tuotteistamisessa tarvitsemme nyt päähämme hiilijalanjälki-silmälasit.
Kun suunnittelemme uusia tuotteita, teemmekö niitä kuten ennenkin
vai
ideoimmeko tavoitteellisesti hiilineutraaleja palveluja?
kuva: Lapin materiaalipankki
Maailman puhtainta ilmaa kesäyönä Kilpisjärvellä – kuva: Lapin materiaalipankki

Okay so You have cleanest air – I aspose water as well?

– Tim Williamson, Responsible Travel

 

Williamson ei ollut kuullut ennen Rovaniemen seminaaria, että Suomessa on maailman puhtain ilma. Puhtain vesi tuli oletuksena.

 

 

Ympäristötyö on yritykselle investointi joka tuo säästöjä

 

Ruka ja Pyhä ovat aloittaneet  järjestelmällisen ympäristötyönsä vuonna 2008 – tällöin alueilla oli käynnissä Green DQN ohjelmat, jolloin yrityksiin ja keskuksiin tehtiin ensimmäiset hiilijalanjälkimittaukset. Tavoitteeksi konserni naulasi hiilineutraalit hiihtokeskukset vuonna 2020.

Osana keskuksen kehittämistä on myös ollut kestävän matkailun Master Plan: keskuksen kehittäminen ja rakentaminen niin, että palvelut ovat saavutettavissa mahdollisimman paljon jalan.

 

Ei ympäristötyö ole kallista. Monilla on siitä ihan väärä käsitys. Päinvastoin, ympäristötyöllä säästetään mahdollisimman paljon, sillä kulut pienenee ja päästään eroon hiilipäästöistä.

-Jusu Toivonen, Ruka&Pyhä Ski Resorts

 

Jusu Toivonen mainitsi myös, että hiihtokeskuksilla on ostaltaan myös moraalinen vastuu ilmastonmuutoksesta.  Lumetus ja koneiden tarve hiihtoelämyksen tuottamisessa ovat omiaan nostamaan matkailukeskuksen hiilijalanjälkeä.

Enää ei voida puhua ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä, vaan hillitsemisestä sekä siihen sopeutumisesta. Hiihtokeskuksissa tämä tarkoittaa lumipeitteisen ajan vähenemistä ja tarvetta tuotteistaa kesä ja muu lumeton aika. Hiihtokeskuksista tulee elämyskeskuksia.

Rukakeskus Oy on mukana Blue Action -hankkeessa 2016- 2021. Hanke kehittää menetelmiä ennustaa säätä pitkällä aikavälillä sekä muotoilee ilmastopalveluja pohjoissuomalaista talvimatkailua varten. Uudenlaiset ennustavat ilmastopalvelut antaisivat työkaluja hiihtokeskuksille niiden oman palvelumuotoilun ja uudistamisen tueksi.

 

Sertifikaatti auttaa ympäristötyössä

 

Lappi haluaa profiloitua arktisen alueen kestävän ja vastuullisen matkailun edelläkävijänä. Suuret tavoitteet eivät toteudu ilman käytännön tekemistä. Kestävän matkailun edelläkävijästä voidaan puhua vasta, kun asiat ovat kunnossa yritystasolla. Yksi tehokas tapa käynnistää, ylläpitää, kehittää ja mitata omaa ympäristötyötä on ottaa työkaluksi sertifikaatti.

Ja niitähän riittää.

Nina Vesterinen FCG:stä  esitteli tuoreen selvityksen, jonka mukaan sertifiointi on tuonut hyötyjä yrityksille. Tässä järjestyksessä kolmen kärki :

  • myönteinen yrityskuva
  • lisää toiminnan uskottavuutta
  • viestii yrityksemme arvoista

Matkailuyritykset kokevat kuitenkin tuskaa sertifikaattiviidakossa. Koetaan, että tarjonta on hajanaista, eikä sertifikaateista käy ilmi, mikä käy juuri meidän yritykselle. Myös hyödyt näyttäytyvät epäselvinä.

Jos johdat yritystä, joka toimii kansainvälisillä markkinoilla, kannattaa harkita kansainvälistä, alallanne ja markkinoillanne jo tunnettua sertifikaattia. Toiseksi: pyyhi toki sumeus silmistäsi, sillä hyödyt tulevat kyllä – ne tuloutuvat euromääräisinä säästöinä sekä kilpailuetuna paremman maineen kautta. Puhumattakaan hyvästä mielestä, jonka saa osallistumalla ilmastotalkoisiin. Mutta ensin pitää kääriä omat hihat.

 

Edelläkävijät pohtivat tapaamisessaan kestävän toiminnan keinoja ja parempaa vastuullisuusviestintää

 

Partner Edelläkävijät on vapaamuotoinen verkosto, missiona on edistää ja levittää edelläkävijyytta avoimesti Suomessa. Verkosto kokoontui Vanajanlinnassa muutama päivä ennen ilmastoraportin julkistamista teemalla Kestävä matkailu.

Verkoston yrityksistä Hullu Poro Oy on saanyt ryhtiä omaan vastuullisuustyöhönsä ISO 14001 – ympäristösertifikaatin ohjaamana.

 

Asetimme ympäristöohjelmaamme kunnianhimoisia tavoitteita kaudelle 2016-2017: halusimme vähentää sekajätettä jopa viidenneksellä eli -20% , pääsimme kolmen prosenttiyksikön päähän tavoitteestamme. Energian säästämisessä  tavoitteemme oli kirjattu KWH -4%, pääsimme reippaasti yli tavoitteen, tulos -9%.

Olemme edelläkävijöitä matkailualalla myös sähköautojen käytössä. Meillä on jo vuosia ollut sähköautoja henkilökunnan käyttöön, mm. huoltomiehet ja siivoojat ajavat työajonsa päästöttömästi. Olemme hankkineet useita sähkölatauspisteitä asiakkaille.  Näin vähennämme osaltamme Levin matkailukeskuksen hiilijalanjälkeä.

– Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Vanajanlinna Group on siirtynyt geoenergiaan Vanajanlinnan toimintojen osalta. Kumppaniksi he ovat valinneet Advenin, jonka visiona on olla Edelläkävijä energiayhtiöiden joukossa.

Halusin, että geoenergiaan siirryttäessä säästöt alkavat päivästä yksi. Moni tarjoaja tippui tässä vaiheessa pois. Advenin kanssa päästiin maaliin.

– Pekka Vihma, yrittäjä, Vanajanlinna Group

 

Edelläkävijöiden kolme työpajaryhmää paiski päivän töitä case Vanajanlinnan vastuullisen viestinnän teeman ohjaamana. Alla muutama vinkki vapaasti hyödynnettäväksi, olkaa hyvä!

Partner Edelläkävijät
Partner Edelläkävijät  – missiona edelläkävijyys

 

Viisi vinkkiä vastuulliseen toimintaan ja tiedottamiseen

VINKKI 1 – asetu asiakkaan asemaan

Tarinapolku eli Asiakkaan polku: käy läpi asiakkaan polku askel askeleelta, ja katso asiakkaan silmin: miten kestävyyteen liittyvät asiat näyttäytyvät? Viestitäänkö niistä johdonmukaisesti jokaisessa asiakkaan kokemuspisteessä? Esimerkiksi: miten vastuullisuusviestintä näyttäytyy varausvahvistuksessa – entä vastaanotossa tai muussa toiminnan aloituksessa?

Jos tila on fyysinen, kävele se läpi ja tee havaintoja!

VINKKI 2 – kerro rohkeasti mitä olette jo tehneet

Tuo esille sitä, mitä on jo nyt! Tsekkaa yritysen verkkosivut: onko siellä omaa kohtaa Vastuullisuudelle? Muista viestä vastuullisista teoistanne somekanavissa. Muista, että pieni on kaunista. Arjen ekoteot ovat arvossaan. Käytä omaa #vastuullisuus#!

VINKKI 3 – motivoi asiakasta osallistumaan

Kun asiakas on merkittävässä roolissa omalla käyttäytymisellään esimerkiksi päästöjen tai kulutuksen suhteen – tee suunnitelma, miten motivoit asiakasta. Kerro, mitä hyvää teette niillä säästöillä joita saavutatte. Voitko palkita asiakasta vastuullisuudesta? Tee toisin kuin muut ja erotu.

VINKKI 4 – someta, jaa ja näy #

Hyödynnä vaikuttajamarkkinointia – tunnetko alueelta vaikuttajan, jonka voisit valjastaa vastuullisuusviestintään kumppaniksesi? Tai rakenna asiakkalle somekuvauspaikkoja, josta käy ilmi tekemänne vastuulliset teot, joko kuvauspaikan vuoksi tai käytettyjen omien #vastuullisuus# :ien avulla!

VINKKI 5 – tuotteista hiilineutraaleja ja vähähiilisiä palveluja

Tee oikeasti vastuullisia tuotteita. Pienennä hiilijalanjälkeä. Kehitä asiakkaalle vähähiilisempi vaihtoehto  tai anna hänelle kompensaatiomahdollisuus – asiakas tekee lopulta oman valintansa itse.

 

Ilmastotalkoot ovat alkaneet. Pidetään haaveestamme kiinni, ja rakennetaan kauniita keitaita Suomeen, paikallisille ja matkailijoille. Toimitaan niin, että pienennämme hiilijalanjälkeämme ja osaamme elää kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti:

 

Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa.

 

Oletko muuten jo lukenut nämä artikkelit?

Lapin matkailun uudet haasteet kulminoituvat kesään

Kymmenen miljoonaa matkailijaa Lappiin vuonna 2026? Kasvua haetaan alueiden yhteistyöstä

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Valokuvamatkailusta Lapin ympärivuotinen vetonaula

 

PS: Haluatko kirjautua Tärppejä & Työkaluja – kuukausikirjeen tilaajaksi? Johtamisen työkaluja suoraan sähköpostiisi. Tulossa vinkkejä myös ympäristötyöhän. KLIKKAA ITSESI MUKAAN!

 

terveisin

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

www.aklukkarila.com

www.akkustannus.com

Kuukauden kiva työkaveri – Case Hullu Poron henkilöstö

Hullu Porossa tehdään hyvällä meiningillä ainutlaatuisia elämyksiä

Palveluyrityksessä motivoitunut henkilöstö on  tärkeä osa toiminnassa menestymistä.  Matkailutoimiala on sesonkiluonteista, ja tämän artikkelin case-yrityksessä Levin Hullu Porossa työskentelee ympärivuotisesti 55 työntekijää – sesongissa johdettavien määrä jopa viisinkertaistuu.

 

Hotelli Hullu Poro Oy on satsannut vuosien varrella isosti johtamisjärjestelmänsä kehittämiseen. Kirjaimellisesti niin isosti, että sitkeä laadunkehittämistyö on tuottanut yritykselle matkailutoimialalla harvinaiset ISO 9001 ja ISO 14001 sertifioinnit.

Taustalla on yhden naisen unelman kasvutarina:  grillikioskista konserniksi laajentunut matkailuyritys, jonka johtamisjärjestelmät on ollut pakko laittaa uusiin puihin yrityksen kasvun myötä.

 

Kun palvelukokemus on se, mistä asiakas maksaa pehmeän vuoteen ja maittavan ruoan lisäksi, on henkilöstön palveluosaaminen bisneksen ja asiakaskokemuksen keskiössä.

Miten ajoittain viisinkertaistuvaa työntekijöiden määrää johdetaan niin, että haluttu palvelun taso ja laatu pysyy samana, ympäri vuoden?

 

Vastaus löytyy systematiikasta ja järjestelmällisestä toiminnan kehittämisestä. Laatu-ja johtamisjärjestelmät varmistavat prosessien toimivuuden. Palvelu ei kuitenkaan ole pelkkiä prosesseja. Se vaatii myös persoonaa, palvelualttiutta, vieraanvaraista asennetta ja motivaatiota tehdä parhaansa väsyneenäkin.

Työpisteen ihmissuhteet ja ilmapiiri vaikuttavat joko suoraan tai kautta rantain asiakaspalvelutilanteisiin – hyvässä ja pahassa.

 

Case Kuukauden kiva kaveri – Hullu Poron henkilöstö

 

Hullu Poro on jo muutaman  kauden ajan  järjestänyt työntekijöilleen erilaisia kilpailuja, jotka kannustavat ja motivoivat työntekijää parempiin tuloksiin ja työhyvinvointiin. Parin vuoden ajan yrityksessä on ylläpidetty Kehu ja kiitä työkaveria -kilpailua.

 

Hymy ja kiitos eivät maksa antajalleen mitään, mutta saajalle ne ovat arvokkaita lahjoja.

– Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja ja laatupäällikkö

 

Kukin työtekijä  saa halutessaan ehdottaa kuukauden kivointa työkaveria henkilöstöjohtajalle. Eniten kehuja ja ehdotuksia saanut työntekijä palkitaan kuukauden lopussa pienellä lahjalla, kuten urheiluliikkeen lahjakortilla.

Tulokset julkaistaan joka kuukausi kaikille nähtäville sekä Hullu Poro news -lehdessä kauden päätteeksi.

 

Olemme huomanneet, että tämä kilpailu on saanut henkilökunnalta paljon kehuja ja kiitosta. Samalla se on lisännyt yhteistyötä ja luonut työpisteisiin hyvän ja kannustavan ilmapiirin.

 

Löytyykö teiltä hyvä käytäntö jaettavaksi?

 

Myös eläkevuutusyhtiöt tekevät omia kampanjoitaan paremman työilmapiirin hyväksi. KKK- Kuukauden Kivoin Kaveri-konsepti kilpailee Ilmarisen 100 paremman työelämän tekoa-kilpailussa.  Hankkeen tavoitteena on tehdä työelämän hyvät käytännöt näkyviksi ja jakaa ne avoimesti kaikkien käyttöön, jotta suomalainen työelämä olisi maailman parasta.

Ilmarinen haastaa Suomi 100-juhlavuoden kampanjassaan suomalaisia yrityksiä tekemään tekoja, jotka lisäävät henkilöstön hyvinvointia ja työvireyttä, parantavat jaksamista ja luovat positiivista energiaa. Teot voivat olla vaikkapa hyväksi havaittuja käytäntöjä tai kehitysideoita.

Tekoja kerätään Ilmarisen kampanjasivustolla www.ilmarinen.fi/100tekoa.  Tekoja ja hyviä käytäntöjä nostetaan esille kuukausittain, ja vuoden lopussa parhaat teot palkitaan.

Hyvä idea on, että sivusto toimii myös juhlavuoden jälkeen kaikille avoimena paremman työelämän portaalina, josta löytyy vinkkejä työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen kaikkien asiasta kiinnostuneiden hyödynnettäväksi.

 

Mitä enemmän osallistujia, sitä enemmän ideoita jaettavaksi!

Kannan minäkin omalta osaltani korren kekoon: jos olet kiinnostunut keinoista yrityksesi tai organisaatiosi kilpailuedun parantamiseksi, lataa ilmainen KilpailuEtu testeri.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Saat minulta myös jatkossa joka kuukauden ensimmäisellä viikolla Tärpin&Työkalun ja vieläpä pääsyn maksuttomaan KilpailuEtu materiaalipankkiin. Hyödy vinkeistä heti!

Oletko muuten jo lukenut artikkelin

Resepti strategiseen rekrytointiin ja perehdytykseen

Parhain terveisin

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja, tietokirjailija

 

 

 

Henkilöstö ja strategia – Case Santa´s Hotels

Henkilöstö toteuttaa strategiaa, selvä. Mutta miten henkilöstö voi osallistua strategiaprosessiin? Entä jalkauttamisen suunnitteluun? Vastaus kuuluu: monellakin tapaa.

 

Santa´s Hotels on lappilainen perheomisteinen hotelliketju, jonka pitkäntähtäimen strategisena päämääränä ja visiona on olla tunnustettu edelläkävijä elämysmajoituksessa.

 

Kun ketjun strategisia linjauksia tehtiin, taustalla oli jo pitkä kokemus majoitus- ja ravintola-alan yrittämisestä muutamalla pohjoisella paikkakunnalla. Sitten toiminta laajeni maantieteellisesti ja volyymiltään sen verran suureksi, että tarve kaikille yksiköille yhteisiksi toimintatavoiksi kävi ilmeiseksi.

 

Tarvittiin ketjustrategia ohjaamaan johtamista samaan suuntaan – ja myös luomaan ketjulle yhteinen identiteetti ja palvelukonsepti.

 

Liikkeelle lähdettiin perustamalla strateginen johtoryhmä, joka työsti strategisen viitekehyksen. Mutta sen sijaan, että linjaukset olisi nuijittu kabinetissa ja tiedotettu sellaisenaan läpi organisaation, lähtivätkin johdon strategiset linjaukset kierrokselle neljään eri yksikköön, satapäisen henkilöstön käsittelyyn.

 

KUVA: strateginen johtoryhmä esittäytyy ketjun ensimmäisessä henkilöstön strategiapäivässä

 

Ihan ensiksi tyrmättiin missio

Alueellisissa strategiatyöpajoissa keskityttiin arvosisältöjen läpikäyntiin, mutta otettiin palaute myös kaikkiin strategisiin linjauksiin. Strategisen johtoryhmän työstämä versio missiosta ei kelvannut henkilöstölle, se ei auennut kaikille ja tuntui jotenkin vieraalta. Niinpä missio lähetettiin kaikista alueyksiköistä bumerangina takaisin – toki muutosehdotuksin varustettuna.

Se, mikä missio alkujaan oli, ei ole merkittävää. Sen sijaan se, että henkilöstön näkemys mission eli elämäntehtävän sisällöstä oikeasti pani strategisen johtoryhmän uudelleen töihin, on.

Syntyi missio, jossa näkyy ison joukon panos kiteytettynä kahteen sanaan

 

 

Arvotyöpajoissa luotiin sisältöjä

Ensimmäisellä henkilöstötyöpajakierroksella keskityttiin arvosisältöihin. Kaikki neljä arvoa olivat kyllä tuttuja entuudestaan otsikkotasolla, mutta syvällisempi jumppaaminen tarvittiin nyt, kun ne tulivat käyttöön ketjutasoisina.

 

Usko joulupukkiin merkitsee meillä Santa’s Hotels -ketjussa sitä, että hyvä tahto, huolenpito ja leikkisyys kuuluvat joulutarinaamme vuoden jokaisena päivänä.

 

 

Prosessien kimppuun Santa´s Symposiumissa

 

Kun strateginen kivijalka oli saatu paalutettua arvotyöpajakierroksen jälkeen, eteni strateginen johto kohti prosessien mallintamista ja tavoitteellista visiotyöskentelyä. 

 

 

Yrityksen pääprosessikartan avulla tunnistettiin ne strategiatyölle kriittiset prosessit, joihin henkilöstö olisi arvokas sisällöntuottaja.

 

Vuosikelloon piirtyi jokasyksyinen henkilöstön strategiapäivä, joka olisi tuiki tärkeä areena toisiin tutustumiselle mutta myös strategian sisältöjen tuottamiselle.

 

Ensimmäisen symposiumin  ideatyöpajojen aiheiksi valikoitui strategiatyön pohjalta

  • ketjun kehityskeskustelukäytäntö
  • edelläkävijyys elämysmajoituksessa
  • #santasvaltaasomen

Liki sata työntekijää yhdeksässä ryhmässä uurasti pitkän iltapäivän – ja tulosta syntyi. Strateginen johtoryhmä sai muhkean fläppiläjän käsiteltäväkseen seuraavaan kokoukseensa.

 

 

Job well done Santa´s Hotels!

 

Entä sinä – oletko kiinnostunut työkaluista, jotka auttavat yrityksesi strategiatyössä, laadun parantamisessa tai innovaatiotyössä?

Tilaa Tärppejä &Työkaluja kuukausikirje, niin saat maksuttomat vinkit käyttöösi heti!

Kuukausikirjeen tilaajana saat liittymislahjaksi KilpailuEtu testerin.

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

Jos strategiatyö on ajankohtaista, nappaa oppaat verkkokaupasta

Joko muuten luit artikkelini

5 Syytä miksi Yritys tarvitsee Strategian

 

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja, tietokirjailija

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Matkailu on Suomessa jo kansainvälistä vientitoimintaa. Lomamatkailussa Lappi on Suomen ykkönen, sillä jo noin joka toinen yöpyjä tulee muualta kuin Suomesta.

Vaikka matkailu on vientiä siinä mielessä,että tulot tuloutuvat ulkomailta, ei sitä ole vielä kelpuutettu tilastokeskuksen luokitteluihin  vientitoimialaksi. Kuitenkin Lapin kokonaisvienti on 4 miljardia, johon päälle lasketaan miljardin arvoinen matkailuliiketoiminta.

 

Kasvukipuja

Kasvu on kovaa. Niin kovaa, että näyttää siltä, että matkailuliiketoiminnan arvo olisi nelinkertaistettavissa.

Näin tapahtui Lapin maakunnan kokoiselle pohjoiselle  saarivaltiolle Islannille. Islanti teki hurjan nousun yhdeksi matkailun TOP kohteista, ja nyt tuo hieman yli 300 000 asukkaan saari palvelee vuosittain 1,8 miljoona matkailijaa.

Kasvu tuo myös lieveilmiöitä ja ongelmia, jos niihin ei ole varauduttu ennalta.

Islannissa on törmätty mm.näihin ongelmiin:

  • Turistit lentävät Reykjavikiin ja odottavat löytävänsä walk-in majoitusta paikan päältä. Hämmästys onkin suuri, kun kaikki majoituspaikat ovat täynnä eikä kukkarolle sopivaa yösijaa löydy. Niinpä matkailijat majoittuvat ensihätään yleisiin tiloihin: katoksiin ja porttikongeihin
  • Alueen koskematonta luontoa ei osata varoa. Maastoautolla kurvataan off-road teille, ja teltta nuijitaan nummeen, joka on suojeltua maaperää. Ei ymmärretä, että turmeltu maaperä tarvitsee Islannin leveysasteilla kymmeniä vuosia kasvaakseen takaisin umpeen.
  • Lammas saatetaan teurastaa leirinuotiolle barbequeherkuksi – syynä verenhimon sijaan tietämättömyys ja kulttuurierot
  • Alueen retkeilyreitit on suunnitteltu  tuhansien – ei satojen tuhansien – tallottavaksi. Reitit eivät kestä suurta kulutusta ja rapautuvat huonoon kuntoon tai jopa käyttökelvottomiksi.
  • Matkailijat valittavat Reykjavikin turisti-infoihin siitä etteivät näe missään ketään paikallisia: kaupunkilaiset vuokraavat kotinsa Airbnb:n tai muun palvelutarjoajan kautta ja toiminta on saanut valtaisat mittasuhteet keskustassa. Reykjavikin keskustassa asuukin aika ajoin pääsin turisteja.

 

Jos tulevassa Lapin matkailustrategiassa valitaan kasvustrategia, tulee huolehtia määrän lisäksi laadusta, ja varautua kovan kasvun tuomiin kasvukipuihin.

 

kuva: Lapin Materiaalipankki / Terhi Tuovinen

Lappiin kestävä matkailun ekosysteemi

Lapissa halutaan varautua tulevaan kasvuun luomalla kestävä matkailun ekosysteemi. Lapin halutaan  edelleenkin olevan

  • elinvoimainen
  • kansainvälinen
  • saavutettava ja
  • ympärivuotinen matkailukohde.

Elinvoima on jo hyvässä nosteessa, kun Lappiin matkailutyöpaikkojen perässä muuttaa uusia asukkaita ja syntyy uusia yrityksiä.  Kansainvälisyys on vahvassa kasvussa.

Saavutettavuus on parantunut viimein, mutta tekemistä riittää vielä Lapin sisäisessä saavutettavuudessa. Lapissa on parhaillaan satakertainen määrä turisteja suhteessa alueen asukkaisiin. Sisäinen kuljetuslogistiikka kuten bussilinjat on suunniteltu palvelemaan alueen väestöä.

 

Matkailijoiden  tarpeet siirtyä Lapin sisällä destinaatiosta toiseen asettavat uudenlaisia vaatimuksia. Reititys, liikenteen suunnittelu ja varausjärjestelmien digitalisointi nousevat avainasemaan.

 

Ympärivuotisuus on ollut haaste Lapin matkailulle pitkään. On hyvä muistaa, että Lapin matkailun menestystarina alkoi  aikanaan kesästä. Kesä oli talvea paljon vahvempi.

Talven nousu lähti nousukiitoon, kun Lappia alettiin tuotteistaa incentive-matkailijoille toden teolla 1980- ja 1990-luvuilla. Kansainvälisten yritysten palkkiomatkalaisille järjestettiin moottorikelkkasafareita ja muita huvituksia. Ohjelmapalveluyritykset tuotteistivat Lapin luontoa aktiviteetit edellä. Joulupukin tarina alkoi myös kasvaa.

Koululaisten hiihtolomat ovat niinikään useina vuosikymmeninä olleet uskollisia kysyntäpiikkejä etenkin silloin kun etelä-ja keski-suomalaiset ovat lomailleet. Nyt talven eksotiikan, aktiviteetit, joulupukin ja revontulet ovat löytäneet matkailijat ympäri maailmaa.

 

Lapin suurimmat kasvumarkkinat löytyvät Kiinasta, Singaporesta ja Yhdysvalloista sekä Australiasta.

 

Sesonkien uudelleen ajattelu

Lapin jokasyksyisessä matkailuparlamentissa kyseenalaistettiin parissakin puheenvuorossa kesän ja talven vastakkaisasettelu. Entä jos pidennetäänkin yöttömän yön kesää molemmista päistä? Myydään pimenevää syys-ja lokakuuta revontulimatkailjoille ja valossa kylpevää toukokuuta yöseikkailijoille.

Lapissa on kahdeksan erilaista vuodenaikaa – jos jokainen niistä osataan teemoittaa oikein, tarjolla on kahdeksan erilaista sesonkia.

Lapissa valo käyttäytyy eri tavoin eri vuodenaikoina. Kaamos taittuu siniseksi hetkeksi vuoden alussa, kunnes antaa periksi maalis-ja huhtikuun timanttihangille. Valoa tarjotaan jo syyksi tuotantoyhtiöille tulla kuvaamaan Lappiin.

 

Voisimmeko viedä palvelutarjonnan valon varjolla vielä pidemmälle? Voisimmeko tuotteistaa valon, sen kahdeksan vuodenajan eri sävyt ja ulottuvuudet?

 

kuva: Lapin Materiaalipankki / Anna Muotka

Lappi on suurten mahdollisuuksien äärellä. Lapin matkailutoimijat ovat ammattitaitoista väkeä, ja osaavat varmasti hoitaa homman kotiin.

Lapin Matkailuparlamentti pui elinkeinon tilaa ja päivänpolttamia asioita joka vuosi. Tämän vuoden 2017 syyskuun parlamentin  alustukset ja esitykset pääset lukemaan tästä.

Vapaasti käytettävää yliopistotason tutkimustietoa tiivistelmineen tästä linkistä.

Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki / Markus Kiili

PS Kiinnostaako yrityksen KilpailuEdun parantaminen? Lataa hyödyksesi maksuton KilpailuEtu testeri ja hyödy kuukausittaista Tärpeistä ja Työkaluista!

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Joko muuten olet tutustunut sivuuni

MATKAILUYRITYKSILLE

Parhain terveisin

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja, tietokirjailija

Resepti strategiseen rekrytointiin ja perehdytykseen

Miksi lähden aamulla töihin?

Näinhän siinä yleensä käy

Kun henkilö hakee työpaikkaa ja pääsee haastatteluvaiheeseen, hän puhuu intoa ja taistelutahtoa. Haluan tämän pestin! Haastattelussa kerrotaan yrityksestä saman verran, kuin hakija jo ehkä tietääkin, onhan hän kaivanut tietoja verkkosivuilta ja kysellyt kavereilta.

Hakija kertoo innokkaana omista kokemuksistaan ja siitä, miten hyvin juuri hän soveltuisi vapaana olevaan paikkaan ja mitä hän voisi yritykselle antaa. Yrittäjän edustaja maalailee haastavia mutta palkitsevia kuvia työtehtävästä ja kehittämishaasteista ja kertoo millainen työyhteisö ja kehitystiimi häntä olisi odottamassa. Toki liikunta- ja kulttuurisetelitkin löytyy.

Haastattelu menee hyvin, kättä paiskataan ja hymyillään. Menee tovi, ja henkilö tulee valituksi. Hän aloittaa työt innolla.

 

Mihin me ollaan menossa ja millä periaatteilla?

Kuluu pari viikkoa ja työtehtävä alkaa hahmottua. Perehdytyksessä keskitytään käytännön työvälineisiin, tehtäviin ja vuosineljännestavoitteisiin. Palaverit alkavat tulla tutuiksi, siellä käsitellään päivänpolttamia asioita päivittäisjohtamisen näkökulmasta.

Epämääräinen tyytymättömyys kuitenkin hiertää. Jotkin toimintatavat näyttäytyvät vieraina, ja se ”ettei meillä tehdä noin” näyttäytyy järjenvastaiselta toiminnalta.

Aamuisin töihin lähtiessä mielessä risteilevät päiväksi suunnitellut työtehtävä.

Mutta mihin minä niillä tähtään ja mitä me niillä haluamme saavuttaa?

 

Itseä suurempi tavoite motivoi

Suurinta osaa työntekijöistä motivoi itseä suurempi tavoite. Olen vetänyt kehittämissessioita, joihin on osallistunut henkilökuntaa organisaation eri tasoilta. Kun yhdessä käydään arvojen ja mission kimppuun, heräävät takapenkin pojatkin. Siinä vaiheessa, kun myllätään visiota on täysi tohina päällä.

Väitän, että työssä kuten muussakin elämässä itseä suurempi tavoite motivoi. Mutta se edellyttää yritysjohdolta sen, että on määritelty

  • elämäntehtävä eli missio
  • itseä suurempi tulevaisuuden tahtotila eli visio
  • toiminnan henkinen selkäranta eli arvot
  • strategiset valinnat ja päämäärät jotta henkilöstö tietää mihin asioihin meidän firmassa voi aina luottaa

 

JA on osattu myös sitouttaa henkilöstö niihin.

Toistaiseksi en ole löytänyt henkilöstötyöpajaa toimivampaa ratkaisua tähän. Enpä usko löytävänikään.

 

Sido strategia rekrytointiin ja perehdytykseen

Epäonnistuneet rekrytoinnit ja jo kuukauden päästä yrityksen toimintaan kyllästyneet työntekijät ovat signaali siitä, että rekrytointi- ja perehdytysprosesseissa mättää jokin pahasti. Ainakin jos yrityksen toiminta on muuten kunnossa ja päivittäisjohtaminen kestää kohtuullisenkaan tarkastelun.

Tässä resepti, jonka avulla voi parantaa rekrytointi- ja perehdytysprosesseja niin, että jo rekrytointivaiheessa tunnistetaan puolin ja toisin ihminen, joka on valmis niihin tavoitteisiin, toimintatapoihin ja haasteisiin, joita juuri meidän firma hakee.

 

Resepti strategiseen rekrytointiin

  • Laadi rekrytointi-ilmoitus niin, että listaat haettavan henkilön ominaisuuksia peilaten niitä yrityksen arvoihin. Jos yrityksen arvoissa on edelläkävijyys, niin ehkäpä haette idearikasta henkilöä tiettyyn tehtävään
  • kerro rekrytointi-ilmoituksessa myös missio. Eli mikä on se elämäntehtävä, jonka pitäisi motivoida työntekijää aamuisin töihin? Jos missionne ei motivoi hakijaa, ehkäpä hän jättää hakuprosessin kesken jo siinä vaiheessa. Ja hyvä niin!
  • kerro myös visio. Mitä aiotte olla 2025? Haaveet pitävät meidät käynnissä ja hakuprosessiin hakeutuu henkilöitä, joita asettamanne tavoite innostaa omien kehittymistoiveiden valossa
  • Haastatteluvaiheessa käy myös nämä  kaikki läpi. Kartoita keskustelun avulla – ei mitenkään edes suoraan kysymällä – onko tämä henkilö sellainen, jonka on työssään helppo sitoutua meidän strategiamme toteuttamiseen?

Työtehtävällä ei ole väliä. Sillä strategia toteutetaan aina prosesseilla. Ja prosessit eivät toimi ilman jokaikistä työntekijää.

 

Resepti strategiseen perehdytykseen

 

  • Perehdytä hyvin yrityksen strateginen viitekehys työntekijälle
  • Näytä ja kerro, miten teidän organisaatiossa kaikki toimivat saman päämäärän puolesta. Näytä mittarit, arvojen mukaisen asiakaspalvelun pelisäännöt ja sen, miten arvojen mukainen toiminta näkyy työyhteisössä ja siinä, miten kaveria kohdellaan.
  • Kerro, miten juuri hänen työpanoksensa vie teitä eteenpäin kohti teidän visiotanne ja miten hän voi käytännön työssä viedä yritystä askeleen eteenpäin kohti sitä Itseä suurempaa päämäärää.

 

Kysy se suuri kysymys – näin NASA sen teki

Tosielämän case benchmarking-matkalta: Orlando, NASA, bussikierros, kymmenkunta vuotta sitten:

NASA:n bussiopas kertoi kierroksella, miten jokainen heidän työntekijöistään – olipa siivooja, astronautti, insinööri, huoltomies tai palkanlaskija – on aina osannut vastata kysymykseen : Miksi lähden aamulla töihin?

Puoli vuosisataa sitten syy oli Man on the Moon.

Nyt se on Man on the Mars and Beyond.

 

Siinä onkin syytä kerrakseen!

Tiedätkö sinä, miksi menet töihin aamuisin? Entä sinun alaisesi? Osaatko tiivistää sen yhteen lauseeseen? Kokeile!

Lataa myös maksuton KilpailuEtu testeri hyödyksesi! Testeristä sanottua

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Joko muuten luit artikkelini

Voiko Arvoilla Johtaa?

 

Muita artikkeleitani:

Olipa kerran Strategia ja Johtaminen

Miksi Yritys tarvitsee Strategian?

Tarvitseeko Yksinyrittäjä tai Yhdistys Strategian?

 

Olen saanut olla vuosien saatossa mukana useissa rekrytointiprosesseissa substanssiasantuntijana henkilöstöosaajan rinnalla, kun on valittu asiantuntijoita projektitehtäviin. Tälläkin hetkellä työskentelen edelleen asiantuntijana kehittämässä rekytointi- ja perehdytysprojekteja.

Jos haluat minulta kuukausittain maksuttomia Tärppejä ja Työkaluja yritysten kilpailuedun parantamiseksi, liity postituslistalleni!

 

 

Kilpailuetuterveisin

Anne Lukkarila

yritysvalmentaja, tietokirjailija

 

Pikkaribarometri ennustaa talouden nousukauden

Matkailubarometri peesaa pikkaribarometrin tuloksia

 

Viime viikon virkistävä työreissu pitkin Suomen niemeä huipentui Kuopioon, jossa istuksin yliopistoaikaisen tuttavapariskunnan vieraana viettämässä viikonloppua. Kaikesta uudesta innostuvana ilahduin, kun rouva kertoi keksineensä pikkaribarometrin. Siitä tehtäisiin juttua useampaankin mediaan. Ensimmäisenä asiasta uutisoi Savon Sanomat.

 

Tämä aikoinaan Lapin Yliopistossa yrityksen taloustiedettä pääaineena opiskellut, nykyinen Lady Royal-alusvaateketjun yrittäjä Leea Kuoppa  kertoi minulle kehittäneensä barometrin neljä vuotta sitten, kun asettui Kuopioon jatkamaan äitinsä liiviliikettä. Leea työskenteli ennen yrittäjyyttä kehittämistehtävissä YritysHelsingissä kasvuyrityspalveluiden päällikkönä, eikä perheyrityksen jatkaminen ollut Leealle aiemminkaan mikään ensisijainen vaihtoehto. Sukupolvenvaihdos kuitenkin vei hänet alusvaatebisnekseen.

Leea huomasi, että talouden heikentyessä laatuliivien ostajat eivät raskineet  enää ostaa saman sarjan hintavia pikkuhousuja kaksin kappalein, vaan liivisetti koottiin rintaliiveistä ja kaksista edullisemmista pikkuhousuista (ns. substituuteista).

Nyt taas pikkaribarometri näyttää Leean mukaan hyvältä: liivien mukaan ostetaan yhä useammin kahdet saman, premium-sarjan pikkarit.

 

Barometreja joka lähtöön

Ensireaktion jälkeen barometri alkoi vaikuttaa varsin järkeenkäyvältä. Onhan näitä barometreja: kampaajabarometri, grillausbarometri, asuntokauppabarometri  ja digibarometri – miksei sitten pikkaribarometri?

Barometrit ovat minulle ennestäänkin kyllä tuttuja, etenkin matkailubarometri, joita tuotettiin alueellisina melko säännönmukaisesti  jo 1990-luvulta saakka. Tilaajina olivat tuolloin pääasiassa kunnat. Myös toimialabarometreja teetettiin, kuten Suomen hiihtokeskusten yhdistys Ski.fi Suomen Hiihtokeskusten kehitysnäkymistä.

Nykyään Suomen matkailuteollisuuden näkymistä tiedottaa Mara Matkailu-ja ravintola-alan suhdannebarometrillaan neljä kertaa vuodessa, barometri perustuu Elinkeinoelämä keskusliitto EK:n suhdannebarometriin.

 

 

“Matkailu- ja ravintola-alan yritykset kuvaavat suhdannetilanteensa elpyneen vähitellen. Odotukset lähitulevaisuuteen ovat pysyneet melko hyvinä.

Tiedustelun mukaan myynnin määrä on kesän aikana ollut nousussa. Syksylle odotetaan maltillista kasvua. Myyntihintojen ennakoidaan hieman kohoavan ja kannattavuuteen on luvassa pientä vahvistumista.”  –Päivitetty 7.8.2017

 

Voinemme todeta,että pikkaribarometri saa vahvistusta ainakin matkailu- ja ravintola-alan barometristä!

 

Parantunut kilpailuetu buustaa barometria

 

Noususuhdanteen takana on hyviä tapahtumasarjoja: kaikkiin emme voi vaikuttaa, useaan onneksi voimme. Yritysten parantuneet kilpailuedut ovat tuottaneet kehitysloikkia, mikä kumuloituu pikkuhiljaa barometreihin ja lisääntyneeseen kysyntään.

Ilman työtä se ei tule, vaan yritykset ovat satsanneet laatuun, innovaatiotyöhön ja oikea-aikaisen strategian toteuttamiseen.

 

 

Missä kunnossa sinun yrityksesi kilpailuetu on?  

 

Olitpa yrittäjä tai kehitystehtävissä työskentelevä, lataa tästä maksuton KilpailuEtu Testeri, joka mittaa 20 kysymyksellä yrityksesi kuntoa laadun, strategisen osaamisen ja innovaatiokyvyn näkökulmista.

Testerissä on myös ohjeet siihen, miten voit aloittaa yrityksesi kilpailuedun kehittämisen välittömästi ja voit olla varma siitä, että teet oikeita asioita.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

Auttaakseni sinua eteenpäin olen kehittänyt Tärppejä ja Työkaluja- kuukausikirjeen, jossa saat kerran kuukaudessa yrityksesi kilpailuetua parantavan työkalun tai vinkin, jonka avulla pystyt välittömästi tekemään parannuksia yrityksesi toimintaan.

Lähetän kuukausikirjeen joka kuun ensimmäisellä viikolla suoraan sähköpostiisi.

Voit poistua sähköpostilistalta kunkin viestin alalaidassa olevan Unsubscribe-linkin kautta. Rekisteriselosteen pääset lukemaan täältä.

Lataa  siis pikatesteri tästä ja ota loikka kohti parempaa kilpailuetua!

 

Oletko muuten jo lukenut tämän artikkelin?

 

Suomen Lappi on miljardibisnes – matkailu tuo viidenneksen Lapin kokonaisviennistä

Parhain terveisin

Anne Lukkarila

Yritysvalmentaja ja tietokirjailija

Tarvitseeko Yksinyrittäjä tai Yhdistys Strategian?

Toiminimi, ammatinharjoittaja, yksinyrittäjä, mikroyritys tai vaikkapa yhdistys – kaikkia näitä yhdistää vahva henkilöityminen yhteen tai maksimissaan muutamaan henkilöön. Strategia on tärkeä työkalu kaikenkokoisen yritys- tai yhdistystoiminnan toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa.

 

Miksikö?

Koska strategia antaa suunnan ja auttaa erottamaan oleellisen tekemisen ylenpalttisesta puuhastelusta. Näkemykseni perustuu parilta vuosikymmeneltä kertyneisiin kokemuksiin työskentelystä kaikenkokoisten yritysten ja yhdistysten kanssa.

 

Ympärivuotisesti toimiva parisataa työtekijää työllistävä yritys voi ajelehtia tuuliajolla ja törmätä jatkuviin johtamisongelmiin ja tehottomuuteen ilman strategiaa. Toisaalta kirkkaan strategisen ajattelun ja tahtotilan omaava toiminimiyrittäjä tai yhdistyksen vetäjä saa aikaan uskomattomia asioita samassa ajassa – yksin.

Strategia on valintojen tekemistä. Artikkelissani Olipa Kerran Strategia ja Johtaminen mainitsinkin jo, miten strateginen ajattelu juontaa juurensa sodanjohtamisen saloihin.

 

 

Strategia on valintoja

Suomalaisille tuttu sotasankari, eversti Johan August Sandels sattui tarinan mukaan kerran paikalle, kun keittiömieheltä lipesi täyteen lastattu työntökärry käsistään. Sandels vähät välitti muusta maahan leviävästä kuormatusta tavarasta, mutta nappasi kiinni oluttynnyreistä: ”Strategia on taito valita taistelut, jotka taistelee”.

Tämä Sandelsin viisas huomio on yksi asia, jota pienenkin yrityksen tai yhdistyksen vetäjän tulee miettiä: mitä me teemme, mitä emme? Mihin kehittämispuuhiin lähdemme, mihin emme? Olemmeko pelkästään kivijalkakauppa, vai lähdemmekö aggressiivisesti verkkoon? Onko jalkapalloseuramme tarkoitus tarjota liikkumisen iloa kaikille osaamistasosta huolimatta, vai onko tähtäimessämme Suomen sarjajoukkueiden eliittitaso?

Näillä strategisilla valinnoilla on suuri merkitys siihen, paljonko aikaa kuluu turhaan tuhraamiseen. Jos olet tehnyt kirkkaat strategiset valinnat ja lisäksi visiosi on kirkas, toimit todennäköisesti tehokkaasti eikä aika mene tulipalojen sammutteluun.

 

 

Visio johtaa kohti unelmaasi

Vision merkitys onnistuneelle strategialle on vähintään yhtä tärkeä kuin strategisten valintojen. Visiosta voit ottaa tukea silloin, kun et ole varma minkä polun tienhaarassa valitsisit. Kun olet uskollinen tulevaisuuden tahtotilallesi, helpottuu myös päätöksenteko.

 

Hyvä visio ei ole hahmoton, eikä se ole liian lähellä. Se ei ainakaan ole pelkkä nykytilaan paalutettu toiminta-ajatus. Hyvä visio haastaa ja antaa sinulle voimaa, panee adrenaliinin virtaamaan ja antaa potkua jokapäiväiseen puurtamiseen. Yhdessä strategisten valintojen kanssa se kirkastaa ajatuksesi ja vapauttaa sinulta aikaa siihen oleelliseen: oman yritys – tai yhdistystoiminnan menestyksekkääseen harjoittamiseen.

 

 

Visioportaat avuksesi

Parhaiten pääset käsiksi visioon, kun purat sen pienemmiksi tavoitteiksi. Vuosittaiset visioportaat helpottavat kehittämisähkyä: tänä tilikautena keskityn tähän, seuraavana tuohon. Strategiakoulutuksissani teetän ryhmätöitä, joissa luovuus pääsee valloilleen ja visioportaiden käyttö kirkastuu. Jos ryhmällä on visio – haavekuva, tahtotila, että jokaikinen maapallon ihminen syö maailmankuulua suomalaista mämmiä vuonna 2025, niin miltä visioportaat näyttäisivät? No tältä!

 

 

 

Jos aihe puhuttelee sinua, ja haluat nopeasti päästä alkuun, lataa maksuton KilpailuEtu Testeri avuksesi. Sillä pääset jo hyvin alkuun. Samalla liityt Tärppejä & Työkaluja- kuukausikirjeen saajaksi. Kuukausikirje ilmestyy joka kuun ensimmäisellä viikolla sisältäen vaihtuvia työkaluja ja tärppejä yrityksesi kilpailuedun parantamiseksi.

 

Ole siis rohkea ja ota strategia avuksesi. Se ei ole vaikeaa, kun työkalut ovat oikeat. Lisää tärppejä, työkaluja ja  apua saat vaikkapa e-oppaistani. Toimiva strategia ja kirkkaampi käsitys tulevaisuudesta on vain 7 askelen päässä.

Valitse taistelut, jotka taistelet!
Mukavia hetkiä strategiatyön parissa – oletko muuten jo lukenut artikkelini Miksi Yritys tarvitsee Strategian?

PS: Joko olet ladannut avuksesi maksuttoman KilpailuEtu Testerin? Lataa se tästä. 

 

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Joko muuten olet tutustunut tähän?

PIENYRITTÄJILLE

kilpailuetuterveisin

Anne
yritysvalmentaja, tietokirjailija
Partner Edelläkävijät- verkoston vetäjä

Liikeidea vai Liibalaabaa?

Liikedea vai Liibalaabaa

Jotta tulevaisuuteen tähyileminen olisi helpompaa, on ensin tiedettävä missä seisotaan. Strategiatyö voi alkaa vasta kun perusta on kunnossa. Onhan toiminnan perustehtävä – yrityksillä liikeidea – määritelty kirjallisesti ja riittävän selkeästi?

 

 

 

Yhdistyksillä, osuuskunnilla ja säätiöillä muun muassa löytyy perustehtävä jo perustamiskirjasta.

Yrityksillä voi nähdä käytettävän sekalaista valikoimaa kun toimintaa kuvataan. Liikeidea, toiminta-ajatus ja missio menevät monesti iloisesti sekaisin.

Onko sinun liikeideasi liibalaabaa?

 

 

 

Millainen on hyvä liikeidea?

Tehokkaan strategian luomiseksi on tärkeää, että perustoiminta on kuvattu selkeästi auki. Keep it simple and stupid – on hyvä sääntö tässäkin kohtaa. Liikeidea-kirjausta tarvitaan strategiatyössä, korulauseet voi säästää sitten muihin yhteyksiin.

Vastaa siis kirjallisesti vähintäänkin kysymykseen
MITÄ KENELLE MITEN

Liikeideasta tulisi voida lukea
• missä bisneksessä yritys toimii
• kuka sen laskut viimekädessä maksaa (millainen asiakas)
• mikä on tarjoaman jakelukanava

 

Vähemmän on enemmän

Liikeidean luominen on yllättävän vaikeaa, vaikka ohje näyttää näennäisen helpolta. Moni sortuu maalailemaan bisnestään korulausein ja sitten ollaankin jo toiminta-ajatuksen ja mission viidakossa.

Nasevaa liikeideaa tarvitaan strategiatyön useissa eri vaiheissa, joten ei ole aivan sama, miten liikeideansa kirjaa. Monia askarruttaa strategiatyössä mm. nämä asiat:

• miten kirjaan nasevan liikeidean?
• miten liikeidea, perustehtävä ja toiminta-ajatus eroavat toisistaan?
• miten visio ja missio eroavat toisistaan?
• miten rakennan liikeidean, vision, ja mission jotka ovat helppo viestiä?
• miten rakennan johtamisen välineiksi arvot, jotka eivät ole pelkkää sanahelinää?
• mikä ero on strategisella valinnalla ja päämäärällä? Miten niitä hyödynnän?
• miten viestin strategiani tehokkaasti?

 

Liikeidea markkinoinnin tueksi

Liikeidea voi olla myös markkinoinnililnen. Jos toiminta on sellaista, että siinä palvellaan useata toisistaan poikkeavaa asiakaskuntaa, voi olla tarpeen tehdä erilliset liikeideat eri asiakkaille.

Jos markkinointivälineiden ja keinojen valinta tuntuu vaikealta, on markkinoinnillisten liikeideoiden kirjaus yksi tapa päästä asiassa vauhtiin ja löytää oikeat kanavat asiakkaiden löytämiseksi.

Asiakasnäkökulmasta laadittujen liikeideoiden avulla on helpompi edetä kohti arvopohjaista markkinointia ja menestyksekästä brändityötä.

 

Ota askel kohti tehokasta strategiaa ja johtamista

Liikeidea on strategiatyön yksi vahva kivijalka. Jos emme tiedä missä seisomme, miten tiedämme minne olemme menossa? Jos liikeidean määrittelyssä kompastelee, on koko strategiatyö vaarassa hämärtyä.

 

Strategiaa suomeksi e-oppaista saat tärppejä ja työkaluja oman liikeidean työstämiseen. Käyttämissäni työkaluissa ja valmennuksissa olen riisunut pois kaiken turhan jargonin, ja aukaissut asian simppeliin muotoon.

Saat käyttöösi tosielämän case –esimerkit oivaltamisen tueksi, sekä käytännön tärpit ja työkalut – myös työpohjia – oman työskentelysi avuksi.

 

 

Minä ja strategia – oikeesti?

Strategia on vain johtoportaan hommia…. – väärin! Strategia koskettaa meistä useimpia. Minkä tahansa toiminnan johtamisessa strateginen osaaminen on avuksi  – harrasteryhmät, yhdistystoiminta, oma työ… jokin strategia ohjaa miltei meitä kaikkia.

Niinpä jos olet yksinyrittäjä, yritystoimintaa suunnitteleva, yhdistystoiminnan vetäjä, esimies, johtaja, strategiakouluttaja, opiskelija, opettaja….. tämä on sinulle!

Lataa maksuton KilpailuEtu Testeri. Samalla liityt Tärppejä & Työkaluja- kuukausikirjeen saajaksi. Kuukausikirje ilmestyy jokaisen kuukauden ensimmäisellä viikolla, ja sisältää työkaluja tai vinkkejä yrityksesi kilpailuedun parantamiseksi.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Tilaa testeri hyödyksesi!

Luitko muuten jo miten saavutat tavoitteesi strategialla?

Kilpailukyky

Jos aihe herätti ajatuksia, jaa ja kommentoi blogiani! Voit myös viestitellä minulle suoraan anne@aklukkarila.com.

 

 

Parhain terveisin

Anne

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

Partner Edelläkävijät verkoston vetäjä

Voiko Arvoilla Johtaa?

Arvot ovat toiminnan johtamisessa usein turhan väheksytyssä asemassa. ”Joo on me ne jostain luettu, johtoporras ne meille esitteli vuosikatsauksessa. Öööö… en kyllä muista mitä ne on, asiakaslähtöisyys ja jotain…”, on turhan yleinen kommentti vieläkin, noin kärjistettynä.

 

Toiminimiyrittäjällä arvot ovat = yrittäjän omat toimintaperiaatteet, tai ainakin hyvin lähellä niitä. Yksinyrittäjänkin kannattaa käsitellä toimintaperiaatteensa ja kirjata ne auki.

Arvoja voi myöhemmin hyödyntää monessa asiassa, kuten

  • asiakasviestinnässä
  • yrityksen graafisen ilmeen suunnittelussa
  • brändityössä
  • rekrytoinnissa
  • perehdyttämisessä
  • kehityskeskusteluissa
  • osaamiskartoituksissa
  • kannustejärjestelmissä

 

Arvojen määrä kannattaa rajata muutamaan. Toimivana määränä on pidetty kolmea-viittä. Olen nähnyt jopa kahdeksan arvon ratkaisuja, mutta myös pelkistetyn yhden toimintaperiaatteen kannattajia.

 

Millainen arvovalikko sinun mielestäsi toimii? Voiko arvoilla johtaa? Vai oletko arvottoman johtamisen uhri – kommentoi vapaasti!

 

Arvot johtamisen välineenä

Arvojohtaminen on voimakas väline. Hienoja esimerkkejä siitä on vaikkapa Suomen 1995 jääkiekon MM-kulta. Silloin valmentaja Kurre Lindström latasi käyttöönsä ihmis- ja arvojohtamisen koko arsenaalin.

Pelottaviakin esimerkkejä on. Hitler oli yksi maailman vaikuttavimmista arvojohtajista. Seuraukset tiedämme.

Oman arvomaailman voi testata. Jos minulle tultaisiin sanomaan, että kuulepas Anne, saat leipäsi paljon helpommallakin, anna aikaasi meille 15 minuuttia kolme kertaa viikossa niin tienaat 20 000 euroa.
Oho!!! No sepä helppoa rahaa, mitä pitäisi tehdä? No myy huumeita välitunneilla alakoululaisille. Ei onnistu. Vaikka saisin 2 000 000 000 € viikossa tai enemmän. Miksi? Koska se sotii arvomaailmaani vastaan.

 

Arvot tehokäyttöön

Monessa yrityksessä tai yhdistyksessä arvot kyllä kirjataan, mutta siihen ne sitten jäävät – ilmaan leijumaan tai pöytälaatikkoon pölyttymään. Arvot voidaan valjastaa tehokkaamman johtamisen ja strategian toteuttamisen työkaluiksi.

 

 

Hyvä arvojohtaminen menee läpi kaiken toiminnan ja on oleellinen osa strategian perusteita. Arvoprosessi sinällään on hyvä tapa sitouttaa henkilöstöä  tai jäsenistöä yhteisiin tavoitteisiin ja luoda yhdessä perustaa tielle, joka vie kohti visiota.

 

 

Yrityksen, yhdistyksen tai minkä tahansa toimintaa voi suunnata ja johtaa haluamaansa suuntaan paljon helpommin kun käytössä on arvojohtamisen välineet.

 

Jos arvojohtaminen kiinnostaa, vinkkejä saat e-oppaasta Strategiaa suomeksi- 7 askelta toimivaan strategiaan, josta löydät tärpit ja työkalut mm. seuraaviin kysymyksiin

• mitä näkökulmia pitää ottaa huomioon arvoja laatiessa?
• miten toteutan onnistuneen arvoprosessin?
• miten rakennan johtamisen välineiksi arvot, jotka eivät ole pelkkää sanahelinää?

 

 

 

 

Starttaa parempi johtaminen – nyt on sinun vuorosi

Lataa maksuton KilpailuEtu Testeri. Samalla liityt Tärppejä & Työkaluja- kuukausikirjeen saajaksi. Kuukausikirje ilmestyy jokaisen kuukauden ensimmäisellä viikolla, ja sisältää työkaluja tai vinkkejä yrityksesi kilpailuedun parantamiseksi.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Tilaa testeri hyödyksesi tästä!

 

Luitko muuten jo miten varmistat toiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden?

ESIMIEHILLE JA JOHTAJILLE

 

Parhain terveisin Anne
yritysvalmentaja, tietokirjailija

Partner Edelläkävijät verkoston vetäjä

5 Syytä miksi Yritys tarvitsee Strategian

Strategiatyöhön liittyy monenlaisia uskomuksia, pelkojakin. Valmentaessani  yrittäjiä, yritysten johtoa ja esimiehiä, kysyn aina heti sessiomme alussa, mihin strategiaan liittyviin asioihin haluaisi saada vastauksen tai työkaluja. Usein esiin nousevat samat kysymykset

 

  • Mitä strategia sisältää?
  • Mistä aloitan strategian tekemisen?
  • Haluan ymmärtää käsitteitä  paremmin- mitä se kaikki liikkeenjohdon jargon tarkoittaa?
  • Miten saan strategian jalkautettua – mitä työkaluja siihen löytyy?
  • Miten muutan strategian toimintasuunnitelmaksi?

 

Valmennuksen päätteeksi kommentointikierroksella kysymysmerkit ovat poistuneet: 

”Nyt ymmärrän, mitä strategia tarkoittaa!” ” Olisinpa tiennyt tämän jo aikaisemmin!” ” Sain hyviä työkaluja jalkauttamiseen, tästä alkaa tehokas työskentely, kiitos!”  ”Kerrankin strategiaa suomeksi!”

 

 

Strategiaa suomeksi

Suomi menestyy monessa asiassa, mutta on alisuorittaja strategisessa osaamisessa. Tämä on mielipiteeni, joka on muodostunut liki 20 vuoden kouluttajaurani aikana, josta ensimmäinen puolikas oli omakohtaista kompastelua aiheen parissa.

Yllättävän monelta yritykseltä puuttuu strategia kokonaan – tai sitä ei ole tehty kunnolla. Ja jos se on tehty, niin sitten sitä ei ole jalkautettu. Toki poikkeuksiakin on.

Nyt kun strategiavalmennus on paitsi mielipuuhaani, myös leipätyöni, voin sanoa, että strategiatyötä tarvitsevat kaikki – niin toiminimiyrittäjät kuin konsernitkin.

Toki yritystä voi pyörittää kymmeniä vuosia ilman liiketoimintastrategiaa, mutta kyseessä on yleensä ne yritykset, joissa henkilöstön vaihtuvuus on suurta eikä sitä kaivattua kehitysloikkaa koskaan tapahdu.

 

Jos kyse on pienyrittäjästä, näkyy strategisen osaamisen puute siinä, että lomapäiviä ei pidetä ja ihminen puurtaa itsensä piippuun tilikaudesta toiseen 24/7.

 

Testatut työkalut käyttöön

Sekä strategian rakentamiseen, että sen tehokkaaseen jalkauttamiseen – yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta – on olemassa simppelit työkalut.

 

Mikä parasta, ne on testattu monenkokoisissa yrityksissä, ja tulokset ovat aina olleet motivoivia ja rohkaisevia – hei me osataan!

 

Käyttämissäni työkaluissa ja valmennuksissa olen riisunut pois kaiken turhan jargonin, ja aukaissut asian simppeliin muotoon.

Saat käyttöösi tosielämän case –esimerkit oivaltamisen tueksi, sekä käytännön tärpit ja työkalut – myös työpohjia – oman työskentelysi avuksi.

 

 

Voit aloittaa heti, maksutta: Lataa maksuton KilpailuEtu Testeri. Samalla liityt Tärppejä & Työkaluja- kuukausikirjeen saajaksi. Kuukausikirje ilmestyy jokaisen kuukauden ensimmäisellä viikolla, ja sisältää työkaluja tai vinkkejä yrityksesi kilpailuedun parantamiseksi.

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

Ne viisi syytä

Tehokas ja yrityksen kokoon nähden tarkoituksenmukainen strategia tuo paljon hyvää tullessaan. Jos työ tehdään sydämellä ja taidolla, on paljon hyvää luvassa. Yhtään syytä en ole vielä löytänyt miksi yrityksen pitäisi vain antautua ajelehtimaan toimintaympäristönsä armoille.

Ellet vielä ole varma siitä, kannattaako järjestelmällinen tai entistä tehokkaampi strategiatyö – olit sitten toiminimiyrittäjä tai konsernijohtaja – niin lue nämä 5 syytä:

 

  1. Strategia tuo kirkkaan yhteisen suunnan koko organisaation – johto ja henkilöstö tietävät, miksi tulemme aamulla töihin, mihin keskitymme, ja mikä on meitä itseämme suurempi tavoite. Koskee myös yksinyrittäjää!
  2. Strategiatyön avulla yritykseen löytyy ”se meidän oma timantti” – kilpailuetumme, jolla pärjäämme myös tulevaisuudessa.
  3. Johtaminen paranee, kun henkilöstön ja asiakkaan näkökulmat nivotaan tiukemmin osaksi johtamisjärjestelmää ja tavoitteita
  4. Strategiasta tulee vihdoinkin osa jokapäiväistä toimintaa. Se ei ole johtoportaan jargonia tai kerran vuodessa juhlapuheissa väläyteltäviä suurpiirteisiä suuntaviivoja, vaan osa jokaisen menestymistä omassa työssään
  5. Tehokkaasti jalkautettu strategia ja sen tulokset motivoivat kaikkia, tulosten seuranta tuo  turvallisuutta työhön – menestyvässä yrityksessä työskentelee menestyvä työntekijä!

 

Strategiatyö on helppoa ja innostavaa, kun siihen on valmiit työkalut.

 

Työ kannattaa jakaa kahteen osaan:

Mikäli jokin asia askarruttaa, voit ottaa yhteyttä minuun  myös suoraan anne@aklukkarila.com  tai kommentoi blogiani vapaasti!

 

PS: Jos aiot yrittäjäksi,lue tämä!

AIOTKO YRITTÄJÄKSI?

Anne

yritysvalmentaja ja tietokirjailija

Partner Edelläkävijät verkoston vetäjä

Olipa Kerran Strategia ja Johtaminen

Tämä tarina on sitten tosi. Olin muuten itsekin läsnä. Homma meni niin korniksi, että tuntui, etten voi lopettaa nauramista.
Tilanne yrityksen tiimipäiviltä (joita vietettiin asiaankuuluvasti hienossa kartanossa):

 

Esimies: Tänään teemme tiimeittäin ensi vuoden toimintasuunnitelmat ja budjetit yrityksen strategian pohjalta.
Alainen: Mutta eihän meillä ole strategiaa!
Esimies: – hiljaisuus – kunnes:
Leikitään, että meillä on strategia!
Alainen: Leikitäänkö me myös, että meillä on rahaa?

 

Hahaa! Homma naurattaa minua vieläkin. Kamalinta oli, että sehän oli ihan totta. Strategiasta ei tietoakaan ja silti toimintasuunnitelma piti tehdä. Ja niin tehdään tänäkin päivänä tuhansissa ja tuhansissa yrityksissä. Voihan homma toimia, mutta paha vaan, ettei se pidemmän päälle johda mihinkään.

Kyseistä yritystä ei muuten enää ole olemassakaan. Joten ei kai sitä rahaakaan ollut. Tai ainakaan tullut.

 

Strategia näyttää tien johtajalle ja johdettavalle

Strategia sanana juontaa juurensa historian sotaisiin aikoihin. Kun kuningas halusi valloittaa naapurivaltakunnan, oli hänen visionsa vaikkapa olla maan mahtavin kahden kukkulan kuningas. Ikävä vaan että toinen kukkula oli toisen kuninkaan hallussa, ja siten hänen visionsa tiellä.

Strategiana oli siis laajentuminen – toisen kukkulan valloitus. Tähän hän tarvitsi avukseen alaisiaan, ensisijassa esimiesportaasta sodanjohtajan. Tälle hän antoi mahtikäskynsä toteuttaa valittua strategiaa. Toinen kukkula oli valloitettava, ymmärsi sodanjohtaja, jotta kunkku saisi visionsa toteutettua.

 

Toimintasuunnitelma on taktiikkaa

Taktiikka eli toimintasuunnitelma jäi kuninkaan tapauksessa pitkälti sitten esimiesportaan eli sodanjohtajan ja sotapäälliköiden huoleksi. Suorittava porras eli ritarit ja muut soturit saivat sitten tehdä sen hikisimmän työn kuninkaan vision saavuttamiseksi.

Valistuneimmat kuninkaat käyttivät tulos – ja tavoitejohtamisen keinoja, ja saattoivat luvata sotapäälliköille erinäisiä palkintoja jos hankkeessa onnistuttaisiin: linnanneitoja tai arvonimiä. Harvemmin palkitseminen kuitenkaan ylsi suorittavalle portaalle saakka.

Strategia on päätöksentekoa

Strategia on valjastettava johdon tahtotilan toteuttamisen välineeksi. Strategiassa tehdään ne tärkeimmät päätökset: mitä ollaan ja mitä ei olla, minne halutaan mennä ja millä periaatteilla. Kun visio ja strategia on selvillä, onkin helpompi tehdä toimintasuunnitelma ja edetä askel kerrallaan.

Usein virheitä tehdään jo strategiatyön alkumetreillä: tahtotila on jäsentymätön, ei uskalleta tehdä päätöksiä, visio ei piirry riittävän kirkkaana. Tämän jälkeen strategiatyö onkin vaikeaa.

Jalkauttamisessa on omat haasteensa, mutta kun strategia on selvillä, on jalkauttaminen helppoa – jopa hauskaa!

 

Strategiaa suomeksi

Strategiaa suomeksi-e-oppaat antavat simppelin mallin ja työkalut sekä strategian rakentamiseen että sen jalkauttamiseksi. Oppaat ovat syntyneet tarpeesta ja toiveista, joita olen huomannut ja kuullut kouluttaessani yrittäjiä, johtajia ja esimiehiä strategian saloihin. Usein kuulin kysymyksen ”Miksi tällaista ei löydy kirjana tai verkkokurssina? Tämähän on niin selkeää!”

Kurkkaa Kaupasta myös ilmaiset Testerit ja Työpohjat kehittämisen tueksi!

Strategiatyö kannattaa jakaa kahteen osaan: itse strategisen viikehyksen rakentamiseen, ja sen jälkeen tehokkaan jalkauttamismallin luomiseen. Tehokkaat taisteluvälineet nähin valloituksiin on saatavilla edullisina e-oppaina:

 

Strategiaa suomeksi – 7 askelta toimivaan ja strategiaan

Strategiaa suomeksi – 8 työkalua strategian jalkauttamiseen

 

Simppeli yleisesti käytössä oleva liikkeenjohdon työkalusto on löytänyt oman tehokkaan muotonsa käytännön työn sekä oman yrityksen ja erehdyksen avittamana. Mallin ovat ottaneet käyttöönsä menestyksellä muutama isompi, julkinen organisaatio ja pk- yritys, mutta myös mikroyritykset.

 

Tehokkaat taisteluvälineet johtamisen avuksi

Tämä on Sinulle yrittäjä, yritystoimintaa suunnitteleva, yhdistystoiminnan vetäjä, esimies, johtaja, strategiakouluttaja, opiskelija, opettaja: Tilaa tästä ilmainen KilpailuEtu Testeri. Saat jatkossa kerran kuussa AK Uutiskirjeen ja kuulet ensimmäiset joukossa uusista bloggauksista, e-oppaista, alkavista verkkokursseista ja muista uutuuksista!

Testeristä sanottua:

”Todella silmiä avaava kysymyspatteri. Uudelle yritykselle myös hyvä muistilista siitä, mitä asioita on muistettava huomioida toiminnan suunnittelussa, prosessien hiomisessa ja viestinnässä.”

Tiina Lähteenoja-Niemelä, johtaja, Perho Liiketalousopisto

 

”KilpailuEtu testerissä on juuri oikeat kysymykset yrityksen toiminnan ja osaamisen tarkistamiseen, ja se auttaa minua eteenpäin.”

Annukka Paksuniemi, henkilöstöjohtaja, Hullu Poro Oy

 

Tykkää sivusta AK Lukkarila Facebookissa, niin saat uudet artikkelit aina uutisvirtaasi!

 

Anne
yritysvalmentaja, tietokirjailija

Partner Edelläkävijät-verkoston vetäjä